keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008

Ajatuksenvirtaa menneeltä vuodelta

Männä vuosi oli jotenkin kaiken kaikkiaan lempeän pulskea. Aavistuksen kukkainen, laiska ja löpsähtelevä. Yksityiselämän kannalta onnekas, rakkauvella siunattu, jänskäkin ja rennon hedonistinen. Työelämä on ollut sopivan haastava, muttei juurikaan stressaava. Monta hyvää keikkaa molemmin puolin yleisöä ja levytyksiä, joista voi olla pääasiassa ylpeä.

Vuodenvaihteen kunniaksi ajattelimme vaimon kanssa vakoilla muita. Alkuillasta käymme katsastamassa erään poikkitaiteellisen pläjäyksen, josta seuraa mahdollisesti kaupungin hulinan tarkastelua, mahdollisesti ihan jotain muuta. Sen ainakin tiedämme, että baarit kierrämme kaukaa ja tokoinrannan, jossa saimme kerrankin ilotulitteesta.

Minulla on muuten tosi kahtiajakautuneet tunteet itse ilotulitteisiin. Toisaalta itse ilotulitukset ovat mahtavia. Tykkään monesti taajaan komeasta valon ja äänen leikistä. Varsinkin se rauhanomaisten pommien jyly, mi herättää koko kaupungin akustiikan on jotakin todella hienoa. Hienoa on myös se, että siinä paiskotaan rahaa surutta taivaalle, ihan vain kauneuden takia. No henkilökohtaisia syitähän voi tietty olla muitakin, mutta on se silti mielekkäämpää puuhaa, kuin esim vesiskootterointi tai drag-racing.

Toisaalta räjähteet ja känniset urpot eivät koskaan ole oikein hyvä yhdistelmä, semminkin kuin kärsijöinä ovat yleensä sivulliset. Ja loppujen lopuksi ne ilotuliterahathan menee lopulta ihan sinne samaan rahasäiliöön, kuin muutkin.

Eniveis. Hyvää ja parempaa, itse kullekin!

Heavy Rain

sunnuntaina, joulukuuta 28, 2008

En ole muuttamassa taannoin keuruulle

Typerryttävään absurdiuteen on hassua herätä. Muutenkin on se semmonen "ei ihan skarpein olo" toissapäiväisen ja eilisen keikan jälkeisten jamisessioiden jälkimainingeissa, niin sittenpä silmiini osuu ko. uutisointi:

"Tuoreelle Idols-voittajalle Koop Arposelle pidettiin juhlat hänen kotikaupungissaan Keuruulla. Kaupunginjohtaja Timo Louna palkitsi voittajan 6 000 euron stipendillä. Lounan mukaan Keuruu on kuuluisa musiikkipitäjä, ja he halusivat perinteen jatkuvan. Rahapalkinto myönnettiin Koopille oman musiikin tekemistä varten."

Hyvä timo: Mietippä hiljaa mielessäsi mitä kaikkea tämä kuntalaisten verorahoista myöntämäsi rahapalkinto edustaa. Jos tämän jälkeen huudat nyrkit pystyssä, povillasi armahdusta markkinatalouttakin korkeammilta voimilta, on sinulla mahdollisesti vielä jonkinlaista toivoa.

Niin ja Tampereella oli tupa ihan liekeissä, kuten bändikin.
Turuus sama hommeli. (Aura-diudista huolimatta. Minä niiiin mielelläni haluaisin kannattaa kotimaista ja tykätä muutenkin, mutta kun ei vaan lähe!)
Tänään olis sitten vuorossa Helsinki, kutosineen. Tanakan huhun mukaan lämppärinä toimisi the- Jalankulkuämpäri!!!
Valo

perjantaina, joulukuuta 26, 2008

Juna mänt justiisa!

Perrrrkele. Aivo huijasi itseni myöhäisempään junaan. Tilasin eilen netitse junalipun, jonka oli määrä lähteä klo 12:55, noh olin mielestäni hyvissä ajoin 12:50 asemalla, vain todistaakseni että juna nytkähtää liikkeelle. Kännykkälipusta sitten ajan tarkistusta, niin viesti oli saapunut klo 12:55, mutta se junan lähtöhän oli sitten tosiaan viittä minuttia aiemmin. Olin vielä tarkistanut ajankohdan kolmesti, mutta kun johonkin fiksautuu, niin sillä sitten mennään. Tuli sitten kalliimpi reissu. Soundcheckistä jään sitten vainaaksi, mutta itse keikalle ehdin (ehdin ehdin!) mainiosti. Onneksi klubilla on ollu perinteisesti asiallista sakkia hommissa. Nou worries.
Vois vituttaa ahkeramminkin tällanen sekoilu, mutta kun yleensä tuppaan aina olemaan jokapaikassa ajoissa, monesti vielä etuajassa, niin saanen tämän antaa itsellein anteeksi?

Noh, vaan eipä niin pahaa jottei jotain hyvääkin. Ehdin täten käydä räpsäisemässä siskostani ylppärikuvat, kun kerrankin paistoi aurinko. Tiukalla 20min auringonlaskumarginaalilla saatiin kuvia joka tarpeeseen: Mummosta kaveriin.


Lähettäjä Elonmerkkejä



Lähettäjä Elonmerkkejä


Lähettäjä Elonmerkkejä

torstaina, joulukuuta 25, 2008

Tuli joulu kultainen

Taisin olla koko vuoden enimmäkseen kilttinä, kun pukki toi mm. morttelin, Twainin:Kannibalismia Junanvaunussa ja Hunter S. Thompsonin: Helvetin Enkelit. Tämän ohella kävimme moikkaamassa edesmenneitä, söimme ylen, sekä vitkalaukaisimme virallisen pönötyskuvan perheestämme.
Illan päälle menimme osaltamme vielä veljeni kämpille istuskelemaan, missä hän ehdotti kokeiltavaksi Mario Cartingia nelinpelinä. Melko lapsellista, ajattelin. Kolmen maissa havahduimme ajan rientoon. Koukuttavaa!

Tänään olis ohjelmassa tuttujen kanssa perinteinen kinkunsulatteluolut-teema.
Ei passaa vaan vetää kovin aikaiseen, on nimittäin riennettävä huomenna ihmisten aikoihin junaan, mi viepi itseni Tampereen Klubille, Plutskujen keikalle. Seuraavana päivänä, sitten Turun vastaavaan ja sunnuntaiksi Kotikentälle kutoselle.
Lyhyeksi jäi joululoma, mutta ensivuonna sitten uudestaan.
Formal Kestit familypotrait

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Jouluspeciaalimegatarjouskultaturboplatinaextra!

Edellisen postauksen yhteydessä julkituotu positiivinen palaute innoitti haalimaan entistäkin laajempaa lukijakuntaa. Tämähän perinteisesti tarkoittaa laajempaa sisältöä.
Seuraakin kolme yhden hinnalla (ja loput ilimaseksi) paketti:

Ensinnäkin meinaa himppasen ärsyttää holhousyhteiskunnan portinvartijain esitys, jotta tupakointi johtuu kioskien esillepanosta ja lakupiipuista. Tämä ko. työryhmä sai ilmeisesti ravintolatupakoinnin lopettamisesta sellaisen vallantunteen ja "teemme työtä jolla on tarkoitus"-pöhön, jonka jälkeen tuli epätodellinen jumal-olo ja sitäkautta suomalaiskansallinen masennus. No nytpä pitää sitten pönkitellä egoa vielä vähän lisää ja katsoa uhmaikäismäisesti, (taikka harhaisesti, ihan miten vaan) mihin kaikkeen nöyrä kansa taipuu. Seuraavana kiellettänee kahvi, bensamootorit, naiminen- paitsi lisääntymistarkoituksessa, rasva ja tietennii alkomahooli. Myös joukkueurheilulajit tuppaavat äitymään torailuksi, eli pois vain.

Toisekseen nostaisin esille sellaiset asiat, kuin laskusuhdanne ja ilmastonmuutos.
Kas kun valtiovallan puolelta kehotettiin vielä puolisen vuotta sitten ekologisempiin elämäntapoihin. Usea kansanedustaja ja jopa ministerikin antoi ylpeänä haastatteluja aiheesta, kuinka he tarkkailevat kulutustottumuksiaan ja tietenkin ovat ostaneet energiansäästölamppuja, sekä kierrättävät hesarinsa. Ja hyvä niinkin, vaikka luulis vaikutusvallallaan pystyvän isompiinkin ekotekoihin.
Noooh, nyt kun talous on kuulemma taantumassa ja lamamörkö uhkaa, niin mitä tekee hallitus? Juuri kun ihmiset ovat jälleen oppimaisillaan tekemään omat ruokansa ja hoksaamaisillaan, ettei kaikki sen turhan kuluttamisen poisjättäminen teekkään ketään sen onnettomammaksi, päin vastoin, niin ylhäältä tuleekin käsky: Talous kaatuu jos ihmiset eivät rupea kuluttamaan vimmaisesti rahaansa materiaan ja ostopalveluihin!!!
Voihan vittu sanon, ennenkuin kiroilukin kielletään.

Mutta jottei päättävien elinten absudit toilailut tuntuis missään, päättää suomen pätevin JFK-murha asiantuntija tehdä hypnoottisen eleen ja vetää kaiken huomion itseensä!

Sade

torstaina, joulukuuta 18, 2008

Wow-efekti

Pitäis käydä useammin leffassa, kuten äskettäin. Viimeksi tuli käytyä, kun vielä pyöri tuo V-niinkuin verikosto, eli tovi sitten. Nyt kävin lapsuuteni kulttuurimaisemassa, Oulun Star:issa jossa isän kanssa tuli käytyä aikoinaan väijymässä mm. Avaruusseikkailu 2001 ja muita kulttifilmejä.

Tänään kävin katsastamassa Scifiä. Ihan ok filkka.
Teatteria pyörittivät nuoruudessani kaverini vanhemmat ja nykyään työtä jatkaa Kartsa, tämän ystäväni pikkuveli. Kartsa esitteli leffan jälkeen teatterin uutta digitykkiä, jonka kuvanlaatu ja väriavaruus oli jotain ihan mieletöntä, eikä siinä vielä kaikki: Jätkä tökkäs käsiini coolit aurinkolasit ja käski tsekata mitä tuleman pitää. JUMALAUTA!!!
Elävää 3-D kuvaa, ja millaista! Meinasin ruveta hätyyttelemään kärpäsiä otsaltani, kunnes hoksasin ne erikoistehosteiksi. Myös tahattomia äänteitä, kuten: "Wau", sekä "No huh huh!" pääsi ilmoille. Onhan tuosta kuultu huhuja internetissä, mutta se pitää kyllä kokea itse, ennen kuin uskoo todeksi. Itse lasit olivat kaukana pahvisista kahetskeetluvun viher-puna laseista. Jotku kummat polarisaatiohässäkät ne oli ja mikä rillipäille parasta, omat lasit mulahtivat huomaamatta alle. No brob!

Crowd

keskiviikkona, joulukuuta 17, 2008

Hyvää, rauhaisaa ja onnellista

Ka kun kaamos vie vetreyden. Rakas harrasteeni valokuvailukin on jäänyt ihan minimiin, kun ei ole valoa jossa kuvata. Nytkin kello kaksitoista kämpässä on kaikki valot päällä, kun on niin pimeätä. Oopa perkelekään ei suostunut myymään valovoimasempaa linssiä mulle liian halvalla. Nooh mutta tänään hyppäänkin junaan ja suuntaan joulun viettohon pohjoiseen. Siellä on vielä pimeämpää. Niin pimeää, että se on jo siistiä!
Matkaeväiksi kävin eilen divarissa ja lisäksi olen lataillut netistä kasan Top Gearin jaksoja.

Pitäkeehän hyvää, rauhaisaa ja onnellista!

Merry Christmas!


Pienempi (Tai ainakin nuorempi) veljekseni on muuten aloittanut sarjakuvablogin.
On se ihime mies kyninensä.

Kyninensä- sanasta tulikin mieleen sana "neninensä", josta taas johtui mieleeni legendaarinen yölinjalla ohjelma, ja varsinkin klunssilan mietelmä:
"Ei passaa mennä nenineen, missä muut on ollu munineen."

maanantaina, joulukuuta 15, 2008

Gigabitti ja muita suureita

Kipaisinpas tuossa kaupasta 500Gigan ulkoisen kovalevyn, kun halvalla sai ja musahommeleissa ei tilaa ole koskaan liikaa. Nooh koneeseen törkättyäni ilmoittaa softa sen olevan kooltaan 465Gigaa. Niettä mihinköhän kovalevyltä on jääny uupumaan 34gigaa tilaa???
Nooh, kymmenen minutin päästä saan verkkokaupasta ihmisen kiinni ja tätä kyselemään.
Kovalevyvalmistajat kertovat kuulemma kiintolevyn koon jollain binääridiudilla, kun taas
käyttöjärjestelmät käyttävät toista suurretta. Minä siihen että- "harhaanjohtavaa markkinointia." Johon asiakaspaveluhenkilö jotta- "Muttaku mikrosoftilla sitä ja tätä ja kovalevyvalmistajilla tätä ja tuota, että kuka se on sitten oikeassa..." Johon itse että- "Minä käytän mäkkiä ja jos sama epäkohta on myös windows puolella, niin siinähän meillä onkin jo suurimmat käyttöjärjestelmät, että mitenköhän se loogisesti ottaen on!?! " Ikäväkyllä logiikalla tuntuu olevan harvoin mitän yhteistä tietokoneiden kanssa puljatessa. Toinen kun perustuu päättelyyn ja toinen tietoon... salattuun tietoon.
Lisää aiheesta voi ihmetellä näemmä täältä
Drake
Asiasta toiseen. Tästä kun pääsee jyvälle, niin väistämäti koukkuuntuu pahoin!

sunnuntaina, joulukuuta 14, 2008

Game on!!!

Voe mahotonta. Tuli nimittäin perjantaina istuttua iltaa kaverin tykönä ja hän siinä elvisteli uudella pelihankinnallaan. Mirrors Edge on tollanen parkourtyyppinen kirmailupeli, mikä koukutti välittömästi. Aika kauas ollaan tultu Mario Brosseista ja muista vastaavista tasohyppelyistä.
Nytpä rakas joulupukki voisikin sulloa piipustamme PS-3 tahi X-BOX konsolin, sekä kyseisen pelin, niin avot!

keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Polliisi on ystävä

Katkesi tosiaan toissapäivänä avain pyörän vaijerilukkoon. Tämä piti kulkupelini tiiviisti eräässä kaiteessa kiinni. Eilen sitten marssin paikalle ja soitin polliisin komentokeskukseen, jossa mukavan oloinen, olikohan ollu itse Reinikainen, lupasi paikalle yksikön tuota pikaa.
Reilun kymmenen minutin kuluttua eteeni kurvaakin maija, josta jalkautuu vanhempi, sekä nuorempi konstaapeli. Vanhemman siinä nauttiessa tuppakkitauostaan, äherrettiin me tämän nuoremman kanssa voimapihdeillä vaijeria katki. Hommassa meni varmaan jotain reilut viisi minuttia. Sitkeitä säikeitä.
Tästäpä viisastuneena painelin lähimpään pyöräkauppaan hesarilla ja ostin täsmälleen samanlaisen lukon. Kerralla hommasin pyörääni myös kunnon lampun entisen halvan rimpulan tilalle, joka ei valaissut ja jonka tippumisesta sai olla koko ajan huolissaan.
Noh pyöräkauppiaallahan ei kortinluku onnistunutkaan, joten tämä herrasmieshän ratkaisi asian sillä, että löi tilinumeronsa lapulle ja pyysi maksamaan sen neljäkymppiä sinne, kunhan joutaisin.
Mykistävää ihmisyyttä moinen tänäpäivänä!
Lähettäjä alelaari

tiistaina, joulukuuta 09, 2008

Syvä vitutus!

Voi jumalauta!
Mikä helvetti siinä on, että Native Instruments ei ole kymmenessä vuodessa oppinut koodaamisesta mitään. Lafka on softasynavalmistajien sampopankki.
Valitettavasti heillä on yksi ainut plugari, joka on monipuolisuudessaan ja ohjelmoitavuudessaan ihku ja mahetsu, nimeltään Reaktor. Aikoinani hommasin ko. softan ihan kaupasta ja siihen sitten ostelin kaiken näköisiä päivityksiä, että saisin sen toimimaan nykyisessä kokoonpanossani. No eihän se toiminut sitten millään, eikä kukaan koskaan vastannut sähköposteihini, tai vastannut ainakaan kysymyksiini. Spämmiä tuli sitten senkin edestä.
Silläpä päädyin donaamaan ko. softan kräkkinä netistä. Melko hyvä systeemi, eikö!
Maksat itsesi ensin kipeäksi, mutta siltikin joudut tukemaan piratismia.
Ei voinut mitään.
Nooh plugari on toiminut mainiosti tähän asti ja päätynyt lukuisiin biiseihin.
Vaan tänäänpä koko paska ei enää toimikaan. Ja samalla kun yrittää avata mitä tahansa kappaletta, jossa se on, kaataa se koko softan. Edes plugareiden hallintajärjestelmä ei pysy pystyssä, jotta koko plugin vois poistaa listalta!
Meni sitten eräänkin projektin sovitukset täysin uusiksi. Siis TÄYSIN uusiksi. Ei ihan muistu nyt mieleen eräänkään kappaleen arreja, kun olen työstänyt sitä viimeksi puoli vuotta sitten. Vitun vittu!

Marko2

Ja eilen onnistuin katkaisemaan avaimen pyöräni lukkoon, joka on pylväässä kiinni kurvissa. Ei se siitä!

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Kiitos sotaveteraanit jotka uhrasitte itsenäisyytemme eteen parhaat vuotenne niin talvi, kuin jatkosodassakin

Perjantaihan lipsahti kuin itsestään baariravintolaan. Läksin keikalta hyvinnii pian soitannan jälkeen, kun kyyti mulahti näppärästi pykälään. Sieltä erään pariskunnan kämpille jallun syrjään, pientä pogoamista ja karhunpesään, missä oli levoton, mutta harras tunnelma. Paikalla meitä oli melko lössi, mm. blogimaailmassa marinoituja prinsessoja ja keravalaisia prinssejä, puhumattakaan nuorekkaista täti-ihmisistä.
Baareus alkoi kummallisissa merkeissä: Kun osa seurueestamme valtasi nurkkapöydän ja loput katselimme jostain istumapaikkoja, niin siinä viereisessä pöydässä dokaillut homopari ihan oma-aloittisesti nousivat ja tarjosivat pöytänsä meille. "Kun me mahdutaan muuallekin näppärästi" Ihme sakkia tosiaan! paljon muuta en muistakaan, paitsi että paransimme Vaimon serkun uuden miehen kanssa maailmaa melko aikaiseen.

Itse-näisyyspäivän kättelijäisyystoimet menivät sovitun juhlallisissa merkeissä.
Tehtiin isänmaallista pikkupurtavaa, kuten hernerokkaa ja einespohjaisen isänmaallisia coctailsyömisiä. Alkudrinkkinä toimi kalija. Kehitin myös coctailin nimeltään:
"Kiitos sotaveteraanit jotka uhrasitte itsenäisyytemme eteen parhaat vuotenne niin talvi, kuin jatkosodassakin" Resepti on salainen ja odottaa pääsyä supon arkistoihin.
Itse linnanjuhlista panimme merkille Jutta Urpilaisen tappajarobottitissit, sekä Laura Voutilaisen Perseen. Myös Anna Abrieuy, herätti huomiomme.
Drinkkipelimme ei oikein ottanut tuulta alleen, kun tänä vuonna vaimot olivat tähdentäneet erityisesti sitä, että sille helmalle ei sitten astuta, tai et saa enää ikinä!
Tämäkin korjaantui tanssilattialle mentäessä, sekä sääntötarkennuksella, jotta omakin helma lasketaan.
Vieläkin närästää.
Suomi

lauantaina, joulukuuta 06, 2008

Kommunikoinnin vaikea taito- teh Epilogi

Eilen hän* teki miehen työn; Tuli takahuoneeseen esittelemään itsensä koko bändille, selitti vallitsevan tilanteen (tupa täynnä vanhuksia) ja kainon pyynnön vetää maltillisella voluumilla. Noh se helpotti kummasti munkin työtäni, kun se kahdeksanhenkinen bändi jarrutteli sitä soundiaan jo lähdössä.
Jälkeenpäin kättelimme.

Laput

*(katso alla)

perjantaina, joulukuuta 05, 2008

Kommunikoinnin vaikea taito

Oli muuten melkoiset pippalot keskiviikkona. Paikkaan oli piitkät jonot jo kymmenen jälkeen ja keikalla... noh populaa piisas. Bändi oli sitämyöten liekeissä ja jätkät sitten soittelivatkin melkein pari tuntia! Älysin kuitenkin lähtä himaan melkein ihmisten aikoihin ja krapulani jäi sitä myöten miedoksi.

Eilen siirryttiinkin pääkaupunkiseudulla järjestettäviin edustuskekkereihin kahden päivän kiinnitykselle. Sali on iiso ja sen verta kaikuisa, ettei tarvii kauheena noita efektejä aukoa.
tekniikasta löytyi tuttua ukkoa ja kaikki mänt jouhevan leppoisasti. Edes taskulaskin, mi´ ei mahdu taskuun, ei jaksanut mieltäni lannistaa.
Paitsi sitten tää yks "tuottajan" nimikkeellä pätevä pikkudirika, joka jo kaukaa hohkas habitukseltaan ongelmia. Jo tsekissä, jolloin luonnolisesti tutustutaan akustiikan ja PA:n käytökseen, tulee tämä setä-ihminen töksäyttämään ettei "Illan aikana todellakaan sitten vedetä näin lujaa" Ei esim. alennuta antamaan kättäpäivää ja itsensä esittelyjä, niinkuin sivistyneissä piireissä on tapana.
Noh keikka alkaa, niin kohta on taas niska kosteana:
-"Kuuluuko tuon basson olla tuollainen? Onko tuo ihan terve? Eikö tämä sinustakin tule aika lujaa."
-"Juu, kyllä se basso saa kuulua, ja se on ihan balanssissa tuonne yleisön joukkoon, eikä tänne seinänvierellä sijaitsevalle parvelle..."
Noh, tiputan vielä pari pykälää. Se on vain melko turhaa, kun kahdeksan miehinen bändi vetää fiiliksellä, niin tuleehan siitä ääntä. Bändin balanssi vaan kärsii, jos äänentoistojärjestelmä ei ole samassa kehässä lavasoundin kanssa. Esim. laulun olen todennut hyväksi kuulua orkesterin seasta.
Kolmannella kerralla, kun dirika tulee jauhamaan voluumista ja kuinka "Olen ollu näissä hommissa jo yli 20 vuotta, niin että kyllä minä tiedän nämä asiat...", niin tulee jo ärähdettyä siihen malliin, että saan olla rauhassa keikan loppuun.

Ja ihan lukijoille tiedoksi, mä en todellakaan ole mikään äänenpaineen ystävä. Päin vastoin! Bändi hyvässä balanssissa, isolla dynamiikalla ja sopivalla volalla on se mun juttu.

Vielä keikan jälkeenkin tämä kaiffari nappaa mua hihasta kiinni, jolloin kelaan, että hän varmaan ammattimiehenä tekee nyt jonkin sovitteluyrityksen, mutta paskat.
Bändi veti just kovan setin, jengi bailas pähkinänä ja encoreihinkin jouduttiin ryhtymään, niin tämä yrittää pitää mulle vielä luentoa siitä, miten hänen sanansa on laki ja kuinka firmatilaisuudet poikkeavat normaalikeikoista.
Korotin ääntäni ja opetin hänelle kommunikoinnin alkeita, kuten sen että jos hän pätee olleensa alalla kauan ja tietävänsä "nämä asiat" niin samassa lauseessa hän heittää ilmaan vahvan epäilyksensä ammattitaitoani kohtaan. Muutenkin äänenpaineasioihin puuttumisesta tekisi uskottavampaa jonkinlainen desibelimittari. Ymmärsi olla tämän jälkeen hiljaa.

Noh tänään uusi päivä ja sama mesta. Eiköhän me tulla vielä yks keikka toimeen keskenämme :D

keskiviikkona, joulukuuta 03, 2008

Happyjoi

Tänä pänä olis tiedossa kutosen 3v synttärit ja sitä kautta Reino and the rhinosin keikka.
Kuulemma siellä on katossa koeponnistettavana uus PA. Jänskää.
Aika nopeesti menny kolme vuotta. Ja pirun siistiä, että ko. mesta on ylipäätään olemassa. Vielä siistimpää että se sijaitsee kalliossa. Stadissa ei kuitenkaan ole ihan kamalasti ylimääräisiä elävän musiikin klubeja.

Toinniinnii, tietääköhän joku suosittaa jotain puljua tahi immeistä, joka osais kahtella korjausmielessä tuota 50mm canonin objektiiviani. Läks nimittäin toi linssi kävelemään.
Joku snadi muoviosa ironnu. En edes huomannut, kuinka paljon siitä pidin, ennen kuin sen menetin :´(

tiistaina, joulukuuta 02, 2008

Jouluhuumaa

Hitto viekööt, että tuo Sammakon kirjakauppa on loisto paikka.
Taas tuli haettua lahjat niin itselle, kuin muillekin eläväisille, eikä ees tullu kalliiksi.

Tämän lisäksi täytyy hehkuttaa kiseleffin basaaria. Toki siellä on paljon turistiansojakin, mutta paljon löytyy pientä designesinettä ja käsityötä nais-ihmisten makuun.

Ja sitten koville jätkille ja jätkättärille täytyy mainita, että vaimo oli tilannut fredan punnitse ja säästä-liikkeeseensä kaiken maailman chilitörppöjä. Nyt löytyy paskahalvauksen aiheuttavia sipsejä ja litkuja. Jos sekään (tai mikään) ei tunnu enää missään, niin hyllystä löytyy myös puhdasta kapsaisiinia. Sitä voi sitten lahjoittaa vaikka mummin joulupöytään tuomaan vähän vaihtelua kinkun ja loorien lomaan.

Merry Christmas!

maanantaina, joulukuuta 01, 2008

Lapsettaa

Eräänä kauniina syyspäivänä kuljimme vaimon kanssa leikkipuiston ohi, kun mielemme mustensi äitykkäliinin ohjeistus lapsoselleen ruskan vaaroista:
"Pistä se lehti heti pois, se on likainen!"

Ruotsissa oli paljon trampoliineja, joiden ympäri oli viritelty taivaisiin kurkottavia suojaverkkoja, etteivät kansankodin toivot tupsahtelisi tatamiin pahoin.
Eivät ne Suomessakaan harvinaisia ole.

Nuoruudesaan musiikillisen sivistyksensä telomat äidit, jotka nykyään suihkuttelevat pianotuntien alussa desinfiointiaineita jälkikasvujensa harjoitusvastustajien koskettimille, turmelevat lastensa immuunipuolustusjärjestelmän lisäksi, myös ne mustat ja valkeat jutut.
(Ja usein myös lastensa mielenkiinnon kaikenlaista musiikkia kohtaan tulevaisuudessa.)

Pitäis varmaan näyttää niille vähän mallia!
(Vaimo hoi, tuuppa heti kotio!)

Paskabarbie

sunnuntaina, marraskuuta 30, 2008

Sukellus pumpuliin

Olipa melkoinen rokkikabaree nosturissa. Jengi oli vähän että niinku mitä vittua? Voiko ja saako sitä suoraa särökitaratuuttausta tälleen rytmisesti rikkoa, ihan lain puiteissa?
Tuntuivat kuitenkin tykkäävän. Ite ainakin tykkäsin. Nosturissa on aina ilo vettää. Hyvä tila/kamat/äijät. Keikan jälkeen nopee roudaus ja kotoa vaimo mukaan taksiin, (jo(i)ta odoteltiin puoli tuntia, mi ei kuunaan tullut. Lennosta saimme kuitenkin.) ja taksilla kaivolle. Siis kelatkaa: Menimme vaimon kanssa lauantaina, taksilla, kaivohuoneelle!!!
Eipä muuten, mutta siä oli Cleanarit arkkitehtikillan pippaloissa soittohommissa.
Oli fantsua ja päihdyttävää.
Tulomatka hoituikin sitten kävellen, kun ei sitä taksia...

Crowd

Miten muuten voipi olla oikeasti laillista kaupata taksipalveluja, kuten helsingissä:
"Kymmenen minutin päästä tulee numerolla"
"Ai ei tullut, no kohta tulee uus"
"Tulee tulee, jotain ruuhkaa..."
Sanoisitte vittu suoraan, ettei kukaan jaksa tulla hakeen teitä sieltä kaivohuneen periferiasta, kun lähempää saa pokan helpommin. Ja mikä se ikuinen "kymmenen minuuttia" läppä on? Jos ei onnistu, niin ei siinä mitään, mutta sanoisitte niinkuin asia on!

lauantaina, marraskuuta 29, 2008

...Se siitä

Tultiin tänä aamuna Imatran Woodoosta keikalta Reiskan bändin kans.
Oli vähän fiilikset mynnähtäneet, kun ensin istutaan bändin poikain kanssa neljättä tuntia pimeässä autossa kiistellen kitaran hihnan pituuden vaikutuksesta cooliuteen ja Bachin tuotanosta, puhumattakaan Jazzin opetuksen turmelevasta vaikutuksesta. Paikalle päästyämme nopee tsekki haikeilla soundeilla ja hotellille saunomaan. Ihan perus meno.
Siitä sitten esiintymään kouralliselle jähmeitä ihmisiä, mutta mitäs sitten kävikään?!!
Porukka lämpeni ja lisää valui paikalle. Bändi syttyi liekkeihin, ihmiset tanssivat hulluna ja jätkät jamitti lavalla, hypellen soulista ska:han ja reggaen maailmoihin ihan estotta.
Paras Reiskan keikka ikinä, mitä olen ollut todistamassa ja yks parhaimmista, noin niinkuin universaalissa mittakaavassa.
Encoren jälkeen sydäntä sykähdytti eräs raavas heavymörkö, joka karjui miehekkäällä saatananpalvontaäänellä "Vittuu jäätkäät te groovaatteeeee!!!"
Ja lisäksi pari nuorehkoa kirkonpolttajaa, jotka tulivat ujohkosti kiitteleen "Vitun hyvistä soundeista" Eli lystiä piisas tasapuolisesti. Tästä hotlalla hienoista heiluntaa ja kolmen tunnin nokosilla takaisin stadiin.

Nyt pitäis piristyä ja lähtä Nosturille tekeen Kometan soundcheckiä. Lämppäävät Kotiteollisuutta. Jospa se siitä.

Aliens


Niijoo, jos en olisi tuolla, olisin ehdottomasti korjaamolla!

torstaina, marraskuuta 27, 2008

Kummajaisuutta

Voe mahoton, millaista säätöä oli eilen.Kasaus oli pitkä, ei siinä mitään. Leppoisaa paskanjauhantaa ja hidasta liikehdintää yhdestä eteenpäin. Tajuttiin ihan käytännössä, mitä se Einsteini meinas sillä ajan suhteellisuudellaan:
"Jos on koko päivä aikaa kasata settiä, niin siinä menee koko päivä. Jos aikaa samaan hommeliin on vain pari tuntia, niin se tapahtuu parissa tunnissa."

Nooh, siinä kun kundit kasaili romujaan, niin itse tein kirurgisen operaation monitorin sisään katkotulle speakonliittimelle. (Enpä oo moistakaan ennen nähny.)
Tämän jälkeen virittelemään paikan PA:ta, jolloin huomaan, että oikeanpuolen middle on vähän outo. Tutkiskelua signaaliketjua läpi, kunnes päädyin itse kommuuteihin. Yksi elementtihän se siellä oli kärvähtänyt. Eppu hätiin ja miehissä tapeltiin uutta tilalle. Tietenkin pikku operaatioon vierähti iso aika, kun ruuvit eivät olleet yhteistyökykyisiä.

Tsekki käyntiin ja maalenkkien metsästystä. On meinaan jätkillä aika paljon magneettisia häiriöpyydyksiä laitteissaan. Siihen nähden niitä hurinoita oli kyllä todella vähän.
Sitten tulee vastaan ihme hommeli monitorilandiassa. Ei tuu ääntä. Kytkökset läpi. Kunnossa on. Rassausta, pään pudistelua, ihmettelyä. No nyt toimii, vaikkei vikaa löytynytkään.

Keikka menee loistavasti, jengi ja bändi on ihan tulessa. Itse rämmin valotiskin takana hyvin minimalistisella meiningillä. Tiedän olevani paska valomies, joten en edes yritä "jammailla". Vikan biisin suvantokohdassa äänenpaine tipahtaa radikaalisti. Katselemme miksaajan kanssa toisiamme ja kyselemme "Mitä teit? Teitkö mitään?" Äänentoisto alhaalla!!! DBX:n prosessori oli päättänyt sitten bootata itsensä!?!! Väliosa loppuu ja iskulleen kertsin alkuun PA tulee takaisin. Ihan törkeen hyvän kuuloinen ratkaisu :D

Kummitus

Mä olen ihan vakuuttunut, että tuolla kutosella asustaa joku kummitus. Niin outoja juttuja siellä käy toisinaan, ettei ymmärrys taitu perässä. (Kuten esimerkiksi ne kehut, tekemistäni valoista :)

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Keikkaläppää

Olipahan vekkuli keikka eilen. Känkkäsin kasinmaiksi ytimeen lasipalatsin taakse, jossa piti olla Reiskan bändin kanssa joku ihme firmaveto. Noh hetken hangessa pyörittyäni näin strobojen välkkeen ja kuulin Massive Attacin soivan M-Barin välikössä roikkuneiden molttoneitten välistä. Siellähän se Hra Barska (joka sivumennen sanoen paljastui kanssa bloggaajaksi)virittelikin jo pinkkaa kaasulämmittimien tuikkeessa. Ko. lämppäreistä tuli muuten aika kiva pohjakohina. Bändikin valui siinä paikalle ja arvottiin illan kanavalista kondikseen. Eräs vääräleuka siinä vitsailemaan, että:
"Meidän sopparissa kyllä luki tämän keikan osalta, ettei ole lämppäreitä!"
Mihin järjestävä osapuoli laukas, jotta:
"No mepä pakataan noi lavan lämmittimet takas autoon"
Joillain asioilla ei vain saisi vitsailla.

Vähän arvottiin siinä tsekissä kanavia, kun soundcraftin mikseristä laukes yksi, minkä lisäksi beta viisseiska(!) piti ihme piipitystä. Muutenkin se pulpetti käyttäytyi jotenkin tosi omituisen oloisesti, oisko ollu ne talvikelit vai... Eniveis ammattimies kun edellämainittu on, niin kaikki saatiin nopeesti kuosiin turhia hermoilematta, ja mikä tärkeintä: Jalkaani rasittamatta :)
Bändi veti perus keikan kouralliselle ihmisiä jotka olivat tarpeeksi humalassa, jottei kylmyys haitannut.
Ihmettelin vain alkukeikasta, että miten musa kuulostaa jotenkin jähmeeltä. Onko vika kamoissa, päässä vai... Niin jätkäthän oli lavalla aika jäässä. Ei ihme ettei ollut letkee meininki.
Keikan jälkeen vedin vammaiskortin esiin ja laistoin roudauksen. Olinkin näin hyvissä ajoin tuutimassa.

Keikki

Nooh, tänään olis vuorossa talon miehen pesti kutosella, missä vaikuttavi loistelias Cleaning Women. Jätkät kyselivät taannoin, että mihinkä aikaan pääsis roudaan, niin vitsillä tokasin, että "Olen tuntipalkalla, eli puolestani vaikka puoliltapäivin."
Eilen sitten arahko ääni kysyi puhelimessa, että "Muistatko, kun puhuit siitä puolen päivän..." Äijät on kuulemma rakennelleet taas uusia soittimia, jotka pitäis riggata ja ajaa sisään ennen keikkaa. Mikäpä siinä. Mulla onkin yks pirun hyvä kirja kesken.

Mutta hyvät immeiset. Tulkaa ihmeessä tsekkaan se keikka. Cleanarit kun sattuu olemaan ihan pirun hyvä bändi, vaikkakin soittimensa tietyn kuriositeettiarvon omaavatkin.

tiistaina, marraskuuta 25, 2008

Myy

Semmoisesta vielä piti kirjoittamani, että miten ravintelin pitäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat saaneet päähänsä, että ihmiset tulee kyllä baariin juomaan kaljaa bändeistä huolimatta.
Ei tunnu nimittäin pitävän paikkaansa. Meinaan että pirun usein on lähiaikoina tullu vedettyä kouralliselle ihmisiä, syystä että ketään ei ole kiinnostanut infota keikasta ihmisille.
Viimeksi Tuolla Jyväskylässä baarin edessä oli ständi, jossa luki: "Huomenna Siiri Nordin"
Kivat Siirille, paskat illan orkesterille. Tätä ennen, Torvessa ei ollut minkään näköistä ilmoitusta, että paikalla olisi ko. iltana joku bändikin. Paikallis lehdestä tosin osui silmääni ihan tsägällä sentti kertaa sentti ilmoitus keikasta. Taisin olla ainoa.
Eipä siinä. Yleensähän liksa on sama, mutta olishan se kivempi vetää ihmisille ja baarinkin luulis tuottavan enemmän katetta.
Siinähän oliskin bisneksen paikka. Toimisto, joka hoitais keikoista tiedottamisen erinäisille musiikkijuottoloille. Hoitais infot lehtiin, radioihin ja levittäis julisteet.

Asiasta toiseen: Ostin reissuiltani kaksi loistokasta levyä.
Eagles of Death Metal- Heart on:in sekä vaimolle kukkejen sijaan No Means No-Wrong:in
Vähänkö rock!
Lisäksi jyväskyläläisessä musiikkiliikkeessä tuli vastaan ukulele-dobro. Hitto kuinka hieno ja päräyttäväsoundinen vehje oli hän! Hintaa moisella oli tosin piirun verran alta neljä sataa €, joten jäi hyllyyn, kun ei se lottokaan poikinut.

Huda Huda

maanantaina, marraskuuta 24, 2008

Pipi

Keikat oli ja keikat meni. Jyväskylässä ei ollu ketään, Seinäjoella vähän enempi.
Jännä kirous muuten tossa Seinäjoessa. Aina kun meillä on siellä kometan keikka, niin samaan aikaan siellä on vuoden tiukin kattaus elävää musiikkia. Nyt oli Melrosea, Apulantaa, Pintandefalia ja whatnottia.

Tämän lisäksi roudatessa jäitin sormeni bassokaapin alle. Se on nyt musta. Siis sormi... ja on se musta se kaappikin, mutta sen nyt kuuluukin olla.
Lisäksi talven liukkauksista, sekä muista liukasteista johtuen vedin sen verran makeat lipa, että jalkani viottui. Tänään sitten lekurilla totesin, etten ole ainoa. Oli meinaan päivystyksessä neljän tunnin jonot ja lisää mummoja kärrättiin jatkuvalla syötöllä sisään.
Koipeen suositeltiin lepoa, mutta eihän se auta, kun huomenna on jotain opiskelija kinkereitä Reiskan bändin kaa ja muutenkin kalenteri on täynnänsä keikkoja.
Vois melkeen hommata jonkun työharjoittelijan vetään piuhaa ja suuntaileen mikkejä, niin vois itte keskittyä vaan puikottamiseen ja vetoaviin koiranpentukatseisiin "pipi!"
Talvi

torstaina, marraskuuta 20, 2008

Tällä lipukkeella saat oluen...

Eilen tuli käytyä parin tunnin varoitusajalla miksaamassa jukka perkon Mokners bändiä korjaamolla. Siellä oli jo bändin kamat kasassa. Äijät itse olivat tosin häipyneet jo jonnekin.
Noh mikit pydeen, monitorit,gainit ja Eq:t mutulla kohilleen ja lennosta mukaan. On se vaan helppoa, kun bändillä on oma balanssi ja soundit kunnossa. Ihan kiitosta tuli vallan soundeista. Ja sehän taas meinaa sitä että tosi moni tykkäs, vaan ei viittiny tulla sanomaan.
On se suomessa hassua että kritiikkiä tulee monesti armottomasti, sekä syystä että ei. Positiivisempaa palautetta onkin sitten aika harvassa. Heikommalla itsetunnolla varustettu äänimies voisi vetää tästä omat johtopäätöksensä, vaan en minä.

Eniveis. Tänään olis sitten vaihteeksi vuorossa armotonta rokin rytkettä alá-Kometa.
Kurvailemme mustalla paholaisella Jyväskylän punaniskaan ja huomenna liumme bar-15:ta Seinäjojelle.

kometa factory2

tiistaina, marraskuuta 18, 2008

Mitääntekemättömyydellisyydestä part-2.

Kun nyt ei blogihermo kuki, niin siteeraan itseäni toisaalta. Kuinka näppärää?

"Sen kun pitää mielessä, että tämä teollinen yhteiskunta on pitänyt ihmisiä otteessaa jo hyvän aikaa uskonnon ja palkkaorjuuden keinoin, niin mitääntekemättömyydellisyyden voipi mieltää suoranaiseksi heroeeniseksi anarkismiksi.

Vittuun luterilainen tehokkuusajattelu. Mieluummin mä olen tunnin tuottamaton kirjan tai pleikkarin ääressä, kuin vääntäisin suomen -0.02 tipahtanutta taloutta nousuun. Se riittää työnteoksi, että saa maksettua ylihintaiset vuokransa ja vähän pöperöä ja perushyödykettä pöytään. Nämä kun on hoitanut itselleen ja perheelleen, niin loppuaika on ihan sun omaasi. Sillä saat, voit ja pitää tehdä ihan just miltä itsestä tuntuu, hyvällä omallatunnolla. Jos tämänkin jälkeen ahistaa, niin sulla on yksinkertaisesti tylsää. Se ei ole vaarallista."

Blue suede shoes

keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008

Rauhallaan nyt

Kervo se omassaan valitteli, miten ei oo mitän kirjoiteltavaa, tai sitten ei ole aikaa.
ratkaisin dilemman omalta osaltani hakemalla inspirazioonin naapurin blogista.
Niin että kiitti vaan oi Martsaseni.


Pankaapa rakkaat ihmiset siellä kuutioissanne ja kuutioidenkaltaisissa oravanpyörissänne simmut kiinni ja ne ipodin nappikuulokkeet korviinne.
Nojatkaa lakisääteisen ergonomisissa tuoleissanne taakkepäin ja unohtakaa modernin asfalttiviidakon kasvattamat puolustusmekanismit, kuten ironia ja kyynisyys.
Antakaa ajatustenne harhailla ja nauttikaa hetkinen ukulelemusiikista ja sametinpehmeästä laulusta.
Antakaa naivismille mahdollisuus! 4.49min vain sen verran pyydän aikaanne.




Jos ko. aika tuntui hukkaan heitetyltä, lupaan vapaamuotoisten valituskirjelmäin perusteella lukea korvaukseksi 5min raamattua, kuunnellen dance musiikkia. Pyynnöstä ja tarpeestanne voin panna ko. tuotoksen sitten juutubeen ja viedä toisen mokoman kallista aikaanne.

tiistaina, marraskuuta 11, 2008

Pinkkaloora-piu

Aivot kolisee pääkoppaa vasten ja olo on huuruinen. Inkivääri, sekä matetee tulee korvista ulos. Onneksi ulkona on kurja keli, niin ei tule mielihaluja ulkoilulle.
Räkä ei onneksi vaivaa, mikä on sikäli hieno hommeli, että huomenna pitäisi singahtaa Lahteen Kometan kanssa. Rokki raikaa ja jallu huuhtonee flunssan poies?
Torvessapa torvessa.

Heavy Rain

perjantaina, marraskuuta 07, 2008

Rengastus

Juu niinhän siinä sitten kävi että piti ostaa koko takarengas, vaikka olis ollu vain akselin tarvis. Myyjän kans ihmeteltiin tätä nykyajan meininkiä ja tultiin siihen tulokseen, että kun pyörätehtaalla on kymmenen insinööriä kokopäiväisesti miettimässä uusia jengoja ja hybridialipainelevyjarruja, niin miten kukaan voi pitää hyllyssä varaosia joka kilkkeeseen, jotka vanhentuvat vuoden päästä. Saatikka että tehdas edes toimittais niitä varaosia tarvitseville. Tuossa omassa tapauksessanikin oli kyse siitä, että tarvisin ihan perusakselin, mutta tänävuonna jengat ei ulotukkaan ihan niin pitkälle kuin pari vuotta sitten, jolloin pyöräni ostin. Pikkuvika, ja tili hupeni viidellä kympillä, mikä sinänsä ei kuulosta isolta summalta, mutta kun suhteuttaa sen siihen, että pyörä maksoi uutena neljäsataa, niin sieppaahan se. Ja jos ei rahallinen menetys sieppaa, niin tää nykyajan kertakäyttökulttuuri!

Härveli

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Nippeliskuukkeleita

Eilen oli kivvaa. Kaveri tuli apumiksaajaksi, eli lipittään kaljaa siihen mikserin tuntumaan.
Liityin viimeisen bändin kohdalla seuraansa, kun Belly tuli hanikoihin. Siitä sitten siirryttiin lavalle purkuhommiin tämän apumiksaajan kanssa, joka jeesas niputtamisessa. Oli kuulemma rentouttavaa kääriä mikkipiuhoja, kun töissään jutuu yleensä pyörittelemään noita kuvapuolen piuhoja, jotka on vähän jäykemmänsorttista. Parannettiin tämän jälkeen muuten maailma ja räpsittiin valokuveja.

Se mun eilinen renkaanpaikkaus operaatio levis vähän niinku reisille. ihmettelin outoa klappia renkaassa ja otin koko pakan auki. Ei ihme että oli väljää, oli nimittäin pamahtanut akseli poikki! Nyt pitää metsästää huoltokorjaamojen miljoonalaatikoista korvaavaa tilalle. Yks jo löytyi, mutta siinä ei ollu tarpeeksi pitkät jengat. On tää korjailu vaikeeta nykyaikana. Yks pikkuosa kun menee rikki, niin pitäis ostaa koko helvetin takapyörä kerralla. Mitään järkeä missään, tana!
Vaimo on onneksi mahetsu, eikä nalkuta yhtään vaikka keittiönlattia on pyöränosien peitossa.

Ghost

keskiviikkona, marraskuuta 05, 2008

Kuro

Viikko on mennyt hujauksessa. Kometan ja sydärien keikat olivat valloittavan hyvejä. Ennen keikkaa piipahdimme kaverin kanssa Poirotissa baarivisassa. Elämäni ensimmäisessä sellaisessa. Tulimme hyvin yllättäen jaetulle toiselle sijalle.
Viikonloppuna oli kaverin tuparit, mi oli hauskaa.
Muuten sitä onkin tultu otettua aika iisisti. Yhtä poppibiisiä olen editoinut ja miksaillut asiakkaalle. Siitä tuli kerrassaan mainio. Sellasta häpeämätöntä italodiscovaikutteista hassuttelua.
Tänään pitäis mennä vahtiin kutoselle Astrid Swania ja Kiki Pau:ta
Pyörääkin pitäis fiksata. On gummi puhjennut.

Vampiras

torstaina, lokakuuta 30, 2008

Taantumuksellisuudesta

Uutisissa voivoteltiin eilen taantumaa. Haastateltu perheenäitikin valitteli, että hän joutuu tekemään nykyään lapsilleen ruoat ihka itse, eineksiä ja valmisruokia vältellen.
Erittäin kalliiseen designtakkiin pukeutunut eläkelläismummo valitteli ettei uskallakkaan ostaa uutta asuntoa. Maailmalla Hummer-autojen tuotantolinja on myytävänä. Ei kuulemma mene kaupaksi ja muutenkin bensasyöpöt kaupunki-maasturit pölyttyvät kaupoissa. Yksi jos toinenkin on valitellut siellä sun täällä, ettei uskalla kuluttaa enää entiseen malliin. Että pitää vallan miettiä, mitä tarvitsee.

Ja tätä kutsutaan taantumaksi?

Sirkus

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008

Piuha jää vetävän käteen

Syksy möllöttää ja nämä matalapaineet vetää meikäläisen ihan matalaksi. Ihan kuin olis tehny taas viistoistatuntisen työpäivän, vetäny pikakännit päälle ja heränny jostain kellarista, mutta ei. Vetämätön olo, ilman syytä tahi suota. Eipä siinä, olen duunannu yhtä tilaus miksausta himassani ja väliajat räiskiny SOCOM:ia netissä.

Tänään pitäis heilahtaa korjaamolle jatsia vahtimaan. Vanha tuttu Ojajärven Olli vetää trioineen. Akustista vahvistusta siis. Iisiä duunia ja hyvää musaa tiedossa.

Huomenna taas pitkästä aikaa olis Kometalla (ja sydän sydän:llä) keikkaa libertessä. Sittenpä rokki taas raikaa. Hassua kyllä, en olekaan nykyisessä mestassa ikinä mitään miksannutkaan. Vieläköhän siellä on niitä bosen purkkeja roikkumassa? Noh se selvinnee huomenna.

*Audioläppää*

Ystävät, kollegat. Eiköhän lähtä ensi vuonna Japaniin ekskursiolle, kisaamaan oheisen videon esittelemässä lajissa? Voitto kotiin ja piuha suomalaisille tana! Urheiluministeriöön tai sen semmoiseen vaan yhteyttä ja korkeanpaikan leirille treenaamaan (Aspen) piuhan käärimistä. Douppaus pakollista!

sunnuntaina, lokakuuta 26, 2008

Pukuja ja digejä

Tampere oli tampere. Musiikki ja media messut oli melkoista puku-ihmisten juhlaa. Kaikki yritti näyttää kamalan tärkeiltä musiikkialan vaikuttajilta, mutta lopputulos oli lähempänä känniääliöintiä.
Miksiköhän muuten ei voida järkätä sellaisia rohkean rehellisiä musiikkialan "messuja" että ihan suoraan ilmoitettas, että täällä on pari bändiä viihdyttämässä, paikalle on kutsuttu alan ihmisiä ja tarkoitus ois vetää nupit turvoksiin.

Eipä siinä. Keikka oli ihan hyvä, vaikka jouduinkin vetään digidigidisgillä. Ei se vaan oo digillä yhtä muikeaa toi miksailu sitten millään. Kaikki kikkailu karsiutuu pois, kun koko ajan on valikoita ja sivuja surffattavana, niin eihän siinä pysty reagoimaan joihinkin dubautuksiin yms. Myös toi tahallinen väärinkäyttö on digitiskeissä aika minimissään. Ajappa digipuolella etuastetta särölle >:(=
Kyllähän sillä fotoshopillakin saa ihan hyvän näköistä, jos ei loistavaakin kuvaa aikaiseksi, mutta kyllä mä preferoin oikeaa kangasta ja pensseleitä kuvan teossa.

Eilen mut houkuteltiin sitten vielä illan päälle kaislaan vetään tuontioluita ja puhumaan paskaa. Kolmannen tuopin jälkeen oli pakko lähtä nukkumaan. Oli nimittäin väsy!
Line

perjantaina, lokakuuta 24, 2008

Naurettava makrilli

No olihan reissu. Luulen että olen nyt nähnyt yhden ihmisen tarpeiksi seduloita. Mikä ihme siinä on, että jotkut ravintolapäälliköt pitävät esiintyviä artisteja vihollisinaan? Ja bändin raidereilla pyyhitään persettä, vaikka muissa konteksteissa kyllä ymmerretään käsitteet "sopimus" ja "sitova" Onko se lämmin ateria, jallupullo ja takahuone nyt niin ylivoimaisen vaikeata järjestää? Taitaa olla, kun semmonen perusjuttukin on yleensä hakusessa, kuin esiintymislava.

Eipä sitten muuta nillitettävää. Bändi on musiikillisesti tiukka kuin joku vapaavalintainen tiukka asia ja jätkät on mahtavaa seuraa. Bussiin päästyäni huomasinkin tuntevani suurimman osan jätkistä vanhastaa. Pienet on piirit. Matkan teko oli leppoisaa ja pysähtelimme usein ja hartaasti. Eksyimme mm. tienvarsi kirpparille ja muuta mukavaa.
Saunottu on huolella ja tänään varmaan lisää. Homman nimi on musiikki ja media hässäkät Tampereella. Mestoilla on Rhinot ja kim Herold. Yleisössä luultavasti humalaisia puku-ihmisiä. Tico tico sano!
Reiska


Jos en olisi tuolla, olisin ehdottomasti tavastialla. Siä on Stone ja luultavasti eräskin pääkaupunkiseutu-niminen kanssabloggaaja?

maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Tie kutsuu

Huomenna kutsuu tie. Eli pitkästä aikaa ulkopaikkakuntakeikkaa. Reino and the Rhinosin dösä suuntaa huomenna Kuopijoon ja ylihuomenna Jojensuuhun. Torjantai on välipäivä ja perjantaina vuorossa tampesteri. Nää keikit tapahtuu käsittääkseni Giglin Marlin nimisissä juottoloissa, jollaisissa en ole yhdessäkään kuunaan käynynnä. Menee sitten neitsyys siinäkin asiassa oikein gang bang hengessä!
Aiemmin en olekkaan Reiskan kaa muuta harrastanu kuin kaljanjuontia baarissa. Eiköhän kanssaan tuo röitten tekokin mene ihan leppoisissa merkeissä.

Night Fight

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Itsepuolustuslajiharrasteista

Mietin tuossa vakavissani vanhan harrasteen uudellenkäynnistämistä. Taannoinhan kävin tovin aikidossa, mikä oli oikein mukavaa ja sopivan liikunnallista puuhaa, jossa oppi koko ajan uutta. Se vain piti jättää silloisen työtilanteeni johdosta. Treenit osuivat aina keskiviikolle ja perjantaille, jolloin äänimiehellä on kummasti muutakin hommaa. Noh nyt kun duunini on muotoutunut epämuotoisemmaksi, eli joustavammaksi olisi periaatteessa aikaa elvyttää moinen itsepuolustuslajiharraste. Vaan sitten pohdin kamppailulajejua yleensä: Niissä kun tupataan varautumaan aina pahimpaan. "Tuo kun tulee tuolta puolelta ja tarttuu vasemmasta kädestä, niin muljutan itseni tänne ja tarraan häntä sieltä..." Ja näitä lukuisia sarjoja treenataan pääksytysten, niin aivothan prosessoi niitä nukkuessaankin.
Eli haluanko minä olla koko ajan valppaana ja varautuneena siihen, jos joku pirinisti sattuu hyökkäämään kimppuun ja tarttuu minua vasemmalla kädellä niskan takaa, jolloin itse pyörähdän...

Juu, ei. Katsellaan sitten, jos ja kun kohdalle sattuu.

Virastotalo

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Väärää kautta

Luin päivän hesarista, että Oulun raatin kentän kunnostus maksaisi 24.5 miljoonaa euroa, kun neljä vuotta sitten sama olis maksanut vain 15 miljoonaa. Liekö kyse laskuharhasta, vai mitä häh? Suuri menoerä tulee siitä, että saareen pitää ajaa siltoja pitkin, joiden 26 tonnin painorajoitus tökkii, kun yli pitäis päästä 40 tonnin sorarekalla. nyt virkamiehet ovat ihan sormi suussa logistiikkapähkinöineen.
Eipä vähä mittään. Kas tämmönen tuli mieleeni, ja ihan vapaasti voipi käyttää ja vaikka omiin nimiin ottaa, kun niinhän siinä kävis kuitennii:

- Raatinsaari on, niinkuin nimestäkin voisi päätellä, saari. Satamia löytyy lähistöltä kosolti ja ruopattu väylä ulottuu ihan rantaan...

Joko alkaa valjeta mitä haen takaa?

Ymmärtäähän sen, miten ei ole tullut kaupungin virkamiehille moinen mieleen.
Mutta vaikka se kallioparkki menetettiinkin, niin vois sitä ajatusta vähän avartaa, että autolla on päästävä joka paikkaan.

Heroes

lauantaina, lokakuuta 11, 2008

Miksing

Harvinaisen työntäyteinen viikko meneillään. Jatsikeikkaa, rokkikeikkaa, iskelmätä ja tänään teknoa. Pitää oikein erikoismainita sellainen orkesteri kuin Major Label, mitä kävin miksaamassa torjantaina kutosella. Hyvää, hyvin soitettua rokkia kivan psykedeelisillä viboilla.
Eilen nokkani suuntautui Tikkurilan ruotsinlaivasimulaattorille, eli tulisuudelmaan, mihin jengi oli kokoontunut örisemään kännissä ja siinä sivussa kuuntelemaan Martti Servoa & Napandeerosta. Sehän oli muuten loistavan viihdyttävä orkesteri ja äijät oli valtavan mukavia. Keikkakin oli iisi. Ekaa kertaa tuli ajeltua alusta asti tollasella yamahan LS9 digitiskillä. Onhan noissa ollu näpit seassa aiemminkin, mutta ne on yleensä konffattu toiveitteni mukaan mulle valmiiksi. Nopeesti sen logiikka aukes, eikä sormi menny oikeestaan suuhun kertaakaan, paitsi ettei ihan auennut, miten sen delayn tap tempon saa siihen oikeelle ales, napin taa???. Ja se ominaisuus, että sen terssikorjaimen saa levitettyä suoraan tweekattavaksi mikserin liuille, on suorastaan nerokas!
Kohta pitää lähtä vahtiin korjaamolle liukuja. Siellä on kasa elektrobändejä, mikä meinaa stereokanavia. Pitää ottaa lukemista mukaan :D
Väsy

torstaina, lokakuuta 09, 2008

Mitennii musiikilla ei rikastu?

On tää suomi vaan niiin epäoikeudenmukainen paikka asua ja hengittää, että mitäköhän ulkomaalaisetkin ystävämme meistä oikein ajattelevat ja voi sun saatana sentääs!

Eilinen Iltalehti, Iltis, iltsu, ilde, uutisoi Loiron kuittaavan kiertueeltaan 100 000 Euroa puhtaana kätöseensä. Ei paha liksa ollenkaan.

Huikeana tulkitsijana tunnettu Loiri pääsee alle kolme viikkoa kestävällä kiertueellaan todellisille huipputuloille. IS:n arvion mukaan hän rikastuu kiertueen ansiosta 100 000 eurolla.

Koska pääsylippuja myydään 30 eurolla, nousee kiertueen kokonaistuotto 500 katsojan keskiarvolla 150 000 euroon. Vesku kiertää pienen kolmihenkisen yhtyeen kanssa, joten bändin palkkioiden ja arvonlisäverojenkin jälkeen Loirille itselleen jää konserteista noin 100 000 euron tulot.

Ai mikäkö tässä on eppaa, eli epistä? No se että kaikki maailman muut bändit joutuu kiertueillaan maksamaan majoituksista, ääni ja valotekniikasta, teknikoiden liksat, Sapuskat, päivärahat, keikkabussit ja muut logistiikat, sekä tilavuokrat, muttei Loiro!!! Kai nyt hra toimittaja olis tämänkin ottanut huomioon ja siitä meille informoinut, jos moinen koskisi myös Loiria!??
Ja kun ottaa huomioon, ettei esiintymisistä tarvi maksaa edes noita toimittajan laskemia arvonlisäveroja, nousee Loirin liksat varmaan jonnekin miljardiin ziljardiin.

Symphony hall

tiistaina, lokakuuta 07, 2008

Kappas kappas

Siinä minä olin. Kotona, tietokoneeni ääressä kuuntelemassa musiikkia ja kirjoittamassa näppäimistö sauhuten, kun pahaa aavistamatta vastasin puhelimeeni.
Keikalle pyysivät. Oli Bellyn äänimies sairastunut ja tuuraaja pitäisi saada lyhyellä varoitusajalla. "Keitä siellä soittaa?", oli kysymys mielessäni, jonka pullautinkin, muttei kukaan tiennyt. Rahapalkka kiinnosti, joten otin riskin.

Paikalle saavuttuani mestoilla olikin äänimies, joka oli pääbändin takaa. Mukava jannu, jonka kanssa kahdestaan säädimme Underwater Sleepingsocietyn hämmingin kuntoon.
Tähän asti selvää. Pihalle tupakoiduttuanai, vastaan tuli tuttu jannu, joka ilmoitti tulevansa soitteleen. Selvisi että tämä toinen bändi oli nimeltään Kap Kap.
Pidin. Pidin kovasti! Käskin soittelemaan, mikäli on tarvetta. Aikoivat ehdottomasti.
Ranta

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

Päiviytys

Niin joo tosiaan, se Oulun keikka meni mainiosti ja mukaan keikalta tarttui moniraidoitus esiintymisestä. Sitä olen nyt tässä viikonlopun yli editeerannut ja miksaillut.
Kauhee taimailu ollut, kun rummut vuotaa jokapaikkaan. Etenkin perkussiomikkeihin ja basson mikkiin!
Eipä silti, kelpo matskua. Kyllä tästä levy tulee.

Eilen käytiin moikkaan kaveria sellasessa PR-hotellissa, jossa oli tarjolla kaiken maailman pelihässäköitä ja skumppendaalia. Kaikki noi päheimmät konsolit, PC:t ja sitä rataa.
Spore vaikutti nopeahkon testailun perusteella hauskalta ja sain moisen mukaanikin, mutta se veis kuus gigaa läppäriltä ja lisäksi pitäis päivittää osx uusimpaan versioon. Tää on kuitenkin pääasiassa mulle duunikone, niin tais ny sitten kuitenkin jäädä sporet pelaamatta.

Nynnii pittää pinnistää silakkamarkkinoille torille. Sieltä saa aina niin mainioita leipiä että avot. itse maustesilakathan siellä on kaikilla myyjillä ihan samaa settiä, niin niistä ny sitten tiedä.

Workspace

torstaina, lokakuuta 02, 2008

Napakettu Naalisvaaran seikkailut

Helsingin nuorisoasiainkeskus repäisee taas. Ne on ihan tosissaan lyöneet taas pienet byrokraatin päänsä yhteen, menettäneet lopunkin tajuntansa ja tulleet siihen lopputulemaan, jotta lapsille ja nuorille on hyvä olla yksi
keskitysleiri...
keskitetty kulttuuri-innovaatiomegapolis, tms. Eikä suinkaan monta kustannustehotonta, pienen ihmisen kokoista nuokkaria.
Niin että mitäkö? No sitä vaan, että ovat lakkauttamassa useamman kuin parikin erittäin hyvin toimivaa pitkän linjan mestaa, jonka nuoret ovat ottaneet omakseen ja oikein viihtyneet ja sitä kautta pysyneet poissa kaduilta (Kadut nimittäin on pahasta ja niitä tulee välttää kuin ruttoa!). Toinen lakkautettavista paikoista on jo legendaariseksi muodostunut Munkan nuorisotalo demostudioineen josta mm. hesari kirjoittaa näin:

"Rakennuksen alakerrassa sijaitsee maankuulu demostudio, jossa menestysyhtyeet kuten HIM, Don Huonot, Zen Cafe, Von Hertzen Brothers, Egotrippi, Children Of Bodom ja The 69 Eyes ovat tehneet uransa ensimmäisiä äänityksiä. "

Ja toinen on Harjun nuorisotalo, jossa demojaan ja häppeninkejään on vääntänyt toinen mokoma pieniä ja suuria muusiikintoimijoita, kuten esim. itse.

Näitten toimivien paikkojen tilalle kaupungin byrokraatit ovat hommanneet sörkästä 3500 neliöisen tilan, mikä sinäänsä olisi loistava juttu, jos tämä mesta tulisi aiempien LISÄKSI! Mutta vitut. brutaalisti runnotaan pienet alas ja yhdistetään kaikki jättikolossiksi ja odotetaan, että nuoret täyttäisivät nurkat riemusta kiljuen. Herääkin kysymys, onko näillä nuorisoasioista päättävillä itsellään ollut koskaan lapsuutta, tahi edes omia lapsia? Ei se vaan toimi noin!

Loppuun vielä vähän tahatonta mustaa huumoria:

"Uutta toimintakeskusta suunnitteleva osastopäällikkö Leena Ruotsalainen myöntää, ettei Sörnäisiin ole tässä vaiheessa suunnitteilla korvaavia musiikkitiloja. "Projekti etenee vaiheittain. Teemme ensin selvitystyön ja päätämme asioista vasta sitten. Lähtökohtaisesti nuorten musiikkitoiminta turvataan."Katsomo

Blogin kirjoittaja on seurannut aiemmin vierestä nuorisoasiainkeskuksen hallituksen kokouksia ihan kutsusta ja vittuuntunut jo tuolloin isojen poikien ja tätien leikkeihin, joiden vaikutus ulottuu konkreettisesti nuorten elämään lähinnä siten, että häädetään nuoret sinne pahamaisille kaduille, kun niitten tarpeita ei yksinkertaisesti ymmärretä sitten yhtään. Ja vaikka ymmärrettäis, niin oma palli ja virka-asema ajaa jonkun orastavan nuorisorikollisen yli, kuin hummeri viherpiipertäjän.

maanantaina, syyskuuta 29, 2008

Naurishauvikkaita tekis mieli

Huominen setti on hienosti kasassa. Keikalle tuli entistä ehompi elektroninen ulottuvuus ja treeniksen nurkasta löytyi sinne ammoin unohtamani nauhaton basso. Eri kiva vehjes moinen. Täytyy pakata messiin.
Tuolla ulkona paistaa aurinko ja ruska kukertaa. Taidanpa viedä isäni pyörän, pakata kameran laukkuun ja singahtaa ruskareissulle.

Merikoski

sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008

Syssy

Tulin eilen keikkareissulle Ouluun. Täällä on illalla pimiää ja syksy on tosiasia. Tuuuuleeeee.
Pallerot

perjantaina, syyskuuta 26, 2008

Synttäreitä ja syksyvä

Tein eilen biisin. Mulla on ollut tapana tehdä vaimolle toisinaan merkkipäivien kunniaksi musiikkikipaleita, joiden teemana tuppaa olemaan rakkauteni häntä kohtaa. Niin nytkin.
Tämän kertainen pläjäys on tiukka kaksiminuttinen spoken word/jazz hitti.
Ja mikä hienointa, kohdeyleisö tykkäsi kovasti.
Eikä tässä vielä kaikki: Leipasin hänelle myös yhden maankuuluista täytekakuistani.
Tästäkin tykkäsi kovasti hän.

Sankaritar

Noin muutoin syksy on lähtenyt käyntiin hienosti. Ruska on hienoa aikaa, pyöräillä ja kuvailla juitsuja!
Syys

torstaina, syyskuuta 25, 2008

Elähtelyä

Kävin eilen fanittamassa kulttuuritalolla bassotaikureita ja... Eiku hetkonen, sehän olikin unta vainen.
Oikeasti piipahdimme kaverien kaa kalifforniassa golffaamassa. Tulin loistavalla -11 tuloksella toiseksi... Eikökä sehän tapahtui virtuaalimaailmassa.

Noh tänään vois tehdä jotain reaalielämän juttuja. Vaimolla on synttärit.
Jos tekasisi kaakun!

Meitsit

keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Bass odyseia

Jos joku ystävällinen sielu tietää, miten tämmöisen pers´aukisen Stanley Clarke fanin sais sisälle kultsalle tänään, niin se pers´aukinen Stanley Clarke fani olis tosi iloinen!
Kahdesta lipusta näkisitte semmoisen ihmeen, kuin miten kustaan hunajaa!
Basisti

tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Pimp´l my pomp´l

Urkuviikkojen keikki meni mainiosti. Vieraileva solisti oli huippu ja ihmisetkin tuntui tykkäävän... Tai ainakin ihmettelevän. Seuraavat pari päivää istuttiin sitten frendin kaa studiossa, miksaamassa poppendaalia, josta siitäkin tuli hyvä ja ihmiset tykkäsivät taas.

Ehdin myös löytää uuden pyöräprojektin. Eräälle ystävättärelle pitäisi puunata vanhasta norjan ponista menopeli. Tsykkeli löytyi vallilan kirppikseltä sopuhintaan. Nyt pitää vain kartoittaa pimppauksen tarve ja ruveta hommiin.

Eilen tuli kaupunnilla vastaan mielenkiintoinen näky:
Distorted reality

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

!!!

Tapasin eilen ystäväpariskunnan, jotka olivat joutuneet lähtemään evakkoon alakerran asuntopalon alta. Rappukäytävässä oli kuulemma ollut ruumispussi.
Nyt selvis että tuossa pussissa makasi vanha ystäväni.

Miksi kaikki hyvät lähtee nuorina?
Pyrstötähti