perjantaina, kesäkuuta 28, 2013

Juhannustaikoi

Kesä on siitä vekkulia aikaa, että internet vetää puoleensa vielä vähemmän, kuin televisio.
Illat menee mieluummin parvekkeella kirjan ja teekupposen parissa.

Pikakelataan nyt pari viikkoa kummiskin.

Ensin käytin kissan vuosihuollossa. Karvakaverilla on vieläkin lievä astma ja sitten se on hivenen läski. Eli ei mitään uuta sillä rintamalla.

Sitten sumplin itseni Kaarinaan, jossa oli jonkinmoista pikkufestaria teltassa. Onneksipa teltassa, koska siä satoi kosolti. Pätevää ja jämäkkää virolaista ukkoa oli tonteilla, mikä on piristävää, kun kaikki etelän ihmeet ei aina ole olleet.


Vuorossa taas lungi viikko, joka vierähti aurinkoisina päivinä ölöväilystä ja sateisina avasin pitkästä aikaa konsolin ja hakkasin uusimman tombriderin lävitte. On muuten erinomaisen viihdyttävä peli!
Sitten saapuikin ruottinsukulaisia kylään ja mehän syötiin ja juotiin itsemme mukaviksi sillä välin, kun nuoriso meni usutuksesta pitkälautailemaan Tampereen yöhön. Taisivat tykästyä, kun lähtiissä piti ostaa omat lonkkarit.


Seuraavana oli vuorossa juhannusvirpomiset. Himoksella meni perjantai ja lauantai Jukan ja Raappanan följyssä. Aika tiukkoja vaihtoja, mutta koskapa tekniikka olinjälleen kerran Akun tehdas, niin linjatsekin jälkeen ehti käymään vielä kaffellakin. Näin!!!

Sen verran aikaisin oli aattokeikki, että ehdittiin stadiin ihan juhannuksenviettoonkin. Viettopaikka oli aukin ihan viimeiseen asti, mutta Hande kutsui landellelleen saunomaan ja grillaamaan. Pysähdys aakkosasemalla hakemassa ylihintaista perunaa ja ai että me saunottiinkin, grillaamisesta nyt puhumattakaan! Myös hukkumisenestoliikkeitä tuli suoritettua, kesän ensimmäistä kertaa.

Lauantaina keikka oli Mikkelissä. Siellä huvipuistossa. Siihen nähden että kertansa oli ensimmäinen, niin järjestelyt sujuivat ihan mallikkaasti. Ihmisiä toki olis voinu olla enemmän, artistien VIP-ruokailu oli syömäkelvotonta ja se bäkkärialueen ainoa bajamaja ruokoton, mutta muuten ihan jepa. Nyt voin muuten rehennellä sillä, että Samantha Fox on pissannut minun kakkani päälle!
Noin muuten armottomasta väsymyksestä huolimatta keikka ja boogie oli ihan mainio ja Temin kans on aina niin näppärää olla peräkkäin (juu juu) kun hällä on se taskulaskin aina siinä, niin voi itse ronklata samaan aikaan sitä helmitaulua asetuksiin. Sitäpaitti sillä on niin paskat jutut että ilo on aina taattu!




maanantaina, kesäkuuta 10, 2013

Vapahdus

Tässä on ollut pääosin vapaata pari viikkoa putkeen.

Silläpä mietimme, josko olisimme lähteneet vaimon kanssa reissun päälle, mutta Suomi voitti mahtikelien mitalla. Vähän turhankin mahtia on pidellyt, sillä uudelleenharkinnan tuloksena mielessä siinsi pyöräretki seitsemisen kansallispuistoon, mutta kolmenkymmenen asteen helteet torppasivat sen hankkeen aika tehokkaasti. Vaimolla ei ole niin hyvä lämmönsietokyky, kuin itsellä. Polettiin sitten ystävien seuraan, aitolahteen  grillaamaan.
Kyllä tässä silti on tullut yhdessä pyöriskeltyä jotain 50km ja itsenäisesti vielä toiset mokomat.
Toi mun teräsrunkoinen kasari Crescent on vaan niin voitosta tehty! Oikein säälittää spandexeissa hiilikuituhärveleillään ohi kiitävät ylisuorittajat. Eihän siinä ole mitään fiilistä, kun pyörästä puuttuu persoona. Ja jos pyörä painaa sen kaks grammaa, niin eikös se kuse noin liikunnallisessakin mielessä omille kintuilleen? Lisäksi ihmetyttää, kun alumiini/hiilikuituvehje ei vaimenna tärinöitä sitten yhtään, niin eikös siinä tule pukamia ja kroonista kiveskipua? Selkäoireista puhumattakaan.
Sen verran olen varusteurheiluun kuitenkin sortunut, että ostin pyöräilyyn soveltuvat, perseestä topatut alushousut. Shortseina niitä kauppasivat, mutta joku roti sentään! Pyöräillessä ovat mahtavat, mutta kävellessä tuntuu kuin vaipoissa vetelisi.
cresent
Lautahurjastelun saralla homma on pysytellyt tänä kautena vain kevyessä kruisailussa, koskapa tuo alkuvuodesta pamahtanut polvi tuppaa vielä vaivaamaan ja sitä myöten mäessä kyykistely ja mukkelehtiminen ei ole suotavaa. Verorahoitteisella puolella ei ollut lekuriaikoja, joten kävin isohkoa summaa vasten yksityisellä koipispesialistilla sitä näyttämässä. Jotain vikaa siinä kuulemma on ja sanoi että kuvata pitäis. Heillä se olis maksanu reilu kolme tonnia, joten pani lähetteen julkiselle puolelle. Eipä oo nyt kuukauteen kuulunut mitään asiasta. Jos ennen lumentuloa sais jotain selvyyttä asiaan, niin sehän olisikin jo jotain.
Ai niin: Hommasin aika ihmeelliset polkkarit, nimeltään G-Form. Ne on tehty hyvin vaahtokumimaisesta materiaalista, joka kuitenkin muuttuu iskun voimasta hetkellisesti kivikoviksi.
Jotain makrotason molekyylisidoshommia.

Mitäs muuta...
No torstaina oli treffit frendin kanssa jätkänsaaressa, jossa sijaitsee ihan mahetsu flipperihalli. Sinne syötettiin kolikoita kosolti. Kannattaa tutustua, jos fliput ja vanhat autot kiinnostaa!

Viime viikonloppuna piti sitten keikkaamankin. Paikkoina Varkaus ja Kivenlahtirok.
Keikat oli keikkoja. Kuva kertokoon oleellisen.

Siirtymä Varkaudesta etelään oli sitäkin vivahteikkaampi. Kun ei ollut kiire, niin hamusimme kahvia. Mikkelin jälkeen, siellä keskellä ei mitään, tuli vastaan pikkuinen kyltti, jossa ilmoitettiin jotta: "Espresso kahvila" No osoittamaansa suuntaan...
Pellolla oli tila, jossa kanat kotkotti ja koirat haukkuivat ja jossa pariskunta väänsi loistavaa focacciaa, sekä espressoa. Samassa rakennuksessa myytiin öljyjä, pastaa ja italian muotia, sieltä kalliimmasta päästä. Ihan ihme meininki, mutta autuas!

Toinen matkaa piristävä tekijä oli Heikin kirpparilöytö, eli sähköharmooni, jolla hän korviemme suloksi soitteli ikivihreitä. Kone oli muuten täydellinen, mutta yksi kosketin kanitti, joten käärimme hihat, avasimme vehkeen ja  ryhdyimme korjauspuuhiin. Noh siinä samalla, kun konepelti oli jo valmiiksi auki, päätimme tehdä hyvästä paremman. Ja mikäköhän kaiken kaunistaa? No jousikaikupa tietenkin. Paikallisesta sekatavarakaupasta ostimme lasten leluja, joissa oli tarvittavia jousia ja virittelimme vehkeesen mekanisen kaikulaitteen. Toimii!