lauantaina, elokuuta 30, 2008

Käläkätinyhtymän kämäset tempaukset

Jos elisan puhelinlaskussa lukee, että eräpäivä on 1.9, niin miten voipi pieni ihminen tietää, ettei se välttämättä menekkään ihan niin loogisesti, vaan siihen vaikuttaa nousuvesi ja maidon hintakehitys. Nyt on sitten liittymä sulki.
Hoitele tässä sitten työasioita, joista tulisi rahaa, jolla maksaa puhelinlaskujaan. Laskuja jotka muuten maksaa ihan helvetin paljon enemmän kuin liittymää ottaessa mulle kerrottiin ja kaavoista kädestäpitäen laskeskeltiin.

Syy miksi kiroilen blogissani Elisan toimintaa, enkä länkytä suoraan firmalle, johtuu nykyajan yritysten vastuunpakoilukulttuurista. Miten valitat, kun vastassa on ensin maksullinen jonotuspalvelu, josta vastaa, jos vastaa pahimmassa matalapalkkaisessa paskatyössä oleva nuorukainen, joka ammatikseen ottaa syyttä paskaa niskaansa ja joka ei ole syyllinen mihinkään, tai pysty vaikuttamaan mihinkään. Jos sattuu niin hyvin, että saa hänen esimiehensä puhelimeen, tai jopa esimiehen esimiehen, ollaan ihan samassa pisteessä. Tämä "minä olen vain töissä täällä" kulttuuri on vihoviimeistä... Ei löydy edes sanoja kuvaamaan, kuinka raukkamaista bisneksen tekoa se onkaan!
Poliisinäyttely


Noh pitää ottaa asiaan oikea asenne. Taidan pakata vapani, keittää kaffet termokseen, tahdä eväsleivät reppuun ja mennä meditoimaan Suomenlinnan rannoille ja nauttia taatusti häiriöttömästä päivästä.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

Juuri ja juuri-harja

Huumori on vaikea laji.

Puolituttujen, sekä ei-niin-puolituttujen illan istujainen ravitsemusliikkeessä, jossa pohdittiin erään juuri parisuhteensa päättäneen suhdetta erääseen naikkoseen.
"Taitaa olla ns. väliliha" tokaisin siinä sitten nokkelasti.
Pahastuivat perkeleet.
Minusta se oli hauskasti lohkaistu.

Toisen laukaisi isäni päivänä muutamana:
"Mitähän se semmonen retorinen on?"
Muut piti ukkoa tyhmänä, minä hauskana.

Mistäköhän olenkaan huumorintajuni perinyt?

Ropotit

torstaina, elokuuta 28, 2008

Junassa

Junassa on lystiä matkustaa. Harvakseltaan on heikompiluontoisenkin ihmisen niin hyvät puiteet olla tekemättä mitään kansantaloudellisesti hyödyttävää. Voipi lueskella, katsella läppäriltä leffoja tahi pelailla X-motoa. Välillä kipaista baarista kaffetta, tai tupakalla. Maisematkin tarjoavat runsaasti virikkeitä, varsinkin päiväs aikaan, puhumattakaan sopivasti ässehtineistä eväsleivistä. Vaimon rakkaudella tekemät. Mikäs siinä on ollessansa. Kunnes harmittoman näköinen naikkonen vastaa makareenaa imitoivaan käläkättimeensä ja rupeaa suureen ääneen puimaan big brotherin avausjakson tapahtumia. Miten ”sekin saatanan huora sitä ja se vitun homo tätä, mistä tuleekin mieleen se yks lissu, joka meikkaa kuin lutka ja jonka lökäpöksyt..”.
Ja tämä naisihminen nakkelee näitä ensimmäisiä kiviä tunnin, joka tosin tuntuu kahdelta.

Keskity siinä sitten Juhani Ahon leppoisaan jutusteluun kalareissuilta. Vähän tuo kertojan ääni tuppaa hukkumaan. Ei se auta, on kaivettava läppäri laukusta, avattava tekstinkäsittelyohjelma, jolla en tosin tänäänkään käsittele tekstiä, tuotan vainen. Luurit päähän ja helvetillinen freejazz möykkä peittää viihdeohjelman syväanaalyysin pahimmilta osin. Ajatella, että tuollakin kälättäjällä on sen verran isot tissit, että se niitten turvin luultavasti pääsee naimisiin. Tai ainakin naimaan, minkä seurauksena... Voi ukko parkaa!

Märkä

keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Keikkala

Nyt on junaliput plakkarissa. Tsugu lähtee huomen´aamuna ja on perillä alkuillasta.
Asemalta singahdan suoraan kutoselle kasaamaan PA:ta, jonka tuomme mukanamme illan keikkaa varten. Keikkahan on siis kera Kometan ja Anssikasitonni assisteeraa.
Kometa+1
Nyt lähremmä vaimon ja anopin kans haapajärvelle. Me kalastamme ja anoppi tiiraa sieniä.
Saas nährä, kuinka käy.
Som´moro!

* * *


Päivitystä:

Kaislikossa suhisi niim maan pärkkeleesti! Lukuisia tärppejä, yks vonkale meinas temmata sekaan ittenikin ja pari tuli ihan rantaan asti.
Maanpäällinen elämä ei kuitenkaan houkutellut yhtäkään riittävästi.
Noh ei se mitään. Nyt on loisto paikka tiedossa, ensikertaa varten. Sitten katotaan kuka on kuka!

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Välilevy

Loputkin keikat sujuivat loisteliaasti. Bändimme on nykyään äärimmäisen tiukassa vireessä.
Vieraileva solistikin tuumasi, että väliin on vaikea tulla väliin, kun yhteissoittomme on niin tiivistä.
Päätimme viikonlopun aikana myös perustaa levy yhtiön. Huomasimme, että meiltähän löytyy tietotaito, kalusto ja resurssit omasta takaa. Toiminta tulee olemaan taiteellisesti kunnianhimoista jossa kaupallisuus on toissijaista, mikä meinaa luonnollisesti myös toiminnan pienimuotoisuutta.
(Vaimo otti vähä hienon bändikuvan, uuden musiikin elokuun keikan promoja varten!)
* * * * *

Olen myös katsellut vierestä, kun veljeni päätyi vaimon serkulle mikrotukihenkilöksi, hänen päivän vanhan läppärinsä PC-yden johdosta. Vikaa ei löydy, mutta kaatumisia tapahtuu tämän tästä. Ja veli sentään tietää näistä rakkineista yhtä sun toista. Noh tulimme Vaimon kanssa eilen Raaheen, jossa ajattelin ajavani joka käynnillä suorittamani virus scannaukset ja palomuurien päivitykset ja meneväni saunomaan sillävälin kun kone ruksuttaa. NO VOI VITTU SENTÄÄN MITÄ SÄÄTÖÄ!!!
Meidän taloudessamme on kaksi mäkkiä, joista toinen on kymmenen vuotta vanha ja toinen kaksi. Ikinä ollu niitten kanssa pienintäkään ongelmaa. Olin jo unohtanut miten ihanata se itseasiassa onkaan. Olin jo tottunut ottamaan koneen sujuvan toimimisen itsestäänselvyytenä. Ehkäpä se johtuu siitä, että ne vehkeet nyt yksinkertaisesti toimivat niinkuin pitääkin!?!!

Voi tunteen paloa ja hermon kireyttä. Kirpputorikierrokselle hop, ja illallakaloja narraamaan, niin alkaa helpottaan. Sain hankittua vaimollekin oivan haspelikelan 19€ Oulun Tiuran uistimesta. Loistopalvelu ja joustavat hinnat. Pienet bisnekset rokkaa! Jigivalikoima vois olla laajempi, mutta suppeus on ymmärrettävää tässä tapauksessa.

lauantaina, elokuuta 23, 2008

Oulu on Berliini

Niin tai siis Oulu on Oulu, kunnanisistä huolimatta.
Hengattiin eilen raunioissa. Tuhotussa mestassa, jonka ns. alakulttuurin edustajat on ottaneet haltuun. Paikat on täynnänsä graffitteja, maalauksia, installaatioita ja romuveistoksia. Silloille ja sisätiloihin on nousemassa skedeparkki. Jengiä tulee ja menee. Soppaa kuluu, notski palaa, huuli lentää ja kasio raikaa.
Tähän ei viranomaiset pysty!
Viva la Acesa!

Skede

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Tulta putkeen

Olipas lysti keikki eilen. Kauhia metakka toimestamme ja monilukuinen yleisökin taputti kohteliaasti. Kai ne sitten tykkäs.

Moisen spektaakkelin jälkeen kävimme vähän kartsalla hummaamassa, missä päädyimme johonkin uuteen drinksubaariin. Eräs tilasi seurueellemme Ramstain nimisen juoman, joka käynnisti melkoisen sirkuksen. Valot sammutettiin ja musa rupes paukkaamaan. Drinkin tekoon kuului mm. tulensyöksentää ja sen semmoista spektaakkelia. Hämmästys olikin tämän kaiken jälkeen suuri, kun itse juoma olikin kerrassaan herkullinen!
Noh nelivitoseenhan siitä sitten...
baari

torstaina, elokuuta 21, 2008

Täs ny on ollu kaikkee...

...Ni ei oo ehtiny kirjoitella. Tai olis ehtiny, mut ei oo hotsittanu, kun on ollu muutakin tekkiskää. Eilen esimerkiksi käytiin botskilla vesillä, josta temmoin sitten yhdessä hetkessä kasan affenia ylös. Suurin oli jotain puolikilonen jötkö. Tänään vois panna fisut tulille. Nam!

On tullu myöskin lohduteltua hyvää ystävää. Avomiehensä jätti hänet kolmen vuoden jälkeen, ihan ilmoitusluontoisesti, kieltäytyen keskustelemasta asiasta enempää. Vein tytön sitten nelivitoseen tuulettumaan. Vittu mikä kultturishokki siellä iski. Koko keskikerros on pantu uuteen uskoon ja kaiken lisäksi legendaarinen ovimies, Oksanen on mennyt kuolemaan. Uusikin poke oli asiallinen ja ymmärsi kyllä yskän, kun kaadoimme maljastamme maahan.

Tänään olis ensimmäinen keikka, kolmen sarjasta. Häppeninki menee silleesti, että me esitämme Staalinin uruilla helvetillistä mekkalaa ja Ville Ranta piirtää reaaliajassa sarjakuvaa, joka heijastetaan tykillä kankaalle.
Ihan niin kuin faija ei olisi tarpeeksi kova kolaamaan jo ennestään. Nyt se hullu oli menny vielä ostamaan bsariinsa tuplapedaalitkin. Vapise Lombardo!
Keikka on seittemältä lammassaaressa. Ilmanen pääsy. Tervetuloa.

Stalinin Urut

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Musisointia

Kyllä köyhä on sitten luova. Juppu, tai jippu, tai vastaava pateettinen henkilö hoilaa pianon säestyksellä SDP:n sisäpihalla, joka sattuu olemaan välittömässä yhteydessä omaamme.
Itsellä ei ole rahaa lähtä sitä pakoon Barseloonaan, joten luukutan kaiuttimiani ja teen epämääräistä teknomusiikkia kostoksi. Kissakin viihtyy, kun mikserini automaagiset servo-ohjatut liut viuhtovat ylös alas. Niitä on oiva väijyä.
Tätä kirjoitan ajankulukseni, kun erään efektiplugarin demoversio ei suostu muljumaan miksausta ulostaessa, joudun kierrättämään ko. raidan äänikortin kautta. Hähää ja taas säästin parisataa.
Huomenna on kaverin häät, sunnunnunnuntaina keikka floussa ja maanantaina Ouluseen.
Nyt ruokaa ja terassille hop!
German Elektroniks

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Sii-maa

Täytyy ihan vartavasten hehkuttaa, kun olen löytänyt vanhan kunnon kaupan, josta saa asiantuntevaa ja höveliä palvelua. On nimittäin tämä Sturenkatu 43:sa sijaitseva Kalastus ja Vapaa-aika Virginia, sen sortin mesta, että sieltä ei tarvii tyhjinkäsin ulostautua. Eilenkin menin kyselemään uutta siimaa ja sainkin erinomaisen siiman lisäksi runsaasti siimatietoutta ja solmujen teko ohjeistusta. Lisäksi mukaan tarttui pino vieheitä (Jigit 25senttiä zipale!) ja perustimia, puhumattakaan kalajutuista. Ihan mahtavaa kun kiireisillä toimitusjohtajillakin menee nollavaihde silmään heti ovesta sisääntyessään. Kellään ei ole kiire, kattellaan rauhassa ja jokaista palvellaan ajallaan ja lomittain. Se äijä on sen verta vanha kalakettu, että se todellakin tietää mistä puhuu ja jos ei tiedä, niin sanoo sen kanssa.
Ja joka kerta sillä on laskukone hukassa ja sitten räknäillään summia. Yleensä alakanttiin.

Juu niin ostin tosiaan monofiilisiimani (se perus) tilalle keltaista punottua siimaa. Erohan noitten välillä on se, että punottu on ohuempaa ja kestävämpää, kuin että ei. Ja sekin hieno puoli siinä on, että siinä missä monofiili venyy vaikka kuinka, niin punottu ei. Eli tuntuma uistimeen ja kalaan on välittömämpi ja heittopituudet, sekä tarkkuus on ihan ylivoimaisia. Lisäksi värjätty siima näkyy paremmin. Tokihan rullasta köyhtyy sen parikymppiä, mutta rahoilleen kyllä saa huikeasti vastinetta.

Noh setä puolasi sen samalla paikanpäällä ja minäpoika suuntasin vanhankaupunginlahdelle. Enemmän tuli kyllä valokuvailtua ja luontoa ihmeteltyä, kuin heiteltyä. Päädyin nimittäin kiertelemään pitkospuita lammassaareen ja pikkupolkuja ties mihin. Ties mistä poimin kissalle ahventa ja palasin takaisin vanhan kaupungin suvantoon. Se on ärsyttävä paikka. Isot kuhanvonkaleet hyppivät nokan edessä, mutta ei puhettakaan että söisivät hyviä uistimia. Pitäkööt tunkkinsa, minä lähden suokkiin!
Lammassaari

maanantaina, elokuuta 11, 2008

Oranssit synttärit

Räkätaudista huolimatta eilinen meni oikein mukavasti. Olimme tapahtuman ainoa orkesteri joka teki soundchekin ja bändistä leijonan osa oli yllättäen myöhässä, joten valmistautuminen sujui leppoisissa merkeissä. Hyvä niin, koska PA:n kanssa oli jotain ihmeellistä. Kummallista vaihehässäkkää oli linjasäteilijöissä. Ilmeisesti se oli riggattu vähän sinepäin tms? muuta outoutta. Botne sentään löytyi, kun pyysin monottamaan sen ja alapäähä on tärkeintä, eiks nih!? Mukavia ja leppoisia kolleegioita oli tonteilla ja tsekkikin saatiin räävittyä soitinkohtaisesti kasaan. Ihan hyvältä kuulemma kuulosti, vaikka korvani nauttivatkin epäluottamustani. Sakkia oli kiitettävästi ja tunnelma oli leppoisa.

Siitä sitten suht´sutjakkaa himaan lepuuttaan oloa, mutta seitsemäksi kutsui musiikin huuma takaisin tonteille. Kävimme sitten vielä tsekkaamassa Cleanareitten shouvin. Kyllä ne jätkät paukuttaa sitten hyvin. Pidimme!
Mixi

sunnuntaina, elokuuta 10, 2008

Pieni, oranssi keikka.

Oe voe. Vaimo langetti päälleni flunssansa. Nyt se on sitten saanu vuorostaan hoivata minua.
Inkivääri-mate-teesekoitus on onneksi pelastanut elon. Sen ansiosta kulkee henki ja pierettää, mikä on mielestäni parempi asia kuin että jos ei kulkisi henki. Silloin pierukin tulisi vain kerran.
Nyt lutkutan tässä finreksiiniä, jotta elimistö toimisi sen verran että jaksaisin sotkea itseni Alppipuistoon. Siellä vietetään nääs nääs oranssin synttäreitä. Esiintymässä olemme me: plutonium 74:t, sekä messevääkin messevämpi Cleaning Women.

Lentävälle spagettihirviölle kiitos, keikkimme käynnistyy jo kahdelta, joten ei tarvii kokopäivää pysyä tajuissaan vaan voipi sairastella taas illan hyvällä omallatunnolla (omatunnolla?)

perjantaina, elokuuta 08, 2008

Bodya, sporttia ja tsemppistä Part:II

Ne luumäet- yhtyeellä oli aikoinaan loistava oluympiahenkinen antiteesi:

Hitaammin, matalammalle, veltommin.

Mikä on kyllä jo moneen kertaan todettu pitävän harvinaisen hyvin paikkansa urheilijoiden moraalikäsityksen kanssa. M.O.T.

Ehkä voitaisiin pikkuhiljaa poistaa maisemista mm. sellaiset sanonnat, kuten: "Tervehenkinen urheiluharrastus."
sekä
"Terve sielu terveessä ruumiissa."

Hyppy

torstaina, elokuuta 07, 2008

Kielipoliisista päivää

Pari ihan pientä juttua, joista menee henkilökohtaisuuteni edustajalla herne nenään:

-Sana edukas, ei ole synonyymi edulliselle. Edukas meinaa, jotta hommelissa tahi vastaavassa on/tulee mukana etuja.

-Se overhead mikrofonien lyhenne on overi. EI ovari. Siis OVER-HEAD, ei ovar-head.

- Se on joko basari tai bassari. Ei passari. Ei sitä bassorumpua mihinkään syötellä.

-Mynnähtää on sana, kuten semminkinkin.

Jottas tiedätte.

keskiviikkona, elokuuta 06, 2008

Pientä sievää

Mulla mitään sen kummempaa asiaa ole.
Se vaan hämää, että mihin hävisivät uudet perunat? Ei ole kaupassa enää kuin kesäperunoita. Ihme meininki. Hämää moinen pientä ihmistä kovasti.

Ja sitten taas fiduddaapi nämä ihmiset: Jos menet pyörälläsi liikennevaloihin ja satut jättämään eturenkaasi ja tien väliin yli kaksi senttimetriä, niin kohta on siinä välissä ahtautuneena ihminen. Ttu mää ajan seuraavan kantapäille ja pöllin siltä pipon päästä pahistyyliin. Samat ihmiset rämpyttävät hissin nappulaa, kunnes se on kerroksessa ja tepottavat metrolaiturilla ovien eessä, etteivät ihmiset karkaisi hyvästä kulkupelistä.

No mutta se taas ei harmita lain, että kaverin suosituksesta löysin sellaisen mainion rytmimusiikkiorkesterin, kuin The Emperor Machine. Himmee groove!

Ny pitää mennä rakentamaan keuhkoputkentulehduksen kourissa riutuvalle vaimolleni häränhäntäkeittoa. Jo on kumma jos ei pöpöt sillä tokene.
Kekkone

tiistaina, elokuuta 05, 2008

Siinä vasta miesten mies

Berlusconi on uus Tati, mutta parempi, koskapa iso B osaa yhdistää myös tragiikan taustalla tapahtuvaan absurdiin tilannekomiikkaansa.
Vähän aikaa sitten, tämä tissimediaparoni sai läpi syytesuojan itselleen ja kavereilleen. Ja millaisen suojan. Laki on voimassa niin kauan, kuin klikkinsä jäsenistä yksikään on elossa!
Lakia on mm. perusteltu sillä, että se takaa poliitikoille työrauhan.
Ja taas naurattaa ja itkettää yhtä aikaa.
Nooh, tämän päivän hesarissa taas oli juttua siitä, miten Bere oli nyt peittänyt virka asuntoaan koristaneesta taulusta tissin, koska se mahdollisesti voisi järkyttää television katsojia lehdistötilaisuuksien aikana. Jaa niin mikäköhän mahtoi olla homman nimenä kyseisessä taulussa?
Giovanni Battista Tiepolon La Verità svelata dal Tiempo.
Jonka "
on tarkoitus kuvata, kuinka aika paljastaa totuuden."

Berskan uusimmasta tempauksesta maahanmuuttaja asioiden kuntoonsaattamiseksi en ole löytänyt vielä mitään etäisestikän huvittavaa, joten jätän sen tällä kertaa.

maanantaina, elokuuta 04, 2008

Naamat

Meinas tulla eilen kakki pöksyyn, kun järven rannalla kalastellessani keikkaa edeltävää luppoaikaa tappaessani, yläpuoleltani lehahti lentohon kotka. Välillämme oli matkaa noin viitisen metriä ja se soundi oli jotain käsittämätöntä. Julmettu suurpeto!
Muutenkaan toi Karjaan seutu ei satu ikävästi silmään.
Pelto

Siitä sitten ajan koittaessa facesin suuntaan ja oikeaa lavaa etsimään. Sepä ei ollutkaan ihan yksinkertainen juttu, kun järkkärit ei oikein osannut/tienneet neuvoa tietä päälavalle ja opastekyltit johdattivat jokainen eri suuntiin, joista yksikään ei ollut oikea.
Siinä hippilöitten seassa luoviessani ja ryhmämeditaatioita väistellen (kuka lähtee festareille meditoimaan???!!!) kirosin, kun tulin lähteneeksi pelkillä sandaaleilla liikenteeseen. Vettä kun meinas vähän ripotella. Nooh, löysinpäs kuin löysinkin oikean mestan ja vieläpä ihan ajallaan. Kiirettä ei tosin olisi ollut, vaikka olisin vähän myöhästynytkin. Lavalla veivannut Afrikkalaispoppoo halus nimittäin vetää enkoreksi "vielä yhden ihan lyhyen biisin." Noh ne Afrikkalaisten ihan lyhyet biisit tiedetään :D Päästiin kuitenkin kasaileen lavaa vain noin 20 min. myöhässä. Semmosta sattuu. Nou hätä.
Nopee linjatsekki, jossa ilmenee parin kanavan olevan hukassa ja myös se, että PA. joutaisi vanhainkotiin, kuten myös Allen&Heatin mikseri, jonka Eq:sta ei käytännössä tapahtunut yhtään mitään. Toisaalta se voi johtua myös siitä nipusta, joka ei kauheesti reagoinut mihinkään säätöihin, tahi asetuksiin. veikkaan syylisiksi sekää ja ettää.
Noh niillä mennään, mitä annetaan.
Jos joku on jo kyllästynyt lähipostauksieni itseriittoiseen hehkutukseen keikkojen parhauksista ja onnistuneista soundeista, niin nytpä hymyää hän. Vittuh! Laulu yritti lähtä kiertämään koko ajan ja bonarina puukotti, vaikka olis tehny mitä kikkoja. Siihen ei auttanut edes mikin vaihto, bassot humisi ja... Onneksi alakekkari oli ihan ok. Pasuuna sentään kuulosti hyvältä. Sai oikeasti tehdä duunia palkkansa eteen. Noh ilmeisesti se meni täydestä, kun jengi oli hyvin messissä ja ostivat älyttömät läjät levyjä ja paitoja.
Keikan jälkeen sadetta suojaan johonkin halliin, josta oluet naamaan ja pikkuhiljaa helsingin suuntaan.