perjantaina, toukokuuta 29, 2009

ad libitum

Suvussamme esiintyy sydänvikaa ja minua on kehoitettu ihan vaan varmuuden välttämiseksi tutkituttaa paikkani. Noh ei muuta kun aikaa varaamaan lääkärille. Oletteko yritäneet löytää netistä helsingin terveysasemien numeroa? Siis oman terveysasemanne numeroa? Minä olen mielestäni ihan sujuva netin käyttäjä ja tiedon hakija, mutta helsingin kaupungin nettisivut on koodannut Da Vinci tai vastaava kryptologian harrastaja. Noh löysin kuin löysinkin tiedon, että oikea paikka on tottakai alue 1: Hakaniemen alue (Hakaniemi, Linjat, Siltasaari) Näkyyhän kallion terveyskeskus oveltamme. Noh jonotus on maksutonta, minkä jälkeen minua kuunnellaan ja kerrotaan että minä kuulunkin nykyään Alue 3:n -Alppiharjun alueeseen (Alppila, Harju). Ööö... Syy on kuulemma se, että alue ykköseltä on kuollu lääkäri, ja sitä vastoin, että ylilääkäri olisi palkannut uuden tilalle, on hän heivannut potilaansa muuanne.
Aika vekkuli säästötoimenpide Suomen tiheimmin asutetulla kallion alueella.
Missä vitussa me ollaan?

keskiviikkona, toukokuuta 27, 2009

Pyörän purkua ja kalan perkuuta

Muistatteko kun vastikään hehkutin Welhon broblematiikan fiksauksen sujuvuutta ja nopeutta. No tämänviikkoinen virtuaalihiljaiseloni on johtunut siitä että netti laukesi issekseen maanantaina, joskus 09-11 välillä. Asiakaspalvelussa sanoivat lähettävänsä ukkelin paikalle pikimiten, joka tapahtui vasta tänään. Eikä sekään mitään vikaa mistään löytänyt pätevyydenoloisuudestaan huolimatta, mutta saipahan kuin saipahankin sen kuitenkin toimimaan. Kummaa on homma!

Muttei ole ehtinyt harmittamaan. Ulkona on ollut kesäkelit, joita olen hyödyntänyt rakentelemalla pyörää ystävälle. Purin tollaisen norjanjopon, eli kombin perusosiinsa, hioin, puunasin ja maalasin. Nyt se on kuiva ja maalipinta on vesihiontaa vailla. Sitten panen palapelin kasaan ja eiku onnelliselle omistajattarelleen.

Eilen illalla odotellessani maalikerrosten välissä, kävimme vaimon kanssa tuossa kaisaniemenrannassa kalalla. Heti ekalla heitolla nousi jigillä reipas kiloinen kuha. Sen jälkeen kävi vain tärppejä, mutta sitten vedin ylös muovipussin, missä oli lippa kiinni. No tämä testiin ja ekalla heitolla ylös nousi toinen kuha. Nyt on uunikalat tällepäivälle ja kissakin on tyytyväinen saaliiseen. Keltainen muuten tuntuu olevan päivän sana!

Lähettäjä alelaari


Nyt pitäis kirjoittaa yks kolumni, tietäis vain mistä... Ideoita?

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2009

Oliko hyvä päivä tänään?

Vietimme eilen iisiä lauantaita. Tein taianomaisen hyvää jauhelihakastiketta ja kuoripottuja. Televisiossa seikkaili tiikeriperhe.
Välillä ihan perusruoat on se juttu, mikä lasketaan gourmeeksi. Ainakin meidän kirjoissa. Illalla lähdimme nautiskelemaan raikkaasta ilmasta ja kävimme löntystelemässä kaupunkia ristiin ja rastiin. Nelisen tuntia siinä vierähti ja uni tuli aika makoisasti jälkeenpäin. Linnunlaulussa ja töölönlahdella näkyi kovasti elikoita, keskustassa känniääliöitä ja krunikassa arkkitehtuuria ja antiikkiliikkeitä.

Nyt pitäis lähtä valumaan tuohon kaisaniemen puistoon väänteleen nappuloita Reiskan bändille, maailma kylässä festareiden kunniaksi. Toivottavasti tuo aurinko jatkaa möllöttämistään.

Cloudy mountains

perjantaina, toukokuuta 22, 2009

Paleontologisia puuhia

Vekkulia keikkaa pukkas eilen. Eppu tuli vastaan alkuviikosta ja kysyi, josko ehtisin mennä Redrumiin tekeen jotain artsua elektrotyttöbändiä. Noh lupauduin, jolloin hän käski ottaa taskut täyteen adaptereita ja erikoispiuhoja. Tein niin. No se bändi osoittautui sellaiseksi kuin Dinosauruxia ja plikoilla oli mukana jos jonkinlaista lelu-urkua etc. Mukana oli myös hämmentävä Brother merkkinen kosketinsoitin. Oli muuten pirun hyvä soundi vehkeessä.
Hommat meni kytkentöjen kanssa siihen asti hyvin, kunnes multa loppui DI boksit, mutta onneksi mestasta löytyi ylimääräinen DJ-mikseri. Talkin´about aktiiviboksi :D

Plikat heitti mainion keikan, jonka aikana kirjoitin heille ostoslistan tarvitsemistaan piuhoista ja adaptereista. Niin että vuorossa seuraava miksaajansa saapi heittää tattikset tähän suuntimaan ;)

Spiderstation

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2009

Kallio kuikkii

Siellä minä olin, Dallapeen puistossa. Aivoni vain olivat unohtuneet muuanne. Kaikki oli kovin sekavaa ja järjestysmieskin huusi bäkkärin edustalla korvaani -"*****!!!"

-"Mitä?"
-"No **ppu!"
-" että mitä?"
-" LAPPU!!!"
-"Mikä lappu"
-"No lappu!"
-"Just, no ääöö..."
-"Pitää olla lappu!"
-"Ai niinku bäkkärille, no ei oo ku just tulin."
-"No kun pitää olla, ei ole mitään asiaa ilman lappua."
-"No semmosta asiaa kumminkin, että mun pitäis päästä miksaamaan kaks bändiä, kun mehän ollaan täällä kaikki vähän niinku sillätöin täällä."
-"Juu mut ku ilman lappua ei..."

Onneksi tämän monthypythiaanisen sananvaihdon tuli jumalanjalkamaisesti tallaamaan solisti, joka kertoi hälle "lappujen" olevan juurikin siellä bäkkärillä.

Itse keikalla ihmiset taputtivat kiltisti, niin kai se meni ihan täydestä.
Lähettäjä alelaari

sunnuntaina, toukokuuta 17, 2009

Verta tai ketsuppia hissin lattiassa

Siinä minä olin, Tavastian miksauspöydän äärellä, ihmettelemässä kuinka äärettömän hyvältä bändi kuulosti loppuunmyydyssä tuvassa. En olisi välttämättä pikkupoikana kuvitellut itseäni moiseen tilanteeseen. Oli oikein pakko kääntyä valoimmeisen puoleen ja päivitellä: "Ajatella että tästä maksetaan ihan palkkaakin!"

Tänään pitäisi valua hommiin kallion kukintaan, harjulle, missä soittavi salaperäiset bändit, salaperäisillä peitenimillään. Toisen bändin nimi on johdettu radioaktiivisesta alkuaineesta ja numerosarjasta jossa esiintyy seitsemän ja neljä. Toinen orkesteri on saanut nimensä kuonossaan sarvea kantavalta afriikan eläimeltä, sekä suomalaiselta näyttelijältä.

Vielä kun tietäisi mihin aikaan. Taidan valua paikalle neljän pintaan. Jospa jotain selviäisi siihen mennessä (kuten itse).

Ggggggrn

lauantaina, toukokuuta 16, 2009

konloppu

Rauhaisa perjantai meni kavereiden kanssa napostellessa herkkuruokia ja leivonnaisia.
Kävimme vielä kotimatkalla yksillä siinä rautatientorin bublic cornerissa. Vähänkö on miljöö kohillaan, kun tarjoilijoilla on S-ryhmän nimilaput ja keskioluesta kysytään bonuskorttia. Muutenkin tunnelma oli kuin rossossa. Noh juottola mikä juottola.

Kohta pitäis lähtä Tavastialle tekeen Soul captain bändin tsekkiä. Ei harmita pätkääkään. Ovat mainioita!
Me

torstaina, toukokuuta 14, 2009

torpparina

Eilen oli Cover menoa kalastajatorpalla. Keskon ryyppäjäiset oli tapahtumatyyppi ja mun tehtävä oli kököttää mikserillä 2 x 45min. Hassua kun tuli fiilis, että tässä ollaan töissä, toisin kuin yleensä keikoilla monesti tuppaa naurattaan, että tästä kivasta vielä maksetaankin :D
Mestan bäkkäri oli muuten parempi, kuin esim. semifinaalissa. Villikauris oli nannaa ja punkkuvalinta onnistunut. Paikan "vannoutuneet poikamiehet" olvat hauskoja tyyppejä.

Kymmenen pistettä itselleni, että hoksasin mennä paikan päälle pyörällä. Oli nimittäin super mukavaa poljeskella yötämyöden himaan. Pysähdellä välillä katselemaan, kuvailemaan ja kuuntelemaan luontoa tahi hiljaista kaupunnia. Linnunlaulussa kovinta meteliä piti hyönteisiä tonkiva siili.

Kuvassa pyöreän salin katto.
Scifi

tiistaina, toukokuuta 12, 2009

*Kiikuti*

Nyt täytyy kyllä avautua vähän Welhon asiakaspalvelusta.
Meillon toi netti toiminut taas pitkän aikaa ilman mitään ongelmia, kunnes viime viikolla se rupes pätkiin aika randomilla. Toimi muuten ihan normaalisti, mutta sitten välillä katkas yhteyden hetkeksi. Ei pitkäksi aikaa, mutta just silleen ettei pankkiasioitaan voinut hoitaa ja mutenkin vitutti. Soittoa asiakastukeen jossa käytiin alentumatta läpi eri vaihtoehtoja, jotka supistuivat kovasti kerrottuani olevani mäkin käyttäjä. Kokeiltiin niin piuhan perässä kuin wlanillakin. Kaikki näytti olevan kunnossa heidän päässään, joten vaihtoehdoksi jäi kiikuttaa laite toimipisteeseensä. *Kiikuti* Sieltä uusi boksi kainaloon *kiikuti* Kotona kone kiinni ja odottelemaan, että vehje asentelee itsensä. Noh eipä asentanut. Ja taas soittoa palveluunsa.
" Tota, venaas... mä tässä, venaas... ootas hetki niin minä...." Tällasta kuului luurista kymmenisen minuttia, kunnes: "Hei eihän sun tarvi siellä langalla roikkua. Soitan sulle hetken päästä..." Ja hetken päästä sama plikka kilauttaakin: "No nyt toimii!" Ja toimihan se!

Ja minä olin jo henkisesti valmistutunut vituttumaan ja manaamaan.
Noh mutta aina ei voi mennä hommat suunnitellusti.

Sortuma2

lauantaina, toukokuuta 09, 2009

Äänien äänittelyä

Frendi pyysi jeesaamaan veljensä bändin, Bolomo Makrofilmin EP:n äänityksissä. Koskapa musiikki on mitä mainiointa, suostuin. Palkkioksi tulee tälläkertaa lähinnä pöytäviinaa ja mikä tärkeintä, kosolti hyvää mieltä. Eilinen meni setuppia kasaillessa ja jamitellessa. Soundi on ihanan rupinen. Tähän proggikseen toimii vähän sovellettuna toi Glyn Johnson rumpumikkisetuppi mahetsusti. Vähänks punkki soundi. Niin ja vittu mää oon nero rumpujen virittelyssä. Ei meinannu saada snaresta tarpeeksi napakkaa, niin nappasin peltorin kuulosuojaimet ja pingotin ne molemmin puolin rumpua. Distressori vielä messiin ja kyllä muuten nasahtaa!
Ihan kiva välillä ihan vain harrastaakin näitä puuhia


Bolomo makrofim


*********************************
Sit viä vähän hjumorin kukkaa tähän näin:

torstaina, toukokuuta 07, 2009

Eläväisestä musituksesta

Minähän olen musiikinkuluttajana harvinaisen helppo tapaus. Kuuntelen mitä musaa vain, kunhan se on hyvää ja mielenkiintoista. Arvo Pärtista, Museen. Sepulturasta, Satieen ja Fantomasista Ornette Colemanin kautta Squarepusheriin. Toisin sanoen ostan kyllä paljon levyjä, mutta yleensä moisia ei listoilla näy. Eikä siinä mitään. Vittuun listat ja lokerot! Ne on kauppamiesten keinotekoisesti luomia, eikä niillä ole musiikin kanssa mitään tekoa.

Ongelmana on monesti se, että on moniaita orkestereita, joita olis kiva päästä kuulemaan ihan elävänäkin. Suomeen vain raijataan niin harvoin mitään itseä kiinnostavia artisteja. Kovimmat viime keikat on olleet Fantomas Tavastialla ja No Means No Nosturissa ja niistäkin on jo hyvän aikaa.
Nytpä meinaakin pää räjähtää, kun kesäksi suomeen on tulossa useampikin kova ns. MUST SEE!!! poppoo. Vasta rupesi käsien tärinä helpottamaan sen johdosta, että Melvins olis tulossa Stadiin. No heti perään on paskat turahtamassa housuun, koska myös Eagles of Death Metal on tulossa tsadiin ja vieläpä Tavastialle!!! Faith No Morekin olis semikutkuttava tapaus. Voi voi minua raukkaa :D

Skobet

keskiviikkona, toukokuuta 06, 2009

Susikoira Roi

Ai mitäkö olen puuhastellut lähiaikoina?
No tietenkin susikoira Roi vitsejä!

Susikoira Roi oli Beverly Hills kyttä 7. leffan kuvaajana, jonka ohjauksesta vastasi itse Murphy.
Eräässä kohtauksessa oli syntistä menoa pornoluolassa, mutta Roipa haluskin vaan kuvailla nättiä puudelia nurkassa.
Roi, Sin! Murphy huusi Roille, mutta Roi vaín puudelia Panoroi.

------------------------

Susikoira roi istui rytmin terassilla kaljalla joidenkin random tyyppien kanssa.
Terdellä oli ahdasta.
Kohteliaana uroona hän esitteli itsensä yksityisetsivän hommia randomisti tehtailevaksi fiktiiviseksi kirjallisuushahmoksi nimeltään susikoira Roi. Toinen pöydässä istuvista miehistä oli kuulemma metsurin hommista sapativuotta pitävä Pera vaan. Kolmas hahmo oli omien sanojensa mukaan Make. Make oli kolmatta vuotta työttömänä ja just tulossa sossusta.
Vaitonaisena siinä tissuttelivat aikansa, kun pöytään tupsahti aneemisen näköinen rastatukkainen nuori mies, joka kieltäytyi ensinnäkin kertomasta nimeään koska "Mitä välii, eikä me varmaan nähä tän jälkeen nevä!" Tämän jälkeen hän rupesi taukoamatta kehumaan psyketransen monimuotoisuuden hienouksia, kunnes päästi naukuvalla äänellään turpavärkistään lapsuksen:
"Niinku vittu esimerkiks tää Styge joka soi. Onks tää jotain vitun Hectoria? Vittu mitä paskaa!!!"
Harva hipin parturoi, kuin hake -pera, make ja roi
.

-------------------------------------





Lähettäjä Ruåtsi 08

maanantaina, toukokuuta 04, 2009

Blogien herättämöstä päivää

Seurailen enemmän tai vähemmän aktiivisesti noin pariakymmentä blogia. Useimmat blogaajista ovat jotain kautta tuttujani, osa kollegoita ja toiset taas muuten vaan, vaan kuitenkin yleensä tutun tuttuja. (Marihan nyt tuntee kaikki niin, ainakin sittenniin...)
Mutta helmikuussa on tapahtunut kato. Noin kolmas osa viihdejoukoistani on totaalisesti hyytynyt. Varsinkaan ääniukkeleista ei ole enää aktiivisina, kuin pari hassua. Meinaako se nyt sitten sitä, että on liikaa töitä ja ei ehi blogata. Vai ettei ole töitä, eikä mistä blogata?
Veikkaisin että homma on vaan jääny joksikin aikaa, ja nyt mopon käyntiin polkaiseminen tuntuu hankalalta. Polkekaa nyt kuitenkin. Tulpatkin on jo ehtiny kuivumaan. Kirjallista CRC:tä näppikselle ja hommiin!

Ottakaa vaikka nyt esimerkkiä minusta. Taas onnistuin siirtämään ikävää verolomakkeiden kanssa puljailua kymmenellä minutilla, vaikkei oikeastaan ollut mitään tärkeämpää asbaa.
Hautuuhautuu

sunnuntaina, toukokuuta 03, 2009

Litoteesejä ja muita-ei niin kurvikkaita suorakulmioita

Vap vap. Olihan sitä taas kerrakseen. Perjantaina söimme hyvin ja kokoonnuimme tovereiden kanssa toverissa. Siitä piti sitten piipahtaa pikaisesti vallilassa, mutta pitopöytä tarjoomuksineen vieräytti ajantajun. Tulimme joskus kotia ja höpisimme vielä keskenämme aamuun.
Seuraavana aamuna rakensin päräyttävän aamiais setin vaimollein, joka ei moisesta pahastunut ja eipä kun kiipeämään kallioon Marinadin takapihalle, missä tapahtui yleistä haahuilua. Kissa-ansakin sanoi käsipäivää. Unohti vain mokoma vetää kyntensä sisään.
Lähettäjä Elonmerkkejä

Eilen teimmekin sitten pyörälenkin. Emme tosin päässeet valtterin kirppistä kauemma, mutta reissu oli sitäkin tuotteliaampi. Löytyi talu (jolle ei tosin ole seinätilaa) sekä vanaha tarra, joka liimautunee ajovälineeseen.
Lähettäjä Elonmerkkejä


Lähettäjä Elonmerkkejä


Lähtöä tehtäessä löytyi vielä vanha kasettiradio.
Ihan priimakuntoinen Telefunkkeni takuutodistuksineen ja manuaaleineen. Soundi on niin tykki, kuin moisessa vain voi olla. Toiset maksaa satasia tivoli audioista, minä ostelen aitoa parempisoundista dipolikamaa halvalla. Tämäkin lähti viiteentoista euroon.
Lähettäjä Elonmerkkejä