keskiviikkona, heinäkuuta 27, 2005

Kometa vs Jöröjukka

Lähetkö meiän kanssa Suonenjoelle Jöris Rockiin? Kysyi Kometa orkesterin, (joiden levy on muuten yks parhaimmista Suomessa koskaan tehdyistä rokkilevyistä!)
Ai Suonenjoelle, tuonne maamme mansikkapääkaupunkiin? No totta munassa lähden. Enpähän ole
tuota saanutkaan mansikan mansikkaa syödäkseni koko kesänä.
Ja eiku on the road again.


















Aikamme leppoisasti köröteltyämme, saavuimme vihdoin pelimestoille ja ensimmäiset "mitäköhän vittua me täällä tehdään" tyyppiset mietteet pulpahtavat pintaan, nähdessäni
mäyräkoirien painon alla hoipertelevia nuorukaisia joiden sotisovissa lukee ajatelmia tyyliin:
"Vittuile vaan! Saunan takana on vielä tilaa!"
Noh auto lavan taakse parkkiin ja tarkastamaan tontteja. Passit portilta ja alueelle sisään. Ensimmäinen kosketus paikalliseen festarieläimeen tapahtuu noin 3m portilta, kun liukuvärjätty pottatukkainen nuorimies lähestyy uhkaava ilme kasvoillaan.
-"Hei jätkä! Heitä yks tupakki!"
johon minä mutisen ohimennessäni jotain...
-"Äh, mullon vaan sätkiä ja vähän kiire..."
Ja aivan oikein. Tuo kansakunnan tulevaisuus vetää kauheet pinnat, kun hänelle ei tule käskystä tupakkaa ja miettii pienessä päässään seuraavaa väkivallan tekoa. Pystyn kuitenkin
harhauttamaan miestä käännähtämällä ja mulkaisemalla (elänytsaatanajaksa.) sen verran ikävästi, että hänen humalaiset aivonsa päättävät miettiä tilannetta uusiksi, jonka aikana katoan siihen pieneen väkijoukkoon, josta tämänkertainen festivaaliyleisö koostuu.

Ja eiku lavaa tsekkaamaan. Tiukasti jätesäkeillä, nippusiteillä ja roudarinteipillä peitetyt PA:kaiuttimet paljastuivat vesivanerista itse askarrelluiksi. Eipä siinä. Käsityö kunniaan!
Kyselyihini kommuuttien teknisistä ominaisuuksista, minulle kerrotaan ylpeanä.
"No kyllä näistä ainaki se viiskilowattia lähtee!" Hienoa, sittenhän kaikki onkin kunnossa XD
Päälle vielä joku halpis Yamahan mikseri sisäisillä efekteillä ja pari behringerin kompuraa ja Jazmanaattorinne vaipuukin katatoniseen itsesurkuttelun kaivoon. "Olis pitäny käydä vissiin se lukio loppuun ja..."

Ja tässä välissä olikin hyvä lähtä levollisin mielin tsekkaileen, mitä muita bändejä festareilla soittaa. Kävely parinkymmenen metrin päähän ykköslavalle. (juu ei ollu ku kaks lavaa.)
ja Godsplague vakuuttaa!!! Jätkillä on lavalla koreittain kaljaa ja sitä kiskotaan joka välissä. Siitä myöskin puhutaan ylistävään sävyyn joka biisin välissä ja luullakseni kaikki biisitkin kertovat viinanjuonnista. Pändin paidoissakin lukee: "Godsplague-VIINA HEVIÄ"
Pitkää ikää pojille vaan!
Tässä vaiheessa päätin mennä autoon istumaan ja ilmeisesti poikain hehkutus vaikutti, sillä korkkasin lämpimän oluen.

Päästessämme lopulta kakkoslavalle roudaamaan, kaikki alkoikin näyttää huomattavasti paremmalta. Kenties siksi, että lava sijaitsi rinteen alla ja oli tyhjä ns."urpoista" ja kasaus aikaa
oli varattu reilu tunti. Itse soundchekkiä olisi pitänyt tosin odotella tovi, kunnes Mokoma
olisi saanut settinsä päätökseen. Yllättäen päästiinkin soundikatselmukseen puolituntia aiemmin, kun joku epäonnistunut abortti päätti avittaa tunnelman nostatuksessa heittämällä
pullolla mokoman laulajaa. Noh paskaahan ei tarvitse niellä, joten keikka loppu siihen ja paikallinen juontaja kehoitti yleisöä etsimään tämän pullonheittelijän käsiinsä ja vetämään kunnolla turpaan. Jiiihaa, kuten villissä lännessä oli tapana huudahtaa!


Sanotaanko näin, että paikallisia laitteita joutui hieman säätämään ja modifioimaan, mutta kyllä niistä lopulta lähti ihan asiallinen rokkisoundi. Ihan vallan selkääntaputtelutasolla liikuttiin.
Jätkät tsemppas hienon keikan kasaan ja kymmenkunta ihmistä intoutui oikein joraamaankin.
Tico Tico!


















Keikan jälkeen Kohtalaisen nopea purku, kaljatelttaan puhumaan kaljaa järjestäjän piikkiin,
ja epätoivoista rentoutumis rypistystä. Pian olisinkin ollut jo valmis nukkumaan. Olin siis oikeesti väsynyt, en niinkään "liikuttunut" Mutta bändin pojat tahtoivat paikallisen hotellin jatkoklubille. Minulla raukalla kun ei ollut majapaikasta mitään hajua, niin eipä siinä auttanut muuta kuin följyyn vaan.
Pilkun jälkeen sitten selvisi, että pidämme majaa, jonkun paikallisen luona. Tämä paikallinen oppaanamme, lähdemme matkaan. Oiomme ojia ja peltoja ja saavumme vihdoin idylliselle
maalaistalolle jossa odottaa



















n u k k u m a p a i k k a . . . . .

tiistaina, heinäkuuta 26, 2005

Bändi nimeltään Hidria Spacefolk

Hidria Spacefolk se vasta on veikeä orkesteri. Kummallista, miten joku yhteenliittymä, jossa on noinkin vahvoja persoonia, voi ylipäätään olla kasassa, saatikka soittaa hyviä keikkoja ja onnistua vielä studio olosuhteissa painimaan levyjä kasaan!
Viime keskiviikkona meinas kyllä taas olla alahuoneella sellanen maailmansota, että ihme ettei kukaan rampautunut pahemmin soundcheckin aikaan.
Totuuden nimissä täytyy kyllä sanoa, että allekirjoittanut oli kerrankin eniten äänessä, mutta minä sentään möykkään vain asiasta. (Ihan tosi, kysykää vaikka minulta, jos ette usko!)
Järjestäjä oli sentään hommannu PA:n paikalle, niin ja pikku mikserin. Mikit, piuhat, standit jne. sälän jouduinkin sitten raapimaan kasaan eri mestoista itse. Mikä hieman söi miestä, semminkin, kun säätöruuvi oli vielä ilosaaren jäljiltä tapissaan. Itseasiassa tämän blogin otsikon voiskin muuttaa muotoon: "jazmanautin säätöpäiväkirja"
Noh. Kukaan ei loppujen lopuksi lyönyt ketään, kamat saatiin lopultakin viiden(!) tunnin säädön jälkeen futaamaan, orkanbändinpojatkin saatiin kokoon ja lavalle puolikahden maissa ja jengi oli taas vaihteeksi ihan pähkinöissään shetityksestä.
Seuraavaksi pitäis lähtä poikain kaa Raaheen sekä Ouluun. Ja sielläpä mulla onkin kotikenttä etu!

perjantaina, heinäkuuta 22, 2005

Ilosaari



Mä sitten olen niin heikko mieleltäni.
Joka vuosi lupaan itselleni, että tänäkesänä jätän väliin festarikeikkailun muuten,
paitsi harvojen bändien mukana miksaajana ja silloinkin vain, jos on taattu ettei TARVI SÄÄTÄÄ mitään! Eli pitää päästä valmiiseen pöytään ja pöydän tulee olla katettu.
Ja paskat. Taas tuli soitto: "Lähe tekeen pari lavaa ilosaarirokkiin. Ihan iisi homma..."
Ja taas meni vanha halpaan. Erittelemättä mitään sen kummemmin, kaikki, mikä mahdollisesti
voi mennä vikaan/hajota/myöhästyä, teki just niin.
Eipä siinä. Kun shown on mustattava go on, niin vittu sehän pannaan kasaan vaikka paukkulangasta ja laudanpätkistä. (ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli ;)
Behringerin vehkeillä on hyvä säätää PA:n ripustuskulmat kuntoon...


Onneksi paikalla oli sentään asiallisia bändejä Sielu kapteeneista, Skatalitesiin (joka muuten kuulemma tarkoittaa fossiloitua paskaa!) että jotain hyvääkin onneksi.
Festareiden kaks must esiintyjää, jotka olis oikeesti kiinnostanu nähdä, olivat tietenkin päällekkäin just silloin, kun mulla oli kädet eniten täynnä johdonpätkiä ja sateen jäljiltä lainehtivia DI-boxeja. No ehkäpä mä vielä joskus näkisin Anthraxin ja Amon Tobinin itsekkin,
eikä vain tarvis kiristellä hampaita kun frendit hehkuttaa, kuinka kovia ne oli.
No mut se oli ja meni. Saas kattoo taas ens kesänä, mistä sitä löytää itsensä kiroilemasta.

Tarinan opetus: Vannomatta paras.




keskiviikkona, heinäkuuta 13, 2005

PYÖRÄVARKAATPITÄISHIRTTÄÄMUNISTAANJA..

Olin lähdössä just töölöön hakeen lisää levyjäni jakoon, kun pyörätelineellä odotti karmaiseva näky!


















Ja meidän pihan pitäis olla vielä suht rauhallinen ja portit on aina lukossa jne jne...

Vituttaa kyllä ihan saatanasti. Mä dikkailin kruisia sillä ihan kybällä ja pidin siitä ihan superhyvää huolta.


















Millä mä nyt siirryn nanosekunnissa paikasta toiseen?


Uutta rautaa...

Rane on kehittänyt meille laiterunkkareille just sopivan vekottimen räkkiin ruuvattavaksi.
PI 14 Pseudoacoustic Infector
"Have you ever wanted to add just a bit of this or a tad of that to your sound? Have you ever wondered what was available to allow it? So have we. The PI 14 gives you the ability to add bits of this and dashes of that, with continuously variable breadth and depth. How much would you pay for this flexibility? But wait. Before you answer that, there's also the ability to pan from here to there and if you lose your way, there's a switch to get you back again. And if you don't care for the spectral distribution of the difference between this and that, there is a special Rinkwitz Liley 4th grade crossover filter which may be used to control spectral harmony."

Eli laite olis studiossa omiaan just tilanteessa, jossa asiakas haluu vaihteeksi jotain mystistä, kuten taannoin: "saisitsä tota laulusoundia jotenkin... mitenmänytsanoisin... vihreemmäksi!"

Muita hyödyllisiä, mutta hankalasti hankittavia efektejä "valmistaa" SONICFINGER
joista varsinkin Virtual Studio Visitor rokkaa ominaisuuksiltaan äässii!

tiistaina, heinäkuuta 12, 2005

konemetsä

Perjantaina olin piritassa hoitamassa Hui-High klubin tekniikka ja miksaamassa Trio Tetristä ja James reipasta ilta meni odotusten mukaan ja kaikilla oli tietty kivaa. Kotimatkalla olis vielä irronnu seksiäkin, kun mua tultiin kehumaan "kauniiksi kuin nukke" (jep wtf!, mut sit toisaalta, G-I Joe etc :) Valittaen täytyi kieltäytyä. vaimo ei olisi varmaan lämmenny jos olisin lähteny sen messiin. Toisaalta toi miesten välinen rakkaus ei oo muutenkaan ihan mun juttuni.

Ysiltä aamulla lähtikin sitten kyyti kohti konemetsää, joka on siis konemusa festari, keskellä ei yhtään mitään. Perille löydettiin melkein suoraan ja lähtiessäni etsimään päälavaa ja bändiämme, ajoivat Hidrian tyypit, joita siis olin tullut miksaamaan, ekassa kurvissa melkein päälleni.
Kiipparistikin ehti sit illalla keikalle ruhtinaalliset 20min ennen vetoa. Ihan perushyvä setti, jengi dikkaili ja paikalliset tekniikanpojat olivat pätevää sakkia. PA:na toimi jonkun paikallisen hemmon itse rakennettu line-array systeemi. Oli yllättävänkin pätevän kuuloinen setti!?!!

Loppuilta menikin sitten lähinnä kruisaillessa mestasta toiseen, tai siis pääasiassa mä kyllä istuskelin passissa leirillä puhuen paskaa ja särpien kaikkea erinäistä, mut kyl sitä tuli vähän kierreltyäkin. Genkin (jolta muuten pöllin nää kuvat, kun unohdin oman kamerani himaan.[zori])setti oli kyl päräyttävä ja vahvistamattomat huhut kertovatkin, että allekirjoittanut olisi ottanut jopa pari tanssiaskelta illan aikana!!! Genkin keikka sai kyllä suhteellisen tylyn lopun, kun soramontun reunalta, jossa tää lava sijaitsi, oli joku livenny ja lyöny päänsä kiveen. Musat seis ja valot päälle, just parhaimpien revittelyjen. Jyrkkä paluu maanpinnalle. Tänään kuulin, että mies on ok. Aivotärähdys ja snadi verihukka. (blood wolf.)
Aamulla heräsin makuupussissani siihen, kun aurinko porotti tukalasti ja Texas Faggot :in
hullut panivat parasta paukettaan ja pääni oli kuin pumpulia...
Kulttuuriuutisten juttu aiheesta.

maanantaina, heinäkuuta 11, 2005

Kissa meni rikki

Meidän kissa rupes käyttäytyyn tuossa yks päivä tosi omituisesti. Luulin että se on vaihteeksi
syönyt korvatulpan tai vastaavaa, kun välillä kävi kauhee rykiminen ja yökkäily, mutta ei se mitään saanu ulos. Tosissani rupesin huolestumaan, vasta kun herra lopettti syömisen. Se meinaa, että jokin on oikeesti vialla. Hän kun on aina tunkemassa väliin, kun jääkaappia vähän raottaa. Eipä kai siinä, muljautettiin katti pienen tappelun jälkeen koppaansa ja taksilla kurvin pieneläinklinikalle. En tiedä että olinko minä niin vakuuttava, vaiko oliko vaimon tipalla linssissä osuutta asiaan, mutta meidät otettiin sisään melkein samointein.
Käytiin poseeraamassa rötgenissä, joka sujui kuin model of the year voittajalta ikään, minkä jälkeen tutkittiin vielä nielut yms. putket. Lopuksi laskettiin vielä varmuuden vuoksi vähän verta. (alá:10€ koeputki.)

Se mitään korvatulppaa ole syönyt. Pojalla on vaan astma, joka on vissiin lauennu tässä kesähelteellä. Pannaan tropit kuntoon, ni kyllä siitä vielä kissa tulee. Ja luultavasti vielä entistä ehompi.
Täytyy kyllä sanoa, että klinikalla sai niin asiallista ja ystävällistä hoitoa, että me ruvetaan tästälähin käyttämään sitä koko perhe!


Varjokatti.

perjantaina, heinäkuuta 08, 2005

FANTOMAS!!!

Mitä vittua eilen oikein tapahtui???

Kuulin Fantomasin tulosta tavastialle jo tuossa pari kuukautta sitten, valitettavasti vuokraisäntä ajoi sillä kertaa perheemme budjettisuunnittelussa Pattonin Mikon edelle ja parin päivän päästä, kun vihdoinkin olis ollu rahnat kasassa, oli tietty kaikki liput män. Kyllä korpesi.
Kauhee metsästys päälle ja parikertaa olikin liput jo lähes hallussa, mut aina jokin kusi. Pahaa karmaa tms :(
Eilen olinkin sitten myynyt maani ja ajattelin lähtä hukuttamaan suruni tai jotain. "Menkää te homot vaan johonkin vitun tavalle. Paska bändi enivei..." Kun ilmestyksen omaisella taivaanlahjameiningillä alkaa taskussani soida Aphex Twinin windowlicker.

-"No vittu haloo."
-"T-Mu tässä terve lähetäänkö?"
-"No vittu mihin muka?"
-"No sinne tavastialle, mä hommasin meille nimen listaan"
-"No vittu lähetään!!!"

Kyl siinä vähän piristyi. Suhahdimme välittömästi tavalle jonon ohi ja parkkeerasimme itsemme rööki huulessa ja tuoppi kädessä rokkipoliisin ruutuun, elikkäs mikserin vasemmalle puolelle.

Ai oliko hyvä??? Ihan sairaan kova. Paras keikka mitä olen kuunaan todistanut. (tai no Bowie oli kans provinssissa vetreä.) Täytyy kyllä retostaa Pattonia bändiliiderinä ja biisin tekijänä. Ihan uskomattoman hyvä tilannetaju. Soittivat muunmuassa meidenin run to the hilssin.
jota edelsi juonto jossa pojat kertoivat olleensa edellisenä iltana stadissa kattomassa meidenin keikkaa... "Bruce Dickinson, You can suck my dick!!!" Ja oikeessahan se oli, ei Brucella, vaikka kova jätkä onkin, ole kyl mitään jakoo Pattonin kans.
Rumpalina sillä oli messissä joku miäs, joka oli ennenvanhaan soittanu jonku neverhöörd Zapan bändissä. Sekin oli kyllä kova jätkä, vaiks Lombardokin olis ollu kyllä kiva nähdä :/
Miehellä oli muuten aika suuruudenhullu setti, ja sekin oli kuulemma riisuttu malli, ku ei mahtunu lavalle kaikki. Peltejä oli jotain zijoona ja tomareita ´bout triljoona. Basareita vaivaset neljä kpl. mikä jäi snadisti ihmetyttään, koskapa sillä oli viis basaripedaalia.
Ni ja Fantsujen miksaaja teki loistavaa työtä. Sillon tuli lujaa kun pitikin ja kun jäbät hypisteli, niin sekin toistui asiallisesti. Ni ja kun piti tulla riivaavanhelvetillisenpuhdistavasti, ni kyllä!
Harvoin sitä on ollu keikalla, joka naurattaa, pelottaa ja panettaa yhtä aikaa.
Nyt kaikki hopi hopi levykauppaan ja Fantomas kuunteluun! Mmkay?

torstaina, heinäkuuta 07, 2005

Ristiretkellä baltiassa



Käytiinpä sitten tuossa päivänä eräänä pistokeikalla Liettuan kauniissa pääkaupungissa Vilnassa.
Helsingistä lautalla Tallinnaan ja siitä sitten pitkää suoraa rakkaalla kiimabiilillämme EU:n rahoittamia teitä pitkin Latvian läpi Liettuaan. Persehän siinä puutui.
Keli oli ihan käsittämättömän hyvä koko reissun ajan ja keikkakin saatiin vedettyä pienten alkuvaikeuksien jälkeen kunnialla läpi. Paikallinen äänimies kun sattui olemaan täysin ummikko niin englanninkielen kuin suomenkin suhteen. Yritä siinä sitten selittää viittoen, että tarvitais yks delay ja joku asiallinen kaikulaite, eikä master Eq:kaan olisi pahitteeksi.
Noh itkin siinä asiaani aikani järjestäjälle, joka ei myöskään oikein ymmärtäny että mitä se suomipoika tahtoo, mut sittenhän me hokattiin, että soitetaan jollekkin paikalliselle äänentoistoalan ammattilaiselle, joka hallitsee vielä kieletkin. Mieshän lupasi hoitaa mulle hommat valmiiksi iltaa varten, että valmiiseen pöytään itse vetoon ja kaikki on sitten priimaa.
Eli hyvillä ja turvallisilla mielin selvittiin lopulta soundchekistä.
Illemmalla päästiin sitten tositoimiin ja keikka meni oikein mainiosti, mitä nyt kaikki delayt, kaikulaitteet ja master Eq:t puuttuivat XD Mutta mitäs pienistä.





Keikan jälkeen meitä nyittiin jokasuuntaan jatkoille. Päädyimme sitten sellaiseen päätökseen, että lienee kohteliasta mennä festareiden viralliseen jatkopaikkaan selkääntaputeltavaksi, mutta fyysisesti me kyl jotenkin kummasti löydettiin itsemme jostain salakapakka/goottiklubilta vanhankaupungin sokkeloista. No vittuuks siinä, meno vaikutti hyvältä, joten menin ja tilasin tiskiltä vodkaa... pullon...ja toisen jne. Kunnes meille ilmoitettiin, että valitettavasti bändinne on juonut baarin vodkavarastot kuiviin. Jatkoin sit vielä hieman kaljan voimin, kas kun vodka panee janottamaan.






Seuraana päivänä meillä oli kaikilla krapula






Koskapa meillä ei ollu mitenkään erikoinen kiire paluumatkalla, päätimme kruisailla maisemareittiä takaisin päin. ja taas puutu perse, kunnes horisontissa näkyi jotakin, mikä vaati selkeesti lisätutkimuksia.





Wooooooot???

Ristejä, ihan helvetisti RISTEJÄ!!! Siis ihan käsittämättömänusk
omaton läjä ristejä!!!

No kyllähän se meikäläisille nähtävyydestä kävi, oltiinhan sitä saatu tuntumaa aiheeseen hiljattain goottien parissa. Eiku kiimabiili parkkiin parin ristin lomaan ja ihmettelemään ihmeteltävyyksiä.

Näkymä veti ateistinkin hiljaiseksi.

keskiviikkona, heinäkuuta 06, 2005

Kansanjuhlintaa

Juhannuksesta on vieriny jo sen aikaa, jotta voi muistella tuota juhlaa hieman
objektiivisemmin. Tai siis muistaa mitä muistaa.
Päätettiin kollektiivisesti vaimon ja muutaman frendin kanssa lastata auto elintarvikkeilla ja lähtä stadista ns. vittuun. Vituksi osottautui lopulta kalajoen hiekkasärkät, jonne saavuimme illansuussa. Mesta on siis käytännössä yhtä hiekkarantaa niin pitkälle kuin silmä siintää.
Teltat pydeen, mankkaan klassikkoiskelmämixtape pauhaamaan ja ravintoliuosta nauttimaan.
Lyhyestä virsi kaunis: Kaks päivää hyvässä tuubassa. Kokoajan tuuli niin paljon, että homma meni naurettavaksi, mut hyvällä sissimeiningillä ja tehokas puudutus päällä sitä pystyy vaiks mihin.

Moinen tuuli olis varmaan muuten ollu snadisti rasittavaa, mutta meilläpä sattuikin
olemaan ilmastoa varten just oikeat pelit ja vehkeet. Olin nimittäin käynyt ostamassa aiemmin tilaisuutta varten temppuleijan joka osottautui maalimankaikkeuden siisteimmäksi lajiksi.
Voisko olla enää rennompaa harrastetta: Vatsa täynnä makkaraa, pää puolillaan viunaa, suupielessä palaa diudi ja selinmakuulta suoritetaan leijan lennätystä. Suosittelen varauksetta.
Naapurissa oli 8v poika, (jonka uudelleen nimesin Oskariksi.) joka tuli ihmettelemään mun mäd kiteflying skilzzei ja jolle oli sit pakko luovuttaa langat. Pikkumieshän osottautu ihan virtuoosiksi vehkeen kanssa. Se piti näppärästi karjalalippisjuntit kauempana meidän tonteilta, syöksyttämällä leijaa pelottavan läheltä, jos joku urpo yritti lähestyä meidän mestoja.
Lähtiissä piti antaa hyvästä vartiotoiminnasta sille se leija lahjaksi. Se kun oli siitä, jos mahdollista, vieläkin enämpi fiiliksissä kuin minä.


Toinen hullu tapaus sattui, kun meidän seurueen gootille annettiin kolme palloa ja se perkele oppi jonglööraamaan ihan pro´sti. Jonglööraava gootti, kaikkee sitä...

Olin jo luopua toivosta juhannuskokon suhteen, kunnes naapurimökistä rupes puskeen lupaavasti savua. Ja tottahan se oli, mökki leimahti alta aikayksikön komeaan roihuun.
Joten kiitos sinulle, joka olit käynyt aamusella saunomassa. (ja jättänyt ilmeisesti kiukaan päälle, josko joku haluis saunomaan vielä illallakin.)


Ai niin, Yks orava tuli hengaileen meidän kaa. Loisto jäbä!

tiistaina, heinäkuuta 05, 2005

Levyä julkistamassa




No nyt sitä sitten vihdoinkin saa!

Kukaan ei ole varmaan odottanut German Elektroniksin uutta (ja ensimmäistä;) levyä niin kovasti
kuin minä. Olenhan sentään bändin suurin fani... ja säveltäja ja tuottaja ja laulaja ja miksaaja ja... Pitäis varmaan panna pystyyn oma faniklubi jossa voisin rauhassa taputella itseäni selkään, ulkopuolisten häiritsemättä.
Levyä on pakerrettu Heinz-Haraldin kanssa yhdessä ja huolella. Ensimmäiset biisit levylle taidettiin tehdä jo yli pari vuotta sitten, mikä on elektronisen musiikin maailmassa jo ikuisuus.
J=I Eli pikku broidini teki kansien kanssa ihan järkyttävän hienoa työtä. Ne on n-kertaa paremmat, kuin mitä uskalsin ennakkovedosten perusteella odottaakkaan. Kitoos kaunis!



Perjantaina oltiin tosiaan hämmentämässä kaapelitehtaalla soppaa, soittamalla elektroa raveissa. jossa samalla julkaistiin tuo mainioksikin kehumani plättä. Levytkin tupsahtivat postista sopivasti samana päivänä, joten paino teki riittävän hyvää työtä aikatauluinensa.
Jos se on ajoissa, se ei ole myöhässä, sanovat jo pseudozeniläisetkin pyhissä vassanseinäkirjoituksissaan.
Eilen, maanantaina kävin sitten tuputtamassa levyjäni mm. bassoradion mainioille pojille.
LBJ-Joonas sattui just sopivasti hikoilemaan bassiksen loistavasti ilmastoidussa studiokompleksissa ja ilahtui silminnähden (vai olikohan se sittenkin ase?) uuden vauvan näkemisestä paiskaten platan eetteriin. Nyt onkin sitten krapula.
Tänään pitäis varmaan jatkaa promoamista. Saas nähdä päätyykö sitä taas krapulaan?

maanantaina, heinäkuuta 04, 2005

Alusta on hyvä lähteä...

Boh!


Seikkailuni lähtevät käyntiin siitä, kun törmäsin ystäväni Muten blogiin ja myöhästyin itselleni asettamastani aikataulusta ehtiä studiolle miksaamaan valmiiksi uutta biisiäni, joka toivottavasti päättää tulevan Possible Apple levyni.
Piru kun vaan on niin hianot kelit = +28 Ettei malttais maatua sisällä. Ja nyt kun tuli innostuttua vielä tällaisesta huvikkeesta, kuin bloggaamisesta prkl. Kiitti Mute vitusti!!!

Ei vaan, nyt lähtee siksari kaupasta kantoon. Tokoinranta kuzuu. Let´s hiki!