keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Hitler oli Tarja Halosen biologinen isä!!!

Tänään tupsahti postiluukusta, taannoin miksaamani Cleaning Women levy: "U".
Karjalaisen Jussi teki taas ihan valtavan hienot kannet, eikä varmaan paljoa haitannut, että valokuvat otti Perttu Saksa. Seuraavaksi odotellaan levyn vinyyliversiota painosta, sekä 18.11. tapahtuvia levyjulkkareita.

Tämän päivän ajattelin jakaa kolmen homman kesken:
-Pitää aloitella kamalan pyykkivuoren tuhoamista. Vaimo tuo tulitukea, kunhan pääsee töistä.
-Täytyy pesukoneitten raksuttaessa miksailla myös kaverin pop/rock levyä.
-Annan itseni vittuuntua ihan rauhassa viraali ja sissimarkkinoinnin vitsausten johdosta.
Siinähän sitä on puuhaa tälle päivälle kivasti.

Aiheeseen liittyen voin luotettavista lähteistä juomani tiedon perusteella kertoa, että Bob helsinki ja Nokia ovat ensi viikolla tulevan sodomia-aiheisen "Totuus Jeesuksesta"- leffan takana, jonka tarkoitus on vain nostattaa kohua uuden multimediatamppoonin julkaisua varten!
Kuulitte tämän sitten ekkana täältä.
Angsti

maanantaina, lokakuuta 26, 2009

Maakuntamatkailua

Jopas oli taas reissuamista ja nyt on mukava völlätä, ihan vaan ölövinä kotosalla.

Tiistaiksi junailin itseni Ouluun jotta ehdin leikkiä perheen, sekä tuttujen kanssa ja näin myös tapahtui. Systerin uuden kämpän remonttia tuli käytyä pällistelemässä ja tuttujen kanssa myös istuttua iltaa.

Leppoisaa riitti torjantai iltaan asti, jolloin Reiskan poppoo saapui Ouluun. Tsekin alku vain venyi ja venyi, kun nelifemman yläkerrassa sijaitsevissa vapaamuurareiden kerhotiloissa aikuiset ihmiset leikkivät salaseuraa, joten me muusikonretkut emme saaneet suorittaa työtehtäviämme. Jäipähän aikaa mikityksille... huoh. No kaikki mänt kuitennii oikein mallikkaasti ja tupa pullisteli ihmisistä. Oikein mahtikeikka oli se! Skippasin pilkun jälkeen jatkot, nappasin vaimon kainaloon ja eiku saareen nukkumaan.

Seuraavana aamuna pakattiin väsyneet musikantit hotellilta kyytiin ja nokka Kuopijoon päikkee. Kuopijossa päikkee oli kasinolla erään tohtorin valmistujaisjuhlat, missä soitimme kiltisti keikan taustamusiikinomaisissa tunnelmissa. Myöhemmin setissä tapahtui lavan edustalla jopa tanssimiseen vivahtavia liikkeitä, mutta kaikinpuolin tunnelma oli sivistyneen rauhaisa. Vaihtelua sekin.
Musadiggailua ja oheistoimintaa hotellilla Reiskan ja Kanan kaa, kun meitä ei baari niin kutsunut. Ja taas kupoli kiitti aamulla.

Aamu valkeni jälleen ja miehistä oli enää kolme jäljellä. Homma meni nimittäin niin, että ASA:lla oli keikkavuoro lauantaina, mikä sattui sopivasti sinne Kuopijoon, missä siis rumpu & bassotaiteilijat kanssani jo sijaitsivat. Tapoimme aikamme aikaamme, jonka jälkeen suunnistimme keskustan nuokkarille, jonka monitoimisalissa keikka tapahtuisi.
Painelimme paikalle ja saimme kysyttyämme pakun avaimet kouraamme. Tällä haimme kasinolta sinne jätetyt rumpumme ja rantasaunamme. Vähän vielä kierreltiin tienoita turisteina muttei oikein lähtenyt, joten painuimme keikkapaikalle viritteleen vehkeitämme tulille. Loppubändi tuli paikalle yllättäen myöhässä, mikä ei ollut hätä, koskapa meillä oli jo rummut ja basso tsekattuna.
Lapset tykkäs ja ihan mukavasti oli heitä. Niin ja se kasin aloitusaika oli mahtavaa! Nopee purku ja hotellille hengaan. Pikkupurtavaa ja pari punkkuu ja taaskaan en jaksanut lähtä baariin notkumaan vaan katoin mieluummin myytinmurtajia läppäriltä ja arvatkaas olinko taas aamulla iloinen kun ei sattunut koteloon. Varsinkin kun muut ukot oli melko zombivaihteella vielä aamupalalla.
Metsä

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Matkustustas

Ei pitäis ikinä olettaa mitään. Ihan vain tiedoksenne, että Tavastian tiskin direct outit lähtevät vasta Eq:itten ja inserttien jälkeen.

Itse taas lähden yhden jälkeen Ouluun. Torstaina olis Reiskan keikka nelifemmassa, joten lähden näin vähän etukäteen, jotta ehdin nähdä perhettä ja tuttuja paremmin.
Vaimo tulee huomenna perästä.
Jatkan vielä lauantaina bändin kanssa Kuopijoon, misssä keikka. Seuraava päivä pitäis sitten viihdyttää itseään ko. kaupungissa, koskapa ASA:n poijaat tulevat keikalle lauantai illaksi, mikä tulisi miksata. Jos kävis vaikka elokuvissa pitkästä aikaa. Kai siellä Kuopijossaki on tokkinsa semmosia eläviä kuveja?

***Technique läpändeeros***

Hehkutanpas tässä pitkästä aikaa tekniikkaa: Puolen teran ulkoinen kovalevy tuli hommattua noihin backuppiloihin. Meleko halapaa on megtavun hinta näinä päivinä.
Näin ollen sain vihdoinkin tulille tuon Lumilepardin oman Time Machine systeemin. Melko helppoa: Lyöt levyn kylkeen ja kaikki hoituu automaagisesti. Eli torttapotortiaasti: Niinku pitääkin.

Ja kun taannoin tilasin ne Sonyn MDR-7506 Luurit, niin lienee asiallista kertoa vähän käyttökokemuksiakin. Noh, ne on ihan helvetin hyvät. Ergonomia on erittäin kohdallaan ja soundi tasapainoinen ja läsnä. Eristyskin on riittävä keikkakäyttöön. Snadisti ne on mun korvaani kovahkot ylämidlestään, mutta se nyt on tyyppiominaisuus suljetuissa ja toisaalta mä olen niin tiukasti pehmeämmän soundin ystävä. Hyvin tulee jokatapauksessa tämä ukko toimeen näitten kanssa. Olen antanut muuten itseni ymmärtää, että näitten valmistus olis vastikää lopetettu. Taitavat olla liian hyvin rakennetut nykyaikaa silmälläpitäen. Niin että kandee ostaa kuleksimasta, jos tulee vastaan. Mä mietin tässä, josko ostais yhdet ylimääräiset varastoon?
Pakkaus

sunnuntaina, lokakuuta 18, 2009

viikon lopettelut

Tavastialla meni visusäätöjen kanssa ihan viimeminuteille asti, mutta valmista tuli jälleen kerran. Tupa oli komiasti täynnä ja orkesteri soitti mitä komeimmin. Oli kyllä äly kiva nähdä ja kuulla poikia pitkästä aikaa.
Äänityskin siitä syntyi, vaikka thomanin halpisviuhkat rutisi ja paukkui, mutta onneksi oli varapiuhoja sopivasti tarjolla. Homma jännitti vähän etukäteen, kun raituri oli joku alesiksen räkkikovalevytin, jossa ei ollut gaineja itsessään, saatikka kuuntelumahdollisuuksia. Onneksi Tavalla on ihan oikea mikseri, jossa on omat gainit direct outeissakin. Vielä kun pani bittisyvyyden tarpeeksi korkeeksi, niin pysty veteleen hiljempaa sisään. Bueno.
Mikä taas ei ollut niin bueno oli läppärini, jolle äänitin tilamikit ja efektit.
Se kyllä kertoi koko keikan ajan äänittävänsä kaiken ihan hienosti, mutta jälkeenpäin faileja tutkiessani huomasin niiden loppuvan puolen tunnin jälkeen. Kerpele sano!
Hidria
Perjantaina oli taas erikoismeinkiä, kun kallion studiolle kokoontui Maailman vaarallisin bändi. Kyllä meinaan taas lähti kummallista musaa, tana! Ihmeellistä juustoista teknoa, funkkia, noisea ja jopa räppivä ääniteltiin. Taas tuo kone pätki vähän väliä. Tuumaa muka ettei kovis pysy perässä, vaikka pitäis olla markkinoiden parhaimpia ja nopeimpia sisäisiä.
Mä vähän veikkaan että toi lumileopardi ja ysilogic ei oo vielä ihan tiukimmassa iskussaan.
Noh päivityksiä odotellessa. Niin ja taas ainoa uskottava jumala: Suuri Tuottaja, oli kehissä. Aina kun kone löi nauhoituksen poikki, oli otto muutenkin ihan paska. Välillä mentiin tuntikin putkeen ja just silloin oli kovimmat jamit! Hallelujah!
Bändi
Eilinen meni taas ihan oman kullan kanssa löhöillessä. Käytiin hakemassa anttilasta kasa maanalaisen armeijan tuotantokausia ja hohotettiin koko ilta soffalla punkun ja juustojen kera. Össön össön sano...

torstaina, lokakuuta 15, 2009

Groundfolks

Taas on viikko vierähtänyt loppupuolellensa ja täällä on ollut hiljaista kuin metsänemon pesässä. Moinen on johtunut siitä, että epämääräinen flunssa on turruttanut tajuntaani.
Esimerkiksi tiistaina oli sellainen olo, että fyysillisesti kaik´ oli kunnossa, mutta aivo ei vain yhdistänyt asioita kuten piti. Kelasin siinä heti aamutuimaan kirjoittaa yhden lehdistötiedotteen pois kuleksimasta. Normaalisti moinen olisi ´bout vartin homma, mutta kymmenessä minutissa en ollut saanut kuin kaksi riviä valmiiksi. Siirsin hommat seuraavalle päivälle, jolloin olo olikin peipposmaisempi ja ko. teksti syntyi hetkessä.

Noh nyt pitäis lähtä valumaan tavastialle, missä olis äänityskytkyjä hoidettavana. Mestassa on illemmalla Hidria Spacefolkin 10v juhlat ja se spektaakkeli tullaan kuvaamaan ja nauhoittamaan myöhempää kättöä varten. Tulkaa toki kuikkiin spacerokin messiaita.
Lux

Loppuun pitää vielä hehkuttaa, kun bongasin jonkun puoliläpällään heittämän musalinkin. Mutta tässähän kävi taas niinkuin aikoinaan Focus-bändin kanssa, että minähän rupesinkin diggaileen ihan kympillä. Mikä on tämä Jukka Stenroos niminen mies musiikin takana? Musiikin, joka on samaan aikaan painostavan Lynchiaanista, mutta kuitenkin hypnoottisen rauhoittavaa. Jos joku tietää, niin käskekööt ottaa yhteyttä.
Luvely!

maanantaina, lokakuuta 12, 2009

Tavastialla tapahtui

Lauantai oli sitä semmoista musiikin juhlaa. Reiskan tsekki tehtiin leppoisissa merkeissä hyvissä ajoin, koskapa tavastialla alkaa viikonloppuisin livemusisointi jo puoli kymmeneltä. Tämä johtuu siitä, että keikkien jälkeen ko. mestassa pyörähtää käyntiin disko. Sitähän me vähän vaan jännättiin, että osaako ihmiset valua niin aikaisin paikalle olleskaan ja vielä puolituntia ennen keikkaa huoli näytti aiheelliselta. No muttapa sittenpähän kun laskettu aika tuli tiimaansa, olikin sali täynnänsä ihmisiä.
Keikka meni äly hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei jäbät oo vetäny taas ihan hetkeen kimpassa. No pro äijät vetää pro staililla.














Anoppi, mi oli meillä loppuviikon kylässä tuli vaimon kera tonteille kans ja siitähän me paukattiin takahuoneeseen jauhamaan hetkeksi, mistä koko lössi päätyi pikaisen Coronabaarin kautta Moskovaan. Ruskistandard virtasi ja seuraavana päivänä oli hieman heikko olo.













Nyt mun pitäis saada potkittua itseäni perseelle, jotta saisin kirjoitettua yhden lehdistötiedotteen ja yks pitempi artikkelikin pitäis aloittaa… ja kummasti blogaaminen ajaa tärkeydessään moisten puuhien yli.
Nyt prkl!

Niin ja että onko se tavastian disko suksee? No jono ulkona oli puolen korttelia ja kuulemma ollu aina ihan loppuunmyyty. Ihan kuin jengi olis kaivannu vaihtelua seduloille ja supersexyille hileklubeille yms.

perjantaina, lokakuuta 09, 2009

Käynkö mä usein täällä?

Tuli eilen istuttua lasillisella ja jauhettua pasketta oikein huolella...

Puhuimme flirttailusta ja esitinkin huomion, jotta naiset ja miehet ottavat flirttiä vastaan ihan eritavalla.
Kun nainen joutuu flirtin kohteeksi, on hän imarreltu. Eikä flirttaajan tarvitse edes olla kummoinen yksilö. On mukavaa olla haluttu, huomioitu ja tsihihii.
Kun taas mies saa flirttiä osakseen, hän hämmentyy. Mies näet tulkitsee poikkeuksetta naisen flirtin samaan tapaan, kuin eräiden paviaanien keskuudessa tulkitaan naaraan punaista persettä. Kah, parittelukutsuhan se siellä.
Flirttaaminen sinällään ei ole niinkään sukupuolikontakteihin sitovaa, eikä sitä yleensä edellytetäkään, mutta meihin miehiin on perimässä koodattu sellainen ohjelmanpätkä, että kaikki parittelukutsut on otettava huomioon, eikä se ole tahdosta riippuvaista toimintaa. Se miten kutsuun reagoidaan puolestaan on, mutta se on myöskin itsekunkin oma asia.

Halusin nyt vain tehdä tämän asian selväksi oi arvon naiset:
Jos flirttaat kanssani, olen toki imarreltu parittelukutsusta. Samaan aikaan menen kuitenkin hämilleni, koskapa olen syvästi rakastunut vaimooni enkä muuta soisi. Eläin sisälläni pääsee sen valloilleen vasta kotona.
Niin että olkaapa varovaisia niitten ripsienne kanssa, kelle heiluttelette.
Käyrä

keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009

Possible Applen kotisivujen julkaisutapahtuma

Velipojan kanssa ollaan värkätty musiikkiminälleni, eli Possible Apple:lle kotisivuja, jonka kautta panen täten osan tuottamastani elektronisesta musiikista jakoon ns. donationwarena. Homman nimi on siis semmoinen, että saat kuunnella ja ladata sivuiltani musiikkiani ilmaiseksi omaan käyttöösi ja jos tykkäät, niin voit lahjoittaa parhaaksi katsomasi summan musiikin tekijälle suoraan ilman välikäsiä.
Toki jos et tykkää, voit siltikin lahjoittaa rahaa ja toivoa että laiskistuisin ja lopettaisin moisen äänisaasteen tekemisen.

Tällaiseen julkaisumalliin tuli päädyttyä, koska tekemäni musiikki on niin marginaalista tavaraa, ettei sen julkaisussa ole ns. kaupallista potentiaalia. Ja suoraan sanottuna, taiteen tekemisen kannalta ei ole niin väliksikään; eipähän ole levy-yhtiöiten A&R ihmiset kertomassa, mihin suuntaan musiikkia tulisi viedä.
Aiempien levyjeni tuotoilla on maksettu lähinnä painokulut ja parin kuukauden studiovuokrat. Ja mitäpä sitä levyjä nykyaikana painamaankaan? Näinhän kertyy vähemmän muovijätettä ja logistisia kulujakin.

Samalla tämä on sosiaalinen kokeilu: Jos jotakin on saatavissa imaiseksi, onko kukaan valmis maksamaan siitä hyvästä mitään? Työ tekijäänsä kiittää, saapa nähdä kiittävätkö muut?

Jazmanaut ylpeänä esittää:
POSSIBLE APPLE - Kotisivut.



lauantaina, lokakuuta 03, 2009

No jopas taas!

Oli muuten helvetin hyvä keikka eilen. Bändi oli ihan liekeissä ja reissu meni kaikin puolin mitä mainioimmin. Nukkumaan pääsin vasta seitsemän aikaan aamusta, mutta se oli ihan oma vika. Aamulla... tai siis herättyämme teimme luksus aamupalan voisarvineen, munakkaineen, pekoneineen ja sen semmoisineen. Ah auvoa, mutta siis hei kääk!...

H
esarista luin ihan omilla silmilläni, jotta vaaleilla kauttarantain valitsemamme hallituksen kukkahattutätiosaston kaavaileman lakimuutoksen mukaan tupakointi kiellettäisiin ulkoilmayleisötapahtumissa(kin).
Viranomaisten mukaan uuden tupakkalain tavoite on "ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen."
Sosiaali ja terveysministeriön hallitusneuvos ismo tuomisen mukaan muotoilu on lajissaan ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä maailmassa.
Eli festareille tulee tulevaisuudessa luultavasti karsinat tupakoimattomille. Tämä siksi että pariakymmentä sklipknot fania voi olla himppasen vaikea valvoa, jotta joskos joku saastuttaa ilmatilaa, jossa voisi ehkä mahdollisesti olla edes teoreettisesti vaikeaa astmaa sairastava ihminen.
ismo perustelee: "Jo kymmenen vuotta on käyty keskustelua, että jos tällainen tuote tulisi nyt markkinoille, sitä ei sallittaisi."
Jep jep. Miten olisi kahvi ja alkomahooli? Tai edustuksellinen demokratia, autot, polttoaineet, ydinenergia? Teollisuus pienhiukkaspäästöineen? Vitutukseenkin voi uusimpien tutkimusten mukaan kuolla, joten ismosta itsestään pitäisi päästä eroon, niin ja vanhasen masasta.
Tai mitä jos vain kiellettäisiin idiotismi?

Minä funtsin vastikää ihan vakavissani lopettavani tupakanpolton kokonaan. Enpä enää kiusallanikaan.
Herää myös kysymys, jotta mihin ne tupakkaverot käytetään, jos tupakoinnista johtuva teoreettinen sairastumiseni syöksee näin kansantaloutemme turmioon?

perjantaina, lokakuuta 02, 2009

Nerd´n Roll

Vedetäänpäs nää nörttiläpät nopeesti alta pois, niin päästään pikemmin rokkiasioihin:

Nyt on macbookiin asennettu vihdoin Lumileopardi ja tehonlisäys on tosiasia, kuten Oksu asian ilmaisisi. Lisäksi uuden käyttiksen myötä kovalevytilaa tuli kakskytgigaa lisää. Kakskyt gigaa!!! Se on aika pirun hyvin.
Tämänpä päällä kelpaa pyöritellä Logic studio 9. Jep, vastarannan kiiski päivitti vihdoinkin seiskasta ylöspäin. Kasi tuli skipattua välistä, mutta on toi ysi vaan niin älyttömän näppärä niin miksailuun, äänittelyyn kuin säveltämiseenkin, että voi että! Ja tässä uudessa logicissahan on itsessäänkin vihdoin ihan toimiva kompura!

Olen tässä miksaillut kaveripohjalta kotosalla Cocpitsien levyä kasaan. Vittu mitä paskaa, sanois moni. Kännissä soiteltua päin helvettiä kellarissa äänitettyä räkäposkigrungea, mutta helvetti mikä meininki! Minusta on mukava taikoa vaihteeksi tymäkkää rumpusoundia yhdestä väärin suunnatusta mikistä, johon vuotaa kitarat yhtä lujaa, kuin rummutkin. Tästä on kuulkaas Toto melko kaukana :D

Aamulla minut herätti ystävä, joka pyysi miksaamaan jotain elektrotrioa klubilleen. No toki lupauduin ja kömmin takas vällyjen väliin. Kunnolla herättyäni muistin, että eikäkö määhän lähdenkin Lahden Torveen Kometan kanssa. Noh kaikkialle ei voi keretä ja ekakas pyytänyt menee etusijalle. Lahtelaisethan tulee paikalle kaikki. Ettekö tulekin?
Lähettäjä Kometa


Saas nähdä, jos sais viikonlopun aikana noi Possibleapplen kotisivut siihen kuntoon, että ne sais julki alkuviikosta.
Viikonloppuja ja miedot krapulat itse&kullekin!

torstaina, lokakuuta 01, 2009

Ostappa kuule pyörä

Nyt on kuulkaas semmonen homma, jotta siitä huolimatta että osa pyöristämme jää talveksi käyttöön, meillä ei mahdu kaikki pyörät talvisäilytykseen. Muutenkin alkaa olla noita menopelejä ihan riittämiin, niin osasta tohtii luopuakin. Eli kauppaa pitäis hieroa.



Ens alkuun myyn Mountain Bike Shopista ostetun, hyvin palvelleen ja rakkauvella pidetyn Nishiki-351 hybridin. Tästä ei järkipyörä parane kuin isolla tukulla rahnaa.
Alumiinirunko, jäykkä teräskeula, pistosuojatut renkaat, ontelovanteet (elikkäs kaksinkertainen rakenne, joka kestää ja kestää.) asialliset vaihteet, uudet polkimet sekä ketjusuoja, nousukaffat, lokarit, jämäkkä tarakka ja kaikki muu tarvittava kilke.
Ajotuntuma on ergonomialtaan loistava, rento ja vakaa. Rullaa hyvin vähän pidemmillekin matkoille.
Runko on 22" eikä siten sovi ihan kääpiöille. 178 - 188 cm on suositus, itse olen 190 ja hyvin yltää.
Takakiekko on kokonaan uusittu viime keväänä, mutta käytännössä sillä on ajettu vain noin 20-30 km. Kiinteä lukko on vakuutuskelpo ja pyörä on turvamerkitty.


Blogini lukijat lienevät tietoisia, että huollan pyöriäni aika pirun pedantisti, niin tätäkin. Virheetön yksilö kaikin puolin, varsinkin kun vehje on huolella ajettu sisään.
Isolla massalla vääntäessä toisesta polkimesta kuuluu snadi nakse, mutta se ei vaikuta mihinkään. Auditiivinen on puhtaasti luonteensa. Tsekkaan pyörään vielä perusteellisen syyshuollon, ennen luovutusta.


Uutena moinen maksais kilkkeistä riisuttuna noin 500€.
Tämä lähtee puolella siitä, eli 250€
jazmanaut ÄT gmail.com on kyselyjen osoite.