tiistaina, heinäkuuta 28, 2009

Ei mitään asiaa

Matkustimme eilen kimpsuinemma, kampsuinemme, sekä kissoinemme Raaheen.
takanamme matkusti iso vihikoira, jolta puuttui jalat. Sen se kompensoi haisemalla tosi pahalta.
Niin että pohjoisessa köllin täten. Se on melkolailla loma, mitä nyt muutamia keikkoja käyn pistelemässä, mutta täältä sekä Oulusta käsin.

Ottakaapa elämä keyesti!
Hidria Köpiksessä

perjantaina, heinäkuuta 24, 2009

Hötkyilyllisyyden perikuva

Tänään ei ole hektistä. Onpi päinvastoin leppoisaa. Pikniköinti kutsuisi, mutta taivas näyttää aukeavan hetkellä mi´hyvänsä. Pitää keksiä varasuunnitelma.

Huomenna ei ole läheskään näin leppoisaa. Hääpäivämme kunniaksi tämä ukko on buukattu vain kolmelle keikalle. Itseasiassa keikkoja olis ollu huomiselle pari enemmänkin, mutta olen rajallinen ihminen vainen, enkä voi siirtyä kvanttitasolle tuosta vain.
Mulahdamme heti aamusta Turkuun päin Plutskujen kera Ilmiö festivaaleille, minkä jälkeen supernopea roudaus ja Valkeakoskelle Toiselle keikalle, jonka jälkeen ko. paikassa lauteille nousee Reino & The Rhinos. Tietenkään aikaa ei ole varattu bändivaihdoille yms. muuta kivahubaa. Noh mutta ei noi hommat vittuuntumalla tai hermoilemalla helpotu. Vedetään lonkalta. Toivon vain, ettei tule rengasrikkoa tahi muuta kommellusta.
Su-Ma akselilla sitten pohjoiseen lomaileen... tai käyn sit sieltä käsin parilla keikalla, mutta kuitenkin.
Ylläripusu

torstaina, heinäkuuta 23, 2009

Hektistä pukkaillen

Taas on hektistä pukannut niin, ettei blogaukselle ole kerennyt.
Alkuviikosta pyöräilytti niin, että suuntasimme vaimon kanssa vuosaaren suuntaan, mutta määränpää löytyi lähempää. Kävimme kivinokat sun muut päheät paikat keirtelemässä, kun nälkä yllätti matkaajat herttoniemen kohdilla. No siinä kotipizzojen ja kebab-pitsojen ohi pyöräillessämme nälkä kyllä kasvoi, muttei ruokahalu. Hahuilimme kunnes vahingon johdattamana eksyimme puutarhaan, jonka siimeksessä meitä odotti Herttoniemen kartanon ravintolan terassi. Olihan se ruoka siellä toki himpun kalliimpaa kuin kotipitsakebabissa, mutta olipa se makuelämyskin ihan toista luokkaa. Jumaliste miten herkullinen korvasienikastike oli annoksessani ja kuinka täydellisen mediumina tuli rouvan maksat!
Lähtiessä kokki itse oli portinpielessä tupakilla, jonka kanssa tuli vaihdettua tovi jos toinenkin kuulumisia ja kohteliaisuuksia. Mahti äijä!
Siitä vielä rantaa pitkin Tammisaloon ja voi mahoton miten kaunis kaupunki tää Stadi on kesällä!

Kartano

Muutoin viikko on mennyt asennellessa uutta digiboksia, joka on kaikin puolin parempi kuin mitä vanha ei ollut ja mikä ihmeellisintä, se soundaa toodella paljon paremmalta, mitä vanha purkki.
Lisäksi olen muhinut studiolla parina päivänä, erinäisten masterointiprojektien kimpussa.
Me

Tänään sain taas kirjoitettua uusimman kolumnin, niinä luppoaikoina, kun olen odotellut tietokoneen raksuttelevan äänitiedostoja.
Niin ja edellinen juttu on luettavissa tästä.

maanantaina, heinäkuuta 20, 2009

Kuoppabileet ja kädenvääntötalkoot

Uhhuh sano. Lauantaina kuopattiin edesmennyt ystävämme. Tilaisuus oli kaunis ja varsin liikuttava. Toimitusten jälkeen siirryimme syömään juttutupaan ja koskapa keli oli suopea, istuimme sitten lössillä rannassa muistelemassa muistoaan. Noh, krapulahan siitä tuli.

Viisas on, ken tuntee muut.

Joka tuntee itsensä, on valistunut.

Vahva on, ken voittaa muut.

Joka voittaa itsensä, on mahtava.

Rikas on, ken hyvin tyytyy.

Jolla on päämäärä, hän kävelee lujaan.

Joka täyttää paikkansa, pysyy turvallisena.

Joka kuolee turmeltumatta, saavuttaa kuolemattomuuden.
















Vittu äijä että sua on ikävä!


------------------------------------------------------------------------------

Asiasta toiseen. Kävin perjantaina ostamassa asemalta pyörälipun, jotta saisin eräänkin mankelin Ouluun, mistä veljeni piti sen poimia. Noh pyöräpaikat ovat intercityjunissa mitoitettu lastenpyörille, joten jouduin tunkemaan mankelin eri paikkaan, mitä oli osoitettu.
Juuri ennen junan lähtöä mainitsin asiasta konnarille, joka sanoi asian olevan ok. Siinä pyörälippua leimailessa hänelle valkeni etten itse ollut lähdössä saatille, samaan junaan ja siitäkös meteli nousi!
"Ei missään nimessä voi kuljettaa pyörää, ilman että matkustaa mukana!"
No tämä tieto oli ihan uusi itselleni. No juna sitten viivästytti lähtöä sen aikaa, että sain kammettua pyöräni ulos vaunusta. Niin että kiltti vittusti nyt tästäkin harmista. Jos en olisi sanonut asiasta mitään, olis homma hoitunut mutkitta.
Asemalla meinas vielä käydä niin, että yhdeksän euron lipusta olisi hyvitetty vain euro takaisin, kun peruutusmaksu on sen kahdeksan rahayksikköä. Meinasin kimmastua ja kummasti alkoi homma hoitumaan.
Asioista vois tiedottaa vähän paremmin ja hei, vähän joustoa ja järkeä raidetouhuihin pliis!

torstaina, heinäkuuta 16, 2009

Bobkes

Eilinen meni vaimoa päähän taputellessa. Hän kun ei oikein vielä tiedä, miten päin olisi kesälomallaan. Viimeyönä se luki aamuyöhön. Kyllä se siitä lähtee.

Hokasin tuossa myös, että minähän voin oikaista blogiteksteissäni sen verran, että panen linkin aina Oululehden virtuaaliversioon, josta löytyy kulloinenkin kolumnini.
Lukekoot, ken´t kiinnostavi. Vanhemmat jutut ovat jo näemmä poistuneet arkistoistaan, mutta uudetkin edustavat samaa hajanaista settiä. Kuten tämä, tämä ja viimeisinkin.

Nyt pitää maistaa koko yön uunissa hautunutta kanaa punaviinissä, paree ois olla hyvää.
Sillä jaksaa sitten mennä tsekkaileen Kometan soundeja. He soittavat illalla libertessä KapKap:in kera. Nähdään jos tuutte.
Pilvet

tiistaina, heinäkuuta 14, 2009

Rykäys

Onpas taas sattunut ja tapahtunut, siitä huolimatta ja etenkin johtuen, en ole juurikaan bloggaillutkaan. Kaikki ei nääs nääs kuulu teille, ylläri pylläri.
Eniveis, pyöräilyä ollaan myös harjoitettu. Käytiin ihmettelemässä Michael Jacksonin muistoaitaa stadikalla. Töölössä päädyttiin vihdoinkin yhteen italialaiseen ravintolaan, joka on pitänyt tyypata jo ajat sitten. Pahaenteinen mikroaaltouunin "Ping" lunasti pelkotilamme. Ei kamalan supremo kokemus. Onneksi jälkiruokakahvit punaisella tuvalla ja mustikkajätskit kaivopuistossa pelastivat.
Molempi

Eilen äänittelimme kohina-orkesterin kanssa kellaritiloissa. Teemana oli Michael Jacksonin kuolemanjälkeinen vaellus ja voin kertoa, että mikäli musiikkimme seuraili yhtään ko. edesmenneen vaellusreittejä, on hällä melko kimurantti tie taivallettavana.

Nyt täytyy jatkaa Plutonium 74- remixausta. Audiovirta on työn alla. Saas nähdä mihin se vie. Kunnon miehenä pitäis vielä keretä tiskata, ennen vaimon töistä pääsyä ja hallissakin pitäisi piipahtaa piknik-ainesten haussa ja ehkäpä ihan kuoharinkin voisi ostaa. Tänään on nimittäin rakkaimpani viimeinen työpäivä kuukauteen. Let´s loma!
Mereneito

PS - Jos tylsyys vie, niin ohessa vähän päiviteltävää. Juu se on kesä ja kärpäset, mutta oikeuttaako se jättämään aivot laitumille?
-Alku
-Keskikohta
-Loppu?
Jos ei tuntunut missään, niin suosittelen turhautumaan ko. kommenttien parissa.

PPS -Milloin uusista perunoista tuli varhaisperunoita, miksi ja kenen toimesta?!!?

torstaina, heinäkuuta 09, 2009

Cona teh barbaari

Eilen tuli näperreltyä taas vaihteeksi pyörien kimpussa. Kävin alkuviikosta tosiaan hakemassa kierrättelykeskuksesta vaimolle sen Kona-hannaha, maastopyörän, joka oli ilmeisesti jotain taloyhtiön pihoilla lojuneita hyljättyjä tapauksia. Mutta kun pyörä on alunperin hyvistä osista, on semmoisen kapineen uudelleen henkiin herättäminen pikkujuttu. Nytkään ei tarvinnut juuri muuta, kuin hinkata pintaruosteet pois ja säätää jarrut+ pientä pikkusievää, kuten renkaanpaikkausta. Niin ja kapeammat renkaat hommasin alkuperäisten tilalle, jotta vierintävastus olis soveliaampi maanteille. Avot, pyörä on kuin uusi.

Eilen käytiinkin sitten myös pyöräretkellä oikein porukalla. Mukana oli myös saksalaisvahvistus, jolle löytyi ylläri pylläri lainapyörä tuosta sisäpihaltamme. Kävimme kiipeilemässä Helsingin perustamispaikalla ja lammassaaressa etc. Lystiä!
Koska ulkona ei juuri nyt sada, lähdenkin jatkamaan rullailuharrastetta. Aijjai kun on mukavaa aikaa tämä kesä!

tiistaina, heinäkuuta 07, 2009

Rukiista rokkenrollaa

Niinkuin ovelimmat ovat saattaneet edellisestä postauksesta päätellä, on tässä ollut lähiaikoina suru puserossa. Parhaan ystävän kuolo ei tunnu hyvältä ei.

Joka tapauksessa elämän on jatkuttava. Sunnuntaina koppasin vaimon kainaloon ja Hande vei meidät kapujen kera Turkkuseen rokkifestivaaleille. Suht aikainen keikka tupaten täydessä teltassa oli täydellinen suksee. Hitto, välillä tuntui ihan niinku olis miksannu jotain beatlesia, kun yleisö huusi ja möykkäs niin lujaa, ettei meinannu kuulla välillä bändiä! Ihan komea tapa lopettaa orkesterin esiintymiset tällähaava tähän. Olis noita toki tehny mielellään enemmänkin. Lavalla ja etupäässä oli sama loistoryhmä ja samat loistokamat, kuin provinssissakin. Eli homma toimi ja kaikki tiesi, mitä tekee. Bonarina saatiin keikka vielä moniraidoitettuakin. Kiitti vielä siitä!














Keikan jälkeen syömään ja festarialueelta vaimo ja sisään muilutettu frenditär messiin. Vähän käytiin katteleen, miten Snoopy kolisteli kannuja paviljonkilavalla ja siitä sitten kaljatelttaan kuunteleen mustalaismusaa ja venaileen Faith No Morea. Harvoin sitä pääsee festareilla enää nykyaikana fiiliksiin, mutta kyllä Patton vaan veti miehineen homman kotio. Se toimi niinkin hyvin, että aiemmin kun keikkadösän ilmoitettiin lähtevän Stadiin viimeistään puoli ykstoista, niin eipä me sitten maltettu ehtiä siihen. Saatiin onneksi kyyti bäkkärialueelta keskustaan, josta todettiin, että EB, on siististi cool.














Nyt pitää mennä puunaamaan vaimolle kierrätyskeskuksesta löytyneestä Konasta maantiekelpoinen sporttivehjes... Ja kukahan tiskais?

keskiviikkona, heinäkuuta 01, 2009

Jos siellä on netti...

...Niin oli hauska tuntea. Nähdään taas, muodossa tai toisessa, rakas ystävä!
Kride