lauantaina, huhtikuuta 28, 2012

Pois alta!

Ai mitäkö sitä meikäläinen on tehnyt viikolla, kun kelit on hellineet ja asfaltit vihdoin lakaistut?
Minäpä näytän:

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2012

Taas on kierretty jotain ihan muuta kuin tahkoa.

Käytiin nimittäin sellainen vekkuli reissu, kuin Järvenpää, Ruka ja 2x Tavastia.

Torjantaina läksin sinne Jäken saliin, mikä oli oikein mainio paikka, noin konserttisaliksi.
Yllättävän hyvin toimi populäärimusiikilla, kun seinät sai näpäkästi demppimoodiin.
Kalusto oli vähän aikansa elänyttä ja paikan subeja en saanut sijoiteltua oikein mitenkään järkevästi niin, ettei yleisöön olis muodostunut kuolleita spotteja. Ei oikein voinut roudailla niitä siihen keskelle lavaakaan. Mutta kaiken kaikkiaan keikka meni erinomaisen mainiosti.

Siitä ihanaisille frendeille Helsinkiin yöksi ja seuraavana aamuna kokka kohti lentokenttää. Kuusamo oli laskeumapaikka ja eteenpäin taksilla Rukalle. Springfest kohteli keleineen meitä paremmin, kuin mitä Viltsua seuraavana päivänä; Aurinko helotti nätisti. Mikseri oli sijoitettu niin syrjässä olevaan kuplatelttaan, joka pysyi pystyssä paineilmalla, ettei siellä kuullut lavasta juuri midis, mutta pienellä hyötyliikunnalla sai soundit eri priimaksi. Akustiikka oli ulkona lumisen rinteen juurella niin timmit, että ihan nauratti. Ei jääny bassot pyörimään nurkkiin, ei. Ja kiitokset vielä tekniikan poppoolle. Hyvin vedätte!

SEB
Keikan jälkeen olimme poissa lavalta jo kahdeksassa minutissa. Ei nimittäin ollut omaa backlinea kuin nimeksi. Ja siitä kymmenen minutin päästä liikkui jo minibusitaksi Oulun lentokentälle. Oli kiire viimeiseen helsingin koneeseen, paitsi ettei olis ollu. Joku turkkilainen kone oli jossain joutunut tekeen hätälaskun ja kaikki oli kosolti myöhässä. Noh met tilasimma baarissa sitten melkolailla kuohuvaa.
Ja vielä hieman lisää.



Heräsin aamulla jälleen ihanaisten frendein luota ja kömmin Tavastialle. Mitä siitä kertoisin?
No alkuillan ikärajaton keikka meni erinomaisesti ja loppuillan keikka meni ihan tajuttoman hyvin!
Väitän että oli yks bändin top 5 keikkoja komeesti!!!
Vaimokin löysi tiensä paikalle ja siitä sitten Koronaan humputtelemaan, kun kerrankin päästiin kimpassa Helsingin yöhön.

Tie


Tässä oli nämä tuhatkunta sanaa, mutta kymmenet tuhannet kuvat täyttänevät rivien välit:

torstaina, huhtikuuta 19, 2012

Amateur goes Pro

Järvenpään salin bäkkärillä ehtii venaillessa päivitellä...

Tiistaina pikainen pistäytyminen helsinkiin. Melko iisi oli keikka. TV-Off kuvasi suvilahden hallissa musiikkivideota, jossa soittivat biisejä/biisiä livenä ja halusivat yleisölle hyvän soundin ja meiningin, jotta välittyy sitten kuvaan moinen. Noh, eräs musiikkilehti, jonka kautta jengi piti kilpailunomaisesti rekryämän, oli kussut homman. Muutama tuttava siellä sitten pyöri. Ei se mitään, hyvä tuli näinkin. Erillainen toki, mutta hyvä.

Niin ja mikäköhän se on äänimiehellä ensimmäinen tehtävä, kun saapuu paikalle? No värkätä tietty timelapsekamerat paikoilleen. Postista tupsahti samana päivänä 2kpl Gopro kameroita, joita piti päästä heti testaamaan. Näitä olis sitten olis tarkoitus tunkea joka paikkaan kesän mittaan. Ans kattoo, mitä kaikkea kivaa sitä keksii. Samaan aikaan mulla on ruksuttanut canoni parvekkeella timelapsekuvaa, kerran tunnissa, jo neljättä kuukautta. Jännä nähä, mitä sieltä on tulossa.

Sain uuden lonkkarinkin hommattua. Kevyeen karvailuun ja steppailuun rakentelin vaimolle Land yachtin Bamboo Pinnerin. Kelit on täällä taas!

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2012

Tapahtumasattumia

Ihan tuotapikaa täytynee muuttaa tän blogin nimi. Nää mun seikkailuthan ei nykyään paljon muusta kerrokaan, kuin reggaeretkueen keikkojen tiloista.

No mutta siitä kerrotaan, mitä sattuu tapahtumaan.
Kuten nyt Savonlinnasalin mennoinen keikki. Yllättävän hyvä oli soundi konserttisaliksi. Bassohan siellä meni tietenkin ihan solmuun, vaikka vetelin master Eq:lla ihan surutta pahimpia huminoita kuleksimasta. Voisivat klasaripuolellakin siirtyä vahvistelemaan sähköisesti ongelmakohtiaan, niin ei tarvitsisisi pilata hyviä akustiikkoja "kevyen"musiikin esityksiltä. (Huumoria. Ei saa lynkata)
Keikka pois kuleksimasta ja hotellin saunaan. Henksu oli niim maan ystävällinen, että pitivät sen meille myöhään auki. Siitä sitten freeshinä nurkan taakse teinijuottolaan. Sinne siksi, kun siellä soitti tuttu DJ, elikkäs herra Leimasin. Hällä oli ovela taktiikka soittaa paikallisille nuorisolaisille reggaeta: Aina kun lattia meinasi tyhjetä, pantiin väliin pätkä hipedihoppia. Siinähän oli hetken ihan hauskaa, mutta siinä vaiheessa, kun olin ostanut jo neljännen tuopin, joka oli tupakalta tultuani pöllitty pöydästä, päätin luovuttaa kaljankittausyritykseni ja häipyä goisaan. On se perkele, ettei voi edes puhelimeen vastata, tai käydä ostamaan kaverilleen näkäräistä, niin ettei bisse pysy sillä aikaa pöydässä. Noh eipä tullut krapulaakaan.


Seuraavaksi oli vuorossa Lahti ja Sibbesali. Siellähän on sama ongelma botnen kanssa, kuin edellisessäkin paikassa, mutta syy on päinvastainen: Mesta on betonihalli. Tekniikka siellä kyllä on ihan priimaa ja ah ja oh, se henkilökunta. Te olette ihania!
Niin ja se yleisö. Tekin olette ihanoita! Jengi oli ns. messissä. Mun maksimitasot äänentoistollisesti kävivät 101.5 dB:ssä, mutta ihmiset pysivät kauniisti soittamaan viimeisen kappaleen jälkeen, vielä yhden ylimääräisen tanakalla 105.5 dB:n lujuudella.
Lahti
Siirtymä Savonlinnasta, roudaus ja tsekki taittuivat niin sutjakasti, että meillä oli bäkkärillä mojovasti aikaa. Sitä tapoimme mm. syömällä, saunomalla, skeittaamalla ja löytämällä uuden harrasteen, mistä esimerkillinen taidonnäyte Joakimin osaavin liikkein:

torstaina, huhtikuuta 12, 2012

Lapin loput

... Jatkuu

Levin Hulluporo areena on siitä vekkuli paikka, että se on rakennettu sitä silmällä pitäen, että siellä käy bändejä esiintymässä. Se on kuulkaas soittojuottoloille erittäin harvinaista kaukonäköisyyttä. Bussista saa kamat roudattua liuskaa pitkin suoraa lavalle ja se lava on jotain ihan muuta, kuin sellainen perus 30cm korkea ylöke. Päin vastoin, se on jo melkeinpä naurettavan korkea. Olisko lähemmä kaks metriä. No sinne ei ainakaan urpo kiipeä.
jump!
Viimekerrasta olikin jo aikaa. Veikkaisin jotain reilua kahdeksaa vuotta tms. Silloin oltiin liikenteessä Disco-orkesterin kanssa. Mestaan oli nyttemmin pygattu uudenkarhea Lacousticin PA ja olihan se oikein mainio!
Tsekki kuleksimasta, syömään, vuokra PA:n siirto meidän bussiin ja lepoa kuulaan. Osa tais käydä rinteessäkin, mutta itse lepuutin vielä poikkeen flunssan jälkioireita. Illan keikalla oli jengiä kosolti, muttei kuitenkaan ihan loppuun ollut myynyt. Silti, tiistain keikaksi oikein mainiosti populaa.
Rengas 1
Seuraavana aamuna nopea roudaus ja keula kohti Luostoa. Tällä siirtymällä pojat olivat kaivaneet pleikkarin esiin ja hakkasivat jotain potkupallopeliä niin taajaan, ettei nintendo mahtunut enää mihinkään väliin. Blääh. Perillä roudaus pääovista ja perällä odotti suht snadi, mutta hyväsoundinen sali. Poppi mäkeen, kamat pygeen ja eiku pönttöjä virittelemään.
Esimakua illan suhteen toi puhelu pasunistilta kesken virityksen: "Mä yritän nukkua täällä toisella puolella hotellia ja tuntuu että solut jakaantuu bassojen toimesta!" Eli tupa oli valmistettu pahvista. Mutta eipähän jääny se botne sinne saliin pyörimään. Kivasti lössiä ja keikka oikein mainio.

Yöllä, kun roudasimme kamoja bussiin sattui vekkuli tilanne. Solisti tuli äkäpäissään kattoon, että mikä helevetin meteli on oikein käynnissä, kun ei pysty nukkumaan. No mehän sitä vain pukattiin kamoja bussiin ja samaan aikaan salia valmisteltiin aamiaiskuntoon, eli raahattiin pöytiä pitkin lattioita. Meteli oli huoneessa kuulemma ihan hirvittävä. Tuumattiinkin Jukalle, että mene valittaan respaan, ettei saa nukuttua, kun joku saatanan bändi möykkää seinän takana :D
Luosto
Roudingin jälkeen piipahdettiin vielä yökerhossa, jossa oli noin viisi ihmistä ja tanssilattian kamat oli viritetty niin, ettei niistä tullut vahingossakan yhtään bassoa ja voluumikin oli sellainen, että keskellä lattiaa pystyi puhumaan ihan normaalilla äänellä selkeästi. Eli paikka oli tosiaankin pahvista.
Se pitää vielä mainita, että herranen aika miten hyvää ruokaa paikan ravintelista sai! Parhaat porot ja loisteliaat lohet!

Luostholta matka jatkui ruotsinpintaan Tornioon, missä odotuksia korkealle nosti keikkapaikan nimi: Umpitunneli. Huh huh, mikä räyhähenki siellä oli käynyt sisustelemassa. Jostain oli kyllä nyt ostettu joku  american dinnerin konkurssipesä ja samalla mukaan oli lähtenyt fantasialiikkeen kalusto. Meinaan että lava oli oikein iso, mutta siellä oli feikki bensapumppuja ja LOHIKÄÄRMEITÄ, niin ettei sekaan meinannut mahtua!

Illan purussa kävi ns. "nyt sattuu" tilanne. Olin juuri nostanut monitorikeissin kannen pois ja lavan eteen jäi hetkeksi pyörällinen pohjalevy yksikseen, niin siitähän pari humalaista kundia päättää oikaista läpi lavan ja toinen hyppää sokkona suoraan sen kannen päälle. Minä siis harrastan skeittausta, enkä rullaile roudatessa moisella virityksellä kuunaan. Kaikki rullat nimittäin pyörivät eri suuntaan ja tekevät laitteesta täysin hallitsemattoman; Vähän kuin yrittäisi pyörittää amerikkalaista jalkapalloa. Enihau, jätkä laskeutuu siis yhdellä jalalla kannelle, rullaa noin metrin ja hyppää pois, kuin mitään ei olis tapahtunut. talkinnabout humalaisen tuuri!!!
Tornio
Ja sitten Rukalle. Ravintola piste on tuttu edellisiltäkin keikoilta... huoh.
Kaksi vaihtoehtoista roudausta, joista toinen on ulkokautta, pääovista, ihmisten läpi ja bonarina mahottomasti portaita. Toinen vaihtis on sisäkautta, ahtaita käytäviä pitkin, jumittavilla hisseillä / portaita ja tietenkin ihmisten läpi. Lavaa ei ollut tyhjennetty päiväkännäävistä ihmisistä ja siihen, missä mun mikserini pitäisi olla, on pantu coverbändi veivaamaan. Rakennamme siinä lavaa kauheassa metelissä ja jumissa, kun jengi joraa bändin tahtiin kulkureitillä. Läpi ei pääse ilman tavaroita, saatikka sitten valopuomin tms. kanssa. Ja etupäätä pääsee rakentamaan vasta kun bilebändi on soitanut 2h ja purkanut 1h.
Noh sitkutaan ja venytään. Nostellaan välillä laskettelutarvikkeita pois keisseistä kun tarvitaan piuhaa tms. Kypäräthän on toki pahasti tuoppien tiellä siinä pöydillä. Ymmärrän kyllä.

Bändi tungetaan väkivalloin kahden portsarin toimesta yleisömassan läpi ja keikka alkaa sillä, että kuoharikorkki lentää pääni ohi ja kas, rallityyliin pullo tyhjennetään yleisöstä lavalle, kiippareita hipoen päätevahvistimille! BILEET!!! Toisella kädellä miksaan, toisella tönin kaatokänniläisiä pois kiipeilemästä mellakka-aidan päältä ja samaan aikaan kahlaan nilkkkoihin ylettävässä lasimurskassa
Piste
Alunperin meitä oli myös pyydetty roudaamaan kamamme pois heti illan jälkeen, mutta ennen neljää.
Siis ihan kuin siellä ei olisi koskaan järjestetty yhtään keikkaa, eikä heillä olisi mitään käsitystä illan kulusta. Noh kerromme roudaavamme klo 11. mikä ei käy, kun PMMP tulee kympiltä. Päädymme siihen että roudaus on ysiltä. Aamulla soittelen vastaavalle, että missä ne vannotetut apukädet on "Minä selvästi kyllä ilmoitin että ne poistuvat kuudelta aamulla." Jahas ja haista vittu. Asiasta puhuttiin kolmeen kertaan, enkä moista kuullut kertaakaan.
PMMP:n  bussi tulee maantiellä vastaan yhdentoista maissa.

Jos tästä on havaittavissa pientä vitutusta ja katkeruutta, olette ihan oikeassa. Mä menen melkeinpä mieluummin keikalle sinne erääseen kaustislaiseen mestaan. Siellä saa tosin aina turpaan, mutta roudaus on helppo.

Uskotteko että seuraavan päivän keikka oli miksaajan taivas! Päädyimme nimittäin takaisin sinne Hulluporo areenalle. Tsekki oli nopea, koskapa monitoritiski oli vielä maidän säädöissämme ja pääteprossutkin oli jätetty mun säätöihini. Ja jos viimeksi se PA oli kuulostanut hyvältä, niin nyt, flunssan kaikottua se kuulosti ihan typerryttävän hyvältä!
Paikka oli tietty myynyt meille luvatut huoneet poies ja majottanut meidät näillä sanoin:
"Kahdeksan kilometrin päässä oleva uskomaton kartano, jossa on mm. kappeli 20huonetta, solarium, sauna, ja allasosasto. Kokonaan vain teidän käytössänne. Nightwish majoittui siellä viimeksi, eivätkä kuulemma olisi halunneet lähtä ikinä pois!!!"
No olihan siellä pittoreski vanha ja tunnelmallinen maalaistalo, jossa saunakin. Mutta siellä asui mm. puolalaisia työmiehiä yms. sakkia. Eli kumma kyllä, ei ihan sitä mitä luvattiin. Sutkia sakkia ovat kyllä nämä elämysyrittäjät. Mitä ne semmoset sopimukset ovat? Met pyhimmä moisilla pärsemme!
Niin ja minibussi, jolla siirtymät tuli hoitaa, veti kuskin lisäksi 5 henkeä. Meitä on 12.
Pirtti

Keikka oli jokatapauksessa loppuun myyty sekin ja pore kaikin puolin erinomainen.

Levi 2
Ja matka jatkui. Päämääränä Ylläs. Laatikot baarin läpi lavalle, missä mahtui touhuamaan ihan mainiosti. Kokolattiamatto ja huonekorkeutta kosolti, niin mikäpä siinä. Kasaus oli jo hieman rutinoitunut PA:nkin osalta, joten tämä poikahan ehti ihan mäkeenkin! Arvoin hetken suksien ja laudan välillä, mutta hyppäsin kuitenkin syteen ja nappasin tiskiltä laudan. Siihen nähden että olen ollut viimeksi rinteessä varmaan jotain kahdeksisen vuotta sitten, ja lautaa olen tainnut kokeilla jopa kaksi kertaa, pysyin aika komeasti pystyssä. Ja voi että ne Ylläksen rinteet ovat mukavat ja pitkät!!! Mukavaa oli, mutta arvatkaa vain, oliko lihakset seuraavana päivänä jumissa!
Palaute
Kuulostelin jo tsekissä, että jostain tulee toudella vekkuleita heijasteita mikserille, mikä saa kaiken kuulostamaan vaihevirheiseltä. Siirsin tiskiä puoli metriä oikealle ja ongelma helpotti. No keikan aikana, kun tupa oli täynnä ja biomassa demppasi, oli ongelma selvemmin havaittavissa. Meni kyllä alkukeikka adabtoituessa. Mutta jengi diggas kybällä ja sillehän sitä vedellään.
Yöllä backline bussiin ja PA-jäi vielä Eetulle aamuksi omaan autoonsa nosteltavaksi.
Parille baarissa ja tulomatka meni mukavasti enimmäkseen nukkuessa. Jyväskylästä juna Tampereelle ja osaatteko uskoa, kuinka mahtavaa oli panna sauna päälle ja lysäyttää perseensä kotisohvalle!!!

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2012

Päivästä päivään

Heti alkuun minun on valitettavasti tuotettava teille pettymys: En ole ehtinyt tekemään uusia putkikellosovituksia laisinkaan.

Orkesterin periaatteistakin olisi kuulemma tingittävä. Eräs tämän hetken kuumin musiikkituottaja oli nimittäin sitä mieltä, että jos mielin breikata kansainvälisesti, olisi repertuaaria laajennettava Irwincovereitten ulkopuolelle. Hulluutta on musiikkibisnes!

Semmostakin hulluutta on henkilökohtaisessa musiikkibisneksessäni, että meneillään on 12 päivän musittamiskiertue ympäri ja poikin Suomea. Ja arvatkaas vain, kuka sai just siihen kärkeen tanakan flunssan päällensä. Koko vuonna en ole sairastanut sitten nada, niin just nyt sittennii piti perskules.

Perjantaina vedettiin enihau Jyväskylän lutakko täyteen tyytyväisiä immeisiä. Uudet kamat oli sinne hommattu ja kyllähän niissä pömpeleissä oli eroa. Niin ja uutena mahtavuutena basariin on tullut jäädäkseen Shuren 91-A. Ai hitto miten näppärää on sujauttaa se vaan basariin ja kas, soundi on heti siinä! Eikä se ole samanlainen ylihypetetty heviläpsytin, kuin senkun vastaava. Ei tällä jatsia, mutta reggae/rokkihommeleihin on priima. Ja tosiaan aina kun saa ständin pois lavalta, on se plussaa.
Lutakko
Jykiksestä sitten seuraavana päivänä siirtymä Iisalmelle, jossa vastaanotto oli yhtäaikaa hurmiollinen ja vihainen. Keikan järjestäjä oli nimittäin ilmoittanut kaikelle kansalle, että Jukka ja Raappana ovat yhteiskeikalla, mikä ei pitänyt paikkaansa.
Sori vaan kaikille pettyneille, mutta vika ei ollut bändin, eikä edes ohjelmatoimiston.
Niin ja pääsinhän vetämään sillä soundcraftin digidigillä vähän hallitummassa tilassa, päinvastoin kun taannoinen jumppasalikeikka. Ihan kiva se on. Kaiun pituus vaan loppuu 10.5 sekuntiin. (Juu mää käytän välillä vähän isompia mausteita.) ja mittarit on niin suuntaa antavia, että kaikki pitää vetää kuulon perusteella. Niinhän tietty aina, mutta kun jotain voipi yleensä ruuvata etukäteen jo valmiiksi, kuten sen ainaisen 2.5kHz piikin kitarasta etc...
Islam
Islamista oli seuraavana päivänä lyhyt liikkuma Kuopijoon, jossa käytiin ihan ajan kanssa mestarissa muikuilla, kuten aina. Henkka oli siirtynyt digiaikaan sekin. Oh tempora o mores. Enkä mä vieläkään ymmärrä, miten sen M7:n saa sellaseen moodiin, että kun auxia painaa, niin se näyttää sen tilan fadereilla JA kun painaa ko. nappia toistamiseen, niin se palaa miksausnäkymään?!!?! Kaljan tarjoan, jos joku tämän mulle selvittää.
Oli muuten vekkuli keikka, kun oli sunnuntai ja kaikkein kännisimmät loistivat poissaolollaan. Kaikki olivat tulleet kuuntelemaan musiikkiesitystä ja tunnelma oli erinomaisen lämmin! Osa jengistä jäi vielä "Hulkkostelemaan" mutta Tommi, Mikko ja minä mentiin hotellille ja pojat pitivät pyynnöstäni minulle syventävän luennon reggaen historiasta. Ai niin arvatkaapa onko Kuopion cumuluksen remppa vielä valmis. Juuei. Ja saunankin olivat pilanneet perkeleet. Kuivat ja kuumat löylyt :(
Kuopijo
Aamulla lähdimme liikenteeseen jo hyvissä ajoin, heti aamiaisen jälkeen. Oli nimittäin siirryttävä Leville. Päivä meni siis ihan ajamisen merkeissä. Tai Hese ajoi ja me pelattiin pelejämme. Toiset hakkasivat pleikkarilla potkupalloa, mutta heti kun silmä vältti, olimme me Joken kanssa kytkemässä NES:siä tulille ja pelattiin läskit vs luikut lätkää. Hitto, siitä ei kyllä urheilupeli parane!!! Perillä käytiin saunassa ja porealtaassa ja hoidettiin nimet listaan Voutilaisen keikalle. Yömyssyt ja paapaamaan.


Jatkuu...