Mitääntekemättömyydellisyydestä part-2.

Kun nyt ei blogihermo kuki, niin siteeraan itseäni toisaalta. Kuinka näppärää?

"Sen kun pitää mielessä, että tämä teollinen yhteiskunta on pitänyt ihmisiä otteessaa jo hyvän aikaa uskonnon ja palkkaorjuuden keinoin, niin mitääntekemättömyydellisyyden voipi mieltää suoranaiseksi heroeeniseksi anarkismiksi.

Vittuun luterilainen tehokkuusajattelu. Mieluummin mä olen tunnin tuottamaton kirjan tai pleikkarin ääressä, kuin vääntäisin suomen -0.02 tipahtanutta taloutta nousuun. Se riittää työnteoksi, että saa maksettua ylihintaiset vuokransa ja vähän pöperöä ja perushyödykettä pöytään. Nämä kun on hoitanut itselleen ja perheelleen, niin loppuaika on ihan sun omaasi. Sillä saat, voit ja pitää tehdä ihan just miltä itsestä tuntuu, hyvällä omallatunnolla. Jos tämänkin jälkeen ahistaa, niin sulla on yksinkertaisesti tylsää. Se ei ole vaarallista."