Juuri ja juuri-harja
Huumori on vaikea laji.
Puolituttujen, sekä ei-niin-puolituttujen illan istujainen ravitsemusliikkeessä, jossa pohdittiin erään juuri parisuhteensa päättäneen suhdetta erääseen naikkoseen.
"Taitaa olla ns. väliliha" tokaisin siinä sitten nokkelasti.
Pahastuivat perkeleet.
Minusta se oli hauskasti lohkaistu.
Toisen laukaisi isäni päivänä muutamana:
"Mitähän se semmonen retorinen on?"
Muut piti ukkoa tyhmänä, minä hauskana.
Mistäköhän olenkaan huumorintajuni perinyt?
Puolituttujen, sekä ei-niin-puolituttujen illan istujainen ravitsemusliikkeessä, jossa pohdittiin erään juuri parisuhteensa päättäneen suhdetta erääseen naikkoseen.
"Taitaa olla ns. väliliha" tokaisin siinä sitten nokkelasti.
Pahastuivat perkeleet.
Minusta se oli hauskasti lohkaistu.
Toisen laukaisi isäni päivänä muutamana:
"Mitähän se semmonen retorinen on?"
Muut piti ukkoa tyhmänä, minä hauskana.
Mistäköhän olenkaan huumorintajuni perinyt?
Kaveri on joskus ravintelissa haaveillut tilaavansa välilihaa valkovuotokastikkeella. Minua se nauratti ja hirvitti, useimpia ilmeisesti vain jälkimmäistä.
VastaaPoista