Pieni, oranssi keikka.

Oe voe. Vaimo langetti päälleni flunssansa. Nyt se on sitten saanu vuorostaan hoivata minua.
Inkivääri-mate-teesekoitus on onneksi pelastanut elon. Sen ansiosta kulkee henki ja pierettää, mikä on mielestäni parempi asia kuin että jos ei kulkisi henki. Silloin pierukin tulisi vain kerran.
Nyt lutkutan tässä finreksiiniä, jotta elimistö toimisi sen verran että jaksaisin sotkea itseni Alppipuistoon. Siellä vietetään nääs nääs oranssin synttäreitä. Esiintymässä olemme me: plutonium 74:t, sekä messevääkin messevämpi Cleaning Women.

Lentävälle spagettihirviölle kiitos, keikkimme käynnistyy jo kahdelta, joten ei tarvii kokopäivää pysyä tajuissaan vaan voipi sairastella taas illan hyvällä omallatunnolla (omatunnolla?)