Lapin loput
... Jatkuu
Levin Hulluporo areena on siitä vekkuli paikka, että se on rakennettu sitä silmällä pitäen, että siellä käy bändejä esiintymässä. Se on kuulkaas soittojuottoloille erittäin harvinaista kaukonäköisyyttä. Bussista saa kamat roudattua liuskaa pitkin suoraa lavalle ja se lava on jotain ihan muuta, kuin sellainen perus 30cm korkea ylöke. Päin vastoin, se on jo melkeinpä naurettavan korkea. Olisko lähemmä kaks metriä. No sinne ei ainakaan urpo kiipeä.
Viimekerrasta olikin jo aikaa. Veikkaisin jotain reilua kahdeksaa vuotta tms. Silloin oltiin liikenteessä Disco-orkesterin kanssa. Mestaan oli nyttemmin pygattu uudenkarhea Lacousticin PA ja olihan se oikein mainio!
Tsekki kuleksimasta, syömään, vuokra PA:n siirto meidän bussiin ja lepoa kuulaan. Osa tais käydä rinteessäkin, mutta itse lepuutin vielä poikkeen flunssan jälkioireita. Illan keikalla oli jengiä kosolti, muttei kuitenkaan ihan loppuun ollut myynyt. Silti, tiistain keikaksi oikein mainiosti populaa.
Seuraavana aamuna nopea roudaus ja keula kohti Luostoa. Tällä siirtymällä pojat olivat kaivaneet pleikkarin esiin ja hakkasivat jotain potkupallopeliä niin taajaan, ettei nintendo mahtunut enää mihinkään väliin. Blääh. Perillä roudaus pääovista ja perällä odotti suht snadi, mutta hyväsoundinen sali. Poppi mäkeen, kamat pygeen ja eiku pönttöjä virittelemään.
Esimakua illan suhteen toi puhelu pasunistilta kesken virityksen: "Mä yritän nukkua täällä toisella puolella hotellia ja tuntuu että solut jakaantuu bassojen toimesta!" Eli tupa oli valmistettu pahvista. Mutta eipähän jääny se botne sinne saliin pyörimään. Kivasti lössiä ja keikka oikein mainio.
Yöllä, kun roudasimme kamoja bussiin sattui vekkuli tilanne. Solisti tuli äkäpäissään kattoon, että mikä helevetin meteli on oikein käynnissä, kun ei pysty nukkumaan. No mehän sitä vain pukattiin kamoja bussiin ja samaan aikaan salia valmisteltiin aamiaiskuntoon, eli raahattiin pöytiä pitkin lattioita. Meteli oli huoneessa kuulemma ihan hirvittävä. Tuumattiinkin Jukalle, että mene valittaan respaan, ettei saa nukuttua, kun joku saatanan bändi möykkää seinän takana :D
Roudingin jälkeen piipahdettiin vielä yökerhossa, jossa oli noin viisi ihmistä ja tanssilattian kamat oli viritetty niin, ettei niistä tullut vahingossakan yhtään bassoa ja voluumikin oli sellainen, että keskellä lattiaa pystyi puhumaan ihan normaalilla äänellä selkeästi. Eli paikka oli tosiaankin pahvista.
Se pitää vielä mainita, että herranen aika miten hyvää ruokaa paikan ravintelista sai! Parhaat porot ja loisteliaat lohet!
Luostholta matka jatkui ruotsinpintaan Tornioon, missä odotuksia korkealle nosti keikkapaikan nimi: Umpitunneli. Huh huh, mikä räyhähenki siellä oli käynyt sisustelemassa. Jostain oli kyllä nyt ostettu joku american dinnerin konkurssipesä ja samalla mukaan oli lähtenyt fantasialiikkeen kalusto. Meinaan että lava oli oikein iso, mutta siellä oli feikki bensapumppuja ja LOHIKÄÄRMEITÄ, niin ettei sekaan meinannut mahtua!
Illan purussa kävi ns. "nyt sattuu" tilanne. Olin juuri nostanut monitorikeissin kannen pois ja lavan eteen jäi hetkeksi pyörällinen pohjalevy yksikseen, niin siitähän pari humalaista kundia päättää oikaista läpi lavan ja toinen hyppää sokkona suoraan sen kannen päälle. Minä siis harrastan skeittausta, enkä rullaile roudatessa moisella virityksellä kuunaan. Kaikki rullat nimittäin pyörivät eri suuntaan ja tekevät laitteesta täysin hallitsemattoman; Vähän kuin yrittäisi pyörittää amerikkalaista jalkapalloa. Enihau, jätkä laskeutuu siis yhdellä jalalla kannelle, rullaa noin metrin ja hyppää pois, kuin mitään ei olis tapahtunut. talkinnabout humalaisen tuuri!!!
Ja sitten Rukalle. Ravintola piste on tuttu edellisiltäkin keikoilta... huoh.
Kaksi vaihtoehtoista roudausta, joista toinen on ulkokautta, pääovista, ihmisten läpi ja bonarina mahottomasti portaita. Toinen vaihtis on sisäkautta, ahtaita käytäviä pitkin, jumittavilla hisseillä / portaita ja tietenkin ihmisten läpi. Lavaa ei ollut tyhjennetty päiväkännäävistä ihmisistä ja siihen, missä mun mikserini pitäisi olla, on pantu coverbändi veivaamaan. Rakennamme siinä lavaa kauheassa metelissä ja jumissa, kun jengi joraa bändin tahtiin kulkureitillä. Läpi ei pääse ilman tavaroita, saatikka sitten valopuomin tms. kanssa. Ja etupäätä pääsee rakentamaan vasta kun bilebändi on soitanut 2h ja purkanut 1h.
Noh sitkutaan ja venytään. Nostellaan välillä laskettelutarvikkeita pois keisseistä kun tarvitaan piuhaa tms. Kypäräthän on toki pahasti tuoppien tiellä siinä pöydillä. Ymmärrän kyllä.
Bändi tungetaan väkivalloin kahden portsarin toimesta yleisömassan läpi ja keikka alkaa sillä, että kuoharikorkki lentää pääni ohi ja kas, rallityyliin pullo tyhjennetään yleisöstä lavalle, kiippareita hipoen päätevahvistimille! BILEET!!! Toisella kädellä miksaan, toisella tönin kaatokänniläisiä pois kiipeilemästä mellakka-aidan päältä ja samaan aikaan kahlaan nilkkkoihin ylettävässä lasimurskassa
Alunperin meitä oli myös pyydetty roudaamaan kamamme pois heti illan jälkeen, mutta ennen neljää.
Siis ihan kuin siellä ei olisi koskaan järjestetty yhtään keikkaa, eikä heillä olisi mitään käsitystä illan kulusta. Noh kerromme roudaavamme klo 11. mikä ei käy, kun PMMP tulee kympiltä. Päädymme siihen että roudaus on ysiltä. Aamulla soittelen vastaavalle, että missä ne vannotetut apukädet on "Minä selvästi kyllä ilmoitin että ne poistuvat kuudelta aamulla." Jahas ja haista vittu. Asiasta puhuttiin kolmeen kertaan, enkä moista kuullut kertaakaan.
PMMP:n bussi tulee maantiellä vastaan yhdentoista maissa.
Jos tästä on havaittavissa pientä vitutusta ja katkeruutta, olette ihan oikeassa. Mä menen melkeinpä mieluummin keikalle sinne erääseen kaustislaiseen mestaan. Siellä saa tosin aina turpaan, mutta roudaus on helppo.
Uskotteko että seuraavan päivän keikka oli miksaajan taivas! Päädyimme nimittäin takaisin sinne Hulluporo areenalle. Tsekki oli nopea, koskapa monitoritiski oli vielä maidän säädöissämme ja pääteprossutkin oli jätetty mun säätöihini. Ja jos viimeksi se PA oli kuulostanut hyvältä, niin nyt, flunssan kaikottua se kuulosti ihan typerryttävän hyvältä!
Paikka oli tietty myynyt meille luvatut huoneet poies ja majottanut meidät näillä sanoin:
"Kahdeksan kilometrin päässä oleva uskomaton kartano, jossa on mm. kappeli 20huonetta, solarium, sauna, ja allasosasto. Kokonaan vain teidän käytössänne. Nightwish majoittui siellä viimeksi, eivätkä kuulemma olisi halunneet lähtä ikinä pois!!!"
No olihan siellä pittoreski vanha ja tunnelmallinen maalaistalo, jossa saunakin. Mutta siellä asui mm. puolalaisia työmiehiä yms. sakkia. Eli kumma kyllä, ei ihan sitä mitä luvattiin. Sutkia sakkia ovat kyllä nämä elämysyrittäjät. Mitä ne semmoset sopimukset ovat? Met pyhimmä moisilla pärsemme!
Niin ja minibussi, jolla siirtymät tuli hoitaa, veti kuskin lisäksi 5 henkeä. Meitä on 12.
Keikka oli jokatapauksessa loppuun myyty sekin ja pore kaikin puolin erinomainen.
Ja matka jatkui. Päämääränä Ylläs. Laatikot baarin läpi lavalle, missä mahtui touhuamaan ihan mainiosti. Kokolattiamatto ja huonekorkeutta kosolti, niin mikäpä siinä. Kasaus oli jo hieman rutinoitunut PA:nkin osalta, joten tämä poikahan ehti ihan mäkeenkin! Arvoin hetken suksien ja laudan välillä, mutta hyppäsin kuitenkin syteen ja nappasin tiskiltä laudan. Siihen nähden että olen ollut viimeksi rinteessä varmaan jotain kahdeksisen vuotta sitten, ja lautaa olen tainnut kokeilla jopa kaksi kertaa, pysyin aika komeasti pystyssä. Ja voi että ne Ylläksen rinteet ovat mukavat ja pitkät!!! Mukavaa oli, mutta arvatkaa vain, oliko lihakset seuraavana päivänä jumissa!
Kuulostelin jo tsekissä, että jostain tulee toudella vekkuleita heijasteita mikserille, mikä saa kaiken kuulostamaan vaihevirheiseltä. Siirsin tiskiä puoli metriä oikealle ja ongelma helpotti. No keikan aikana, kun tupa oli täynnä ja biomassa demppasi, oli ongelma selvemmin havaittavissa. Meni kyllä alkukeikka adabtoituessa. Mutta jengi diggas kybällä ja sillehän sitä vedellään.
Yöllä backline bussiin ja PA-jäi vielä Eetulle aamuksi omaan autoonsa nosteltavaksi.
Parille baarissa ja tulomatka meni mukavasti enimmäkseen nukkuessa. Jyväskylästä juna Tampereelle ja osaatteko uskoa, kuinka mahtavaa oli panna sauna päälle ja lysäyttää perseensä kotisohvalle!!!
Levin Hulluporo areena on siitä vekkuli paikka, että se on rakennettu sitä silmällä pitäen, että siellä käy bändejä esiintymässä. Se on kuulkaas soittojuottoloille erittäin harvinaista kaukonäköisyyttä. Bussista saa kamat roudattua liuskaa pitkin suoraa lavalle ja se lava on jotain ihan muuta, kuin sellainen perus 30cm korkea ylöke. Päin vastoin, se on jo melkeinpä naurettavan korkea. Olisko lähemmä kaks metriä. No sinne ei ainakaan urpo kiipeä.
Viimekerrasta olikin jo aikaa. Veikkaisin jotain reilua kahdeksaa vuotta tms. Silloin oltiin liikenteessä Disco-orkesterin kanssa. Mestaan oli nyttemmin pygattu uudenkarhea Lacousticin PA ja olihan se oikein mainio!
Tsekki kuleksimasta, syömään, vuokra PA:n siirto meidän bussiin ja lepoa kuulaan. Osa tais käydä rinteessäkin, mutta itse lepuutin vielä poikkeen flunssan jälkioireita. Illan keikalla oli jengiä kosolti, muttei kuitenkaan ihan loppuun ollut myynyt. Silti, tiistain keikaksi oikein mainiosti populaa.
Seuraavana aamuna nopea roudaus ja keula kohti Luostoa. Tällä siirtymällä pojat olivat kaivaneet pleikkarin esiin ja hakkasivat jotain potkupallopeliä niin taajaan, ettei nintendo mahtunut enää mihinkään väliin. Blääh. Perillä roudaus pääovista ja perällä odotti suht snadi, mutta hyväsoundinen sali. Poppi mäkeen, kamat pygeen ja eiku pönttöjä virittelemään.
Esimakua illan suhteen toi puhelu pasunistilta kesken virityksen: "Mä yritän nukkua täällä toisella puolella hotellia ja tuntuu että solut jakaantuu bassojen toimesta!" Eli tupa oli valmistettu pahvista. Mutta eipähän jääny se botne sinne saliin pyörimään. Kivasti lössiä ja keikka oikein mainio.
Yöllä, kun roudasimme kamoja bussiin sattui vekkuli tilanne. Solisti tuli äkäpäissään kattoon, että mikä helevetin meteli on oikein käynnissä, kun ei pysty nukkumaan. No mehän sitä vain pukattiin kamoja bussiin ja samaan aikaan salia valmisteltiin aamiaiskuntoon, eli raahattiin pöytiä pitkin lattioita. Meteli oli huoneessa kuulemma ihan hirvittävä. Tuumattiinkin Jukalle, että mene valittaan respaan, ettei saa nukuttua, kun joku saatanan bändi möykkää seinän takana :D
Roudingin jälkeen piipahdettiin vielä yökerhossa, jossa oli noin viisi ihmistä ja tanssilattian kamat oli viritetty niin, ettei niistä tullut vahingossakan yhtään bassoa ja voluumikin oli sellainen, että keskellä lattiaa pystyi puhumaan ihan normaalilla äänellä selkeästi. Eli paikka oli tosiaankin pahvista.
Se pitää vielä mainita, että herranen aika miten hyvää ruokaa paikan ravintelista sai! Parhaat porot ja loisteliaat lohet!
Luostholta matka jatkui ruotsinpintaan Tornioon, missä odotuksia korkealle nosti keikkapaikan nimi: Umpitunneli. Huh huh, mikä räyhähenki siellä oli käynyt sisustelemassa. Jostain oli kyllä nyt ostettu joku american dinnerin konkurssipesä ja samalla mukaan oli lähtenyt fantasialiikkeen kalusto. Meinaan että lava oli oikein iso, mutta siellä oli feikki bensapumppuja ja LOHIKÄÄRMEITÄ, niin ettei sekaan meinannut mahtua!
Illan purussa kävi ns. "nyt sattuu" tilanne. Olin juuri nostanut monitorikeissin kannen pois ja lavan eteen jäi hetkeksi pyörällinen pohjalevy yksikseen, niin siitähän pari humalaista kundia päättää oikaista läpi lavan ja toinen hyppää sokkona suoraan sen kannen päälle. Minä siis harrastan skeittausta, enkä rullaile roudatessa moisella virityksellä kuunaan. Kaikki rullat nimittäin pyörivät eri suuntaan ja tekevät laitteesta täysin hallitsemattoman; Vähän kuin yrittäisi pyörittää amerikkalaista jalkapalloa. Enihau, jätkä laskeutuu siis yhdellä jalalla kannelle, rullaa noin metrin ja hyppää pois, kuin mitään ei olis tapahtunut. talkinnabout humalaisen tuuri!!!
Ja sitten Rukalle. Ravintola piste on tuttu edellisiltäkin keikoilta... huoh.
Kaksi vaihtoehtoista roudausta, joista toinen on ulkokautta, pääovista, ihmisten läpi ja bonarina mahottomasti portaita. Toinen vaihtis on sisäkautta, ahtaita käytäviä pitkin, jumittavilla hisseillä / portaita ja tietenkin ihmisten läpi. Lavaa ei ollut tyhjennetty päiväkännäävistä ihmisistä ja siihen, missä mun mikserini pitäisi olla, on pantu coverbändi veivaamaan. Rakennamme siinä lavaa kauheassa metelissä ja jumissa, kun jengi joraa bändin tahtiin kulkureitillä. Läpi ei pääse ilman tavaroita, saatikka sitten valopuomin tms. kanssa. Ja etupäätä pääsee rakentamaan vasta kun bilebändi on soitanut 2h ja purkanut 1h.
Noh sitkutaan ja venytään. Nostellaan välillä laskettelutarvikkeita pois keisseistä kun tarvitaan piuhaa tms. Kypäräthän on toki pahasti tuoppien tiellä siinä pöydillä. Ymmärrän kyllä.
Bändi tungetaan väkivalloin kahden portsarin toimesta yleisömassan läpi ja keikka alkaa sillä, että kuoharikorkki lentää pääni ohi ja kas, rallityyliin pullo tyhjennetään yleisöstä lavalle, kiippareita hipoen päätevahvistimille! BILEET!!! Toisella kädellä miksaan, toisella tönin kaatokänniläisiä pois kiipeilemästä mellakka-aidan päältä ja samaan aikaan kahlaan nilkkkoihin ylettävässä lasimurskassa
Alunperin meitä oli myös pyydetty roudaamaan kamamme pois heti illan jälkeen, mutta ennen neljää.
Siis ihan kuin siellä ei olisi koskaan järjestetty yhtään keikkaa, eikä heillä olisi mitään käsitystä illan kulusta. Noh kerromme roudaavamme klo 11. mikä ei käy, kun PMMP tulee kympiltä. Päädymme siihen että roudaus on ysiltä. Aamulla soittelen vastaavalle, että missä ne vannotetut apukädet on "Minä selvästi kyllä ilmoitin että ne poistuvat kuudelta aamulla." Jahas ja haista vittu. Asiasta puhuttiin kolmeen kertaan, enkä moista kuullut kertaakaan.
PMMP:n bussi tulee maantiellä vastaan yhdentoista maissa.
Jos tästä on havaittavissa pientä vitutusta ja katkeruutta, olette ihan oikeassa. Mä menen melkeinpä mieluummin keikalle sinne erääseen kaustislaiseen mestaan. Siellä saa tosin aina turpaan, mutta roudaus on helppo.
Uskotteko että seuraavan päivän keikka oli miksaajan taivas! Päädyimme nimittäin takaisin sinne Hulluporo areenalle. Tsekki oli nopea, koskapa monitoritiski oli vielä maidän säädöissämme ja pääteprossutkin oli jätetty mun säätöihini. Ja jos viimeksi se PA oli kuulostanut hyvältä, niin nyt, flunssan kaikottua se kuulosti ihan typerryttävän hyvältä!
Paikka oli tietty myynyt meille luvatut huoneet poies ja majottanut meidät näillä sanoin:
"Kahdeksan kilometrin päässä oleva uskomaton kartano, jossa on mm. kappeli 20huonetta, solarium, sauna, ja allasosasto. Kokonaan vain teidän käytössänne. Nightwish majoittui siellä viimeksi, eivätkä kuulemma olisi halunneet lähtä ikinä pois!!!"
No olihan siellä pittoreski vanha ja tunnelmallinen maalaistalo, jossa saunakin. Mutta siellä asui mm. puolalaisia työmiehiä yms. sakkia. Eli kumma kyllä, ei ihan sitä mitä luvattiin. Sutkia sakkia ovat kyllä nämä elämysyrittäjät. Mitä ne semmoset sopimukset ovat? Met pyhimmä moisilla pärsemme!
Niin ja minibussi, jolla siirtymät tuli hoitaa, veti kuskin lisäksi 5 henkeä. Meitä on 12.
Keikka oli jokatapauksessa loppuun myyty sekin ja pore kaikin puolin erinomainen.
Ja matka jatkui. Päämääränä Ylläs. Laatikot baarin läpi lavalle, missä mahtui touhuamaan ihan mainiosti. Kokolattiamatto ja huonekorkeutta kosolti, niin mikäpä siinä. Kasaus oli jo hieman rutinoitunut PA:nkin osalta, joten tämä poikahan ehti ihan mäkeenkin! Arvoin hetken suksien ja laudan välillä, mutta hyppäsin kuitenkin syteen ja nappasin tiskiltä laudan. Siihen nähden että olen ollut viimeksi rinteessä varmaan jotain kahdeksisen vuotta sitten, ja lautaa olen tainnut kokeilla jopa kaksi kertaa, pysyin aika komeasti pystyssä. Ja voi että ne Ylläksen rinteet ovat mukavat ja pitkät!!! Mukavaa oli, mutta arvatkaa vain, oliko lihakset seuraavana päivänä jumissa!
Kuulostelin jo tsekissä, että jostain tulee toudella vekkuleita heijasteita mikserille, mikä saa kaiken kuulostamaan vaihevirheiseltä. Siirsin tiskiä puoli metriä oikealle ja ongelma helpotti. No keikan aikana, kun tupa oli täynnä ja biomassa demppasi, oli ongelma selvemmin havaittavissa. Meni kyllä alkukeikka adabtoituessa. Mutta jengi diggas kybällä ja sillehän sitä vedellään.
Yöllä backline bussiin ja PA-jäi vielä Eetulle aamuksi omaan autoonsa nosteltavaksi.
Parille baarissa ja tulomatka meni mukavasti enimmäkseen nukkuessa. Jyväskylästä juna Tampereelle ja osaatteko uskoa, kuinka mahtavaa oli panna sauna päälle ja lysäyttää perseensä kotisohvalle!!!
Tuommoinen korkea lava on oikeastaan aika nerokas. Joutuuhan siinä artisteja katselemaan hieman yläviistoon, mutta ainakin lyhyinkin tynnyrintappi näkee yleisön joukosta jotain. Monesti lavat ovat korkeudeltaan sitä luokkaa, että pääsylipun hinnassa maksaa lähinnä vain musiikin kuulemisesta, kun ei kuitenkaan näe kuin toisten takaraivoja ja käsivarsia.
VastaaPoistaNäin on. Tuolla on vielä katselumestoja monessa tasossa, niin kaikki varmasti näkee ja kuulee.
VastaaPoista