Kuoppabileet ja kädenvääntötalkoot

Uhhuh sano. Lauantaina kuopattiin edesmennyt ystävämme. Tilaisuus oli kaunis ja varsin liikuttava. Toimitusten jälkeen siirryimme syömään juttutupaan ja koskapa keli oli suopea, istuimme sitten lössillä rannassa muistelemassa muistoaan. Noh, krapulahan siitä tuli.

Viisas on, ken tuntee muut.

Joka tuntee itsensä, on valistunut.

Vahva on, ken voittaa muut.

Joka voittaa itsensä, on mahtava.

Rikas on, ken hyvin tyytyy.

Jolla on päämäärä, hän kävelee lujaan.

Joka täyttää paikkansa, pysyy turvallisena.

Joka kuolee turmeltumatta, saavuttaa kuolemattomuuden.















Vittu äijä että sua on ikävä!


------------------------------------------------------------------------------

Asiasta toiseen. Kävin perjantaina ostamassa asemalta pyörälipun, jotta saisin eräänkin mankelin Ouluun, mistä veljeni piti sen poimia. Noh pyöräpaikat ovat intercityjunissa mitoitettu lastenpyörille, joten jouduin tunkemaan mankelin eri paikkaan, mitä oli osoitettu.
Juuri ennen junan lähtöä mainitsin asiasta konnarille, joka sanoi asian olevan ok. Siinä pyörälippua leimailessa hänelle valkeni etten itse ollut lähdössä saatille, samaan junaan ja siitäkös meteli nousi!
"Ei missään nimessä voi kuljettaa pyörää, ilman että matkustaa mukana!"
No tämä tieto oli ihan uusi itselleni. No juna sitten viivästytti lähtöä sen aikaa, että sain kammettua pyöräni ulos vaunusta. Niin että kiltti vittusti nyt tästäkin harmista. Jos en olisi sanonut asiasta mitään, olis homma hoitunut mutkitta.
Asemalla meinas vielä käydä niin, että yhdeksän euron lipusta olisi hyvitetty vain euro takaisin, kun peruutusmaksu on sen kahdeksan rahayksikköä. Meinasin kimmastua ja kummasti alkoi homma hoitumaan.
Asioista vois tiedottaa vähän paremmin ja hei, vähän joustoa ja järkeä raidetouhuihin pliis!