Huomiota! Heti alkuun täytyy erottaa akustointi ja äänieristys toisistaan. Ne on ihan eri asioita. Ensimmäisessä parannetaan huoneen soundia, joka on kohtalaisen helppoa ja edullista toteuttaa. Jälkimmäisellä eristetään äänen kulkeutumista sisään ja ulos, joka on hankalampaa ja vaatii huomattavasti enemmän aikaa, vaivaa ja rahnaa. Nyt puhun akustiikasta ja akustoinnista.
Akustiikka on monissa piireissä jostain kummallisesta syystä mielletty tosi mystiseksi ja vaikeaksi lajiksi, joka on helpompi jättää tekemättä kokonaan ja satsata mieluummin parempiin laitteisiin.
Kirjasto on täynnä kirjoja joista toiset menee asiaan syvemmälle ja toiset keskittyvät olennaisimpiin ongelmakohtiin. Puhumattakaan nettiartikkeleista ja videoista, joita löytyy joka lähtöön. Väitän että viikon ajan kun kahlaat aihetta nukkumaan mennessäsi aina tunnin tai pari, niin alan perusteet rupeaa hahmottumaan jo sen verran hyvin, että pystyt kohentamaan kuunteluhuoneesi/studiosi olosuhteita pienellä vaivalla ja summalla, ihan käsittämättömän paljon. Mutulla kun vain läiskii munakennoa seinään ja rakentaa kenkälaatikosta resonaattoria, niin siinä menee vain aikaa ja rahaa hukkaan.
Omassa studiossani on yllättävän paljon akustointia meneillään, vaikkei sitä päällisin puolin huomaakaan. Olen halunnut pitää oman tilani ulkoisesti mahdollisimman olohuonemaisena, mutta soundin kyllä pitää olla tietysti masterointipajassa priimaa. Kirjahyllyn takana on vaimennusta, nurkkien pylväät ovat nekin akustoelementtejä (niistä pian lisää), katossa on diffuusoria ja seinien ja verhojen takana tapahtuu kanssa kaikenmoista kivaa. Kaiuttimien jalustoina toimii bassoansat jne...
Akustiikka on monissa piireissä jostain kummallisesta syystä mielletty tosi mystiseksi ja vaikeaksi lajiksi, joka on helpompi jättää tekemättä kokonaan ja satsata mieluummin parempiin laitteisiin.
On tosi kummallista piilottaa tässä asiassa päänsä pensaaseen, vaikka nimenomaan huoneakustiikka on hyvän kuuntelun kannalta ehdottomasti yksi tärkeimmistä asioista mitä audioihminen voi itselleen suoda.
Huone kuitenkin värittää kaiuttimiesi soundia kuunteluetäisyydestä riippuen keskimäärin
30-70%. Jos se kuuntelupaikkasi ei ole kunnossa, niin on ihan turha funtsia, olisiko jotkut uudet kaiuttimet paremmat, saatika toisiko uusi etuaste lisää fjongaa soundiin.
No onhan ala periaatteessa vähän hankalasti tajuttavaa ja siinä on melko paljon muuttujia, mutta lopulta siinä on kuitenkin kyse ihan vain fysiikasta ja siinähän on omat lakinsa, johon ei magia kuulu lain. Tämäkin asia on ihan perus viitseliäisyydellä ja loogisella ajattelulla otettavissa perusperiaatteiltaan kohtalaisen kivuttomasti haltuun.
Se vaatii hieman opiskelua, siinä missä vaikka kokkaaminenkin. Nanotekninen paistinpannu, tai joku esoterinen jalopuupuuharava ei siinä paljoa auta.
Jos sun täytyy oppia jotain, sun täytyy opiskella sitä. Sori siitä.
Sitten kun mennään aiheeseen syvemmälle, niin siinä ei ihmisikä riitä. Avaruus on laaja!
Jos sun täytyy oppia jotain, sun täytyy opiskella sitä. Sori siitä.
Sitten kun mennään aiheeseen syvemmälle, niin siinä ei ihmisikä riitä. Avaruus on laaja!
Kirjasto on täynnä kirjoja joista toiset menee asiaan syvemmälle ja toiset keskittyvät olennaisimpiin ongelmakohtiin. Puhumattakaan nettiartikkeleista ja videoista, joita löytyy joka lähtöön. Väitän että viikon ajan kun kahlaat aihetta nukkumaan mennessäsi aina tunnin tai pari, niin alan perusteet rupeaa hahmottumaan jo sen verran hyvin, että pystyt kohentamaan kuunteluhuoneesi/studiosi olosuhteita pienellä vaivalla ja summalla, ihan käsittämättömän paljon. Mutulla kun vain läiskii munakennoa seinään ja rakentaa kenkälaatikosta resonaattoria, niin siinä menee vain aikaa ja rahaa hukkaan.
Mutta kuten sanottua, netti ja kirjastot ovat täynnä tietoa, joten mä en pureudu itse asian perusteisiin sen syvemmin. Lisään loppuun toki pari linkkiä, joilla pääsee odysseian alkuun. Äläkä turhaudu, vaikket kaikkea lukemaasi ja näkemääsi ymmärtäisikään. Tieto kasautuu ja ne ahaa-elämykset voivat tulla ko. asian kohdalla sitten myöhemmin, toisessa kohtaa.
Niin ja semmoinen huomautus, että akustoitpa sitten sitä kotistudiotasi, tai hifistelyhuonettasi, niin niissä pätee ihan samat fysiikanlait. Studiorakennusartikkeli on perusperiaatteiltaan ihan yhtä pätevä siellä hifipuolellakin.
Omassa studiossani on yllättävän paljon akustointia meneillään, vaikkei sitä päällisin puolin huomaakaan. Olen halunnut pitää oman tilani ulkoisesti mahdollisimman olohuonemaisena, mutta soundin kyllä pitää olla tietysti masterointipajassa priimaa. Kirjahyllyn takana on vaimennusta, nurkkien pylväät ovat nekin akustoelementtejä (niistä pian lisää), katossa on diffuusoria ja seinien ja verhojen takana tapahtuu kanssa kaikenmoista kivaa. Kaiuttimien jalustoina toimii bassoansat jne...
Noh tuossa vastikään minua lähestyi yksi herrasmies, joka oli luopumassa Sound Of Sciencen superchunk-bassoansoistaan ja kyseli mun tarvettani moisille. No elementit vaihtuivat kuulokkeisiin ja minä sain lisää akustiikkaelementtejä.
Mulla oli sellainen vekkuli ajatus, että kokeilen korvata niillä etunurkkani tubetrapit. Nämä nurkissani seisovat pylväät ovat näetsen ns. DIY malliset, jotka pykelsin vuosia sitten, edellisen huoneeni tarpeisiin. Josko hinta korreloisi laatuun ja hyvä siitä vielä paranisi?
Siispä hop, nämä kaupalliset valmisteet paikoileen yhteen nurkkaan putkien tilalle, mikrofoni sinnepäin ja mittasoftat tulille. Yllätys olikin melkoinen, kun jälkisointiaikoja tutkiessani huomasin, että nämä itse kyhäämäni ilmastointiputkieristeet toimivat tässä tilassa vähintään yhtä hyvin, kuin monta kertaa kalliimmat, kaupalliset cornertrapitkin. Itseasiassa yläbassoilla huomattavasti paremmin!
Punainen: Superchunk, Oranssi: DIY Tubetrapit. (Ihan matalimmilla taajuuksilla en ole yhtään varma mittausten luotettavuudesta.)
No komento takaisin ja putket paikoilleen. Pistin pinknoisea kohisemaan ja pyörin huoneeni nurkkia ympäri ja sieltähän takaseinustan portaikosta löytyikin sub-osaston huminoita, jotka ovat kyllä sen verran vaimentuneita etäisyydestä johtuen, että niillä ei kuuntelupaikalle ole juurikaan vaikutusta, mutta sinne nämä superchunkit päätyivät lattianrajaan köllimään, joka oikaisi noita oheisen kuvan EDT mittauksissa näkyvviä jyrinöitäkin kivasti. On se aina kuitenkin kiva, että mittarinäkymätkin ovat siistit. Ja mikä hienointa, kun takanurkan työpisteellä rakentelen vehkeitä, niin sielläkään ei enää botne jyrää, kun fiilistelee Sepulturaa täysivä.
Jos nyt päädytte itse rakentelemaan tubetrappeja oheisen videoni perusteella, niin huomatkaa, että niitä ei laiteta nurkkaan kiinni, vaan ne toimii parhaiten hieman irti pinnoista. Joku akustikko mulle aikoinaan tämänkin periaatteen selitti, mutta en minäkään nyt kaikkea voi imeä itseeni. En läheskään!
Ja niitä lupaamiani linkkejä:
Osa olikin hyperlinkkeinä itse tekstissä, mutta tässä pari erinomaista onlinelinkkiä näin alkuun.
Bassoansojen sijoittelusta: http://arqen.com/bass-traps-101/placement-guide/
Ethan Winer on kirjoittanut asiasta paljon ja hartaasti. Suosittelen lukemaan ukolta kaiken!
http://realtraps.com/articles.htm
Edit: Kas tuon tubetrap linkkini kommenttiosiossahan avattiin tuota sijoitusta:
"En tiedä putkiesi tarkkaa sijaintia mutta kirjoitan silti. Absorptio toimii parhaiten hiukkasnopeuden maksimikohdassa, joka löytyy 1/4 aallonpituuden päästä huoneen seinästä. Hiukkasnopeuden minimi on seinäpinnan kohdalla, jossa taas on paineen maksimi. Hiukkasnopeuden maksi on paineen maksimin ja minimin välissä, jossa hiukkaset liikkuu pyrkiessään tasoittamaan paine-eroa. Sijoittamalla putkia hieman irti kulmasta saavutat matalampien taajuuksien paremman absorption. Huonedimensioita tarkkailemalla voit laskea leveys/pituus suuntaiset moodit ja koittaa pureutua niihin. Pidemmän sivun suuntaisesti saatat haluta tuoda putkea enemmän irti seinästä kuin lyhyemmän sivun suuntaisesti.
terveisin, Ilkka H."
Mulla oli sellainen vekkuli ajatus, että kokeilen korvata niillä etunurkkani tubetrapit. Nämä nurkissani seisovat pylväät ovat näetsen ns. DIY malliset, jotka pykelsin vuosia sitten, edellisen huoneeni tarpeisiin. Josko hinta korreloisi laatuun ja hyvä siitä vielä paranisi?
Siispä hop, nämä kaupalliset valmisteet paikoileen yhteen nurkkaan putkien tilalle, mikrofoni sinnepäin ja mittasoftat tulille. Yllätys olikin melkoinen, kun jälkisointiaikoja tutkiessani huomasin, että nämä itse kyhäämäni ilmastointiputkieristeet toimivat tässä tilassa vähintään yhtä hyvin, kuin monta kertaa kalliimmat, kaupalliset cornertrapitkin. Itseasiassa yläbassoilla huomattavasti paremmin!
Punainen: Superchunk, Oranssi: DIY Tubetrapit. (Ihan matalimmilla taajuuksilla en ole yhtään varma mittausten luotettavuudesta.)
No komento takaisin ja putket paikoilleen. Pistin pinknoisea kohisemaan ja pyörin huoneeni nurkkia ympäri ja sieltähän takaseinustan portaikosta löytyikin sub-osaston huminoita, jotka ovat kyllä sen verran vaimentuneita etäisyydestä johtuen, että niillä ei kuuntelupaikalle ole juurikaan vaikutusta, mutta sinne nämä superchunkit päätyivät lattianrajaan köllimään, joka oikaisi noita oheisen kuvan EDT mittauksissa näkyvviä jyrinöitäkin kivasti. On se aina kuitenkin kiva, että mittarinäkymätkin ovat siistit. Ja mikä hienointa, kun takanurkan työpisteellä rakentelen vehkeitä, niin sielläkään ei enää botne jyrää, kun fiilistelee Sepulturaa täysivä.
Jos nyt päädytte itse rakentelemaan tubetrappeja oheisen videoni perusteella, niin huomatkaa, että niitä ei laiteta nurkkaan kiinni, vaan ne toimii parhaiten hieman irti pinnoista. Joku akustikko mulle aikoinaan tämänkin periaatteen selitti, mutta en minäkään nyt kaikkea voi imeä itseeni. En läheskään!
Ja niitä lupaamiani linkkejä:
Osa olikin hyperlinkkeinä itse tekstissä, mutta tässä pari erinomaista onlinelinkkiä näin alkuun.
Bassoansojen sijoittelusta: http://arqen.com/bass-traps-101/placement-guide/
Ethan Winer on kirjoittanut asiasta paljon ja hartaasti. Suosittelen lukemaan ukolta kaiken!
http://realtraps.com/articles.htm
Edit: Kas tuon tubetrap linkkini kommenttiosiossahan avattiin tuota sijoitusta:
"En tiedä putkiesi tarkkaa sijaintia mutta kirjoitan silti. Absorptio toimii parhaiten hiukkasnopeuden maksimikohdassa, joka löytyy 1/4 aallonpituuden päästä huoneen seinästä. Hiukkasnopeuden minimi on seinäpinnan kohdalla, jossa taas on paineen maksimi. Hiukkasnopeuden maksi on paineen maksimin ja minimin välissä, jossa hiukkaset liikkuu pyrkiessään tasoittamaan paine-eroa. Sijoittamalla putkia hieman irti kulmasta saavutat matalampien taajuuksien paremman absorption. Huonedimensioita tarkkailemalla voit laskea leveys/pituus suuntaiset moodit ja koittaa pureutua niihin. Pidemmän sivun suuntaisesti saatat haluta tuoda putkea enemmän irti seinästä kuin lyhyemmän sivun suuntaisesti.
terveisin, Ilkka H."
