Ääretön linjasäteilijä

Mitä saadaan, kun pannaan kahden ja puolen metrin korkuiseen pylvääseen vieri viereen 22 kappaletta pieniä kokoalue kaiutinelementtejä, kertaa kaksi? 

No siitähän piti ottaa selvää!

Systeemin toimintaperiaate on siis ns. "infinity line array" ja se poikkeaa totutusta pointsource rakenteisesta kaiuttimesta melkolailla.

Siinä missä pointsource tuottaa ääntä etäisyyden mukaan laajentuvana kartiona, muodostaa linearray äänipatsaan koko matkaltaan sylinterimäisesti. 

Ja koska se ulottuu lattiasta katoon, se jatkuu mystillisten matemaattisten mallien mukaan sekä ylä, että alapuolelleen äärettömyyteen. Mä en nyt avaa sen syitä tässä sen tarkemmin, siitä yksinkertaisesa syystä, että mä en ole vielä oikein sisäistänyt teoriaa ja matematiikkaa ilmiön takana. Mutta karkeistettuna se toimii niin, että kaikki heijastukset voi periaatteessa funtsia myös sekundaarisina äänilähteinä. 

Joten jos ajattelee, että katto ja lattia ovat heijastavia pintoja, (mitä ne äänellisesti ovatkin), niin jos ne olisivat peilipintoja ja sä osoittaisit vaikka kattoa alhaalta päin kepillä, se näyttäisi jatkuvan eteenpäin. Ja jos lattiakin olisi peili, jatkuisivat nämä ikuisuuksiin.

Mutta mikä tärkeintä käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että katto ja lattiaheijastusten aiheuttamat kampasuodot loistavat poissaolollaan.

Lisäksi siinä on sellainen piirre, että siinä missä perinteinen kaiutin vaimenee aina  etäisyyden kaksinkertaistuessa 6dB, niin tämä systeemi vaimenee vain 3dB:ä.

Ja se taas meinaa sen lisäksi, että se kuuluu nätisti kauemmaksi, myös sitä, että sama pätee myös sivusuunnassa, jolloin stereokuvakin pysyy paremmin ja laajemmin koherenttina, myös keskilinjan ulkopuolella.

Ja vaikka itse elementit ovat mitättömän kokoisia, on niitä niin paljon, että kokonaiskaiutinpinta-alaa on itseasiassa vähän perhanan paljon. Ja tällä on puolensa! 

Nimittäin mitä isompi elementti, sitä enemmän sillä on myös massaa, mikä tarkoittaa sitä, että se lähtee liikkeelle vähän laiskasti, vaikka olisi kuinka tehokas moottori liikuttamassa ja se myös pysähtyy hitaammin. Nyt kun taas sama kartiopinta-ala tehdään pienillä ja mahdottoman kevyillä elementeillä, niin dynamiikkatoisto on ihan älytön!

Ja äänenpainevarat myös! Hanaa avatessa, päästään nopeasti PA-tason volumeihin ja vaikka korvat vuotaisivat verta, niin elementit tuskin liikkuvat. Ja kaiken huipuksi, koska se elementtien liikerata pysyy pienenä, pysyvät sen ansiosta myös säröarvot hyvin alhaisina.

Just tuossa yhtenä päivänä pistin soimaan ultimaattisen testibiisin, Tsaikovsky Overture 1812 cincinnati pops orchestran versiona. Biisistä tekee kaiuttimen tappajan sellainen pieni yksityiskohta, että siinä on yhtenä instrumenttina oikeat kirkonkellot, niin ja lisäksi KANUUNOJA! Ja ne tulee sitten ihan oikeassa dynaamisessa tasossa, eikä niitä ole himmailtu sitten yhtään. Eli kun volumen säätää niin, että sinfisbändi tulee luonnollisella volumella, niin nämä kanuunat tuuppaavat infra-alueelta lähtien vähän helvetillisen paukkeen ilmoille.

Meinas nimittäin tulla paskat housuun, mutta kaiuttimet vaan virnuilivat, että kyllä täältä pesis enemmänkin, nössö!

Niin ja kerroinkos vielä, että mä ajelen näitä päätteellä, joka tuuppaa reilua kilowattia, per kanava?

Elementit ovat tuossa alumiinitolpassa ns. dipolina, eli niissä ei ole koteloa ollenskaan, vaan ne ovat ihan vapaassa tilassa, muodostaen kasikuvioisen suuntakuvion. Systeemi toki vaatii etäisyyttä takaseinään vähintään metrin, mutta siinäpä se ainoa huono puoli sitten onkin. Nimittäin suoraan sivullehan nämä eivät sitten ääntä säteilekään ja samalla myös kaikenlaiset koteloresonanssitkin pysyvät poissa. 

Joko systeemin nerokkuus alkaa valjeta?

Sylinterimäinen, koko huoneen korkuinen äänipatsas, tavanomaista huomattavasti laajempi stereokuva, ei lattia, katto, eikä suoria sivuseinäheijastuksia (ja ne loputkin jakaantuu hyvin laajalle alueelle), älytön dynaaminen tarkkuus ja ihan naurettavat äänenpainevarat, hyvin pienillä saröarvoilla. Ja tämä kaikki tosi pienellä lattiapinta-alalla.

Ja se äänikuva on muuten jotain, mikä pitää itse kokea: Koko huone tuntuu soivan, eikä musiikki paikallistu kaiuttimiin. Ja on ihan sama, missä kohtaa huonetta istut… tai seisot… tai makaat! Soundi pysyy koherenttina kaikkialla.

No kai systeemissä jotain negatiivistakin on oltava? Noo, koska mulla on ko. tolpassa hankalasti paritettava määrä kaiuttimia, niitten ainoa järkevä kytkentätapa on sellainen, että kokonaisimpedanssi nousee aika korkeaksi. Eli vahvistimesta pitää löytyä tehoja. Toisaalta korkea impedanssi meinaa myös hyvää ohjattavuutta.

Jos elementtejä olisi kaksi lisää, per puoli, ne voitais kytkeä neljän sarjoiksi ja tiputtaa impedanssi neljän hujakoille, eikä systeemiä ajamaan ei tarvittais modattua PA-päätettä.

Ja rakenteesta riippuen, tämä vaatii melko ronskin ekvalisoinnin, että vasteen saa suoraksi. Elementtien koon ja keskinäisen etäisyyden vuoksi, nämä yksilöt summaavat melko voimakkaasti kilon paikkeilla. Ja elementtityypistä ja kotelon puutteesta johtuen, toisto hiipuu melko korkealta.  Käytännössä alta 60Hz tästä systeemistä ei enää tule juurikaan mitään järkevää ääntä. Mutta kas, mullahan on tuossa varsin pätevä Genelecin 7070a subi, jolla saanee tuon akvaarion särki, ennenkuin äänenpaine lopahtaa.

Elementtivalinnalla, niitten etäisyyksiä säätelemällä, kotelointitekniikoilla ja nurkkasijoittelulla on maailmalla rakenneltu varsin onnistuneesti systeemeitä, jotka toistaa 20-20Khz viivasuorasti, ilman mitään prosessointia. Niinkuin sillä olisi jotain merkitystä. Hyvin ja oikein suoritettu ekvalisointi on käytännössä transparentti.

Ekvalisaattorin käyttöhän on hifipiireissä saatanasta, mutta ne aina unohtavat, että ihan perus jakosuodinkin on ekvalisaattori. Tässä systeemissä ei puolestaan sitten sitä perinteistä jakosuodinta tarvitse, kun kaikki elementit toistavat samaa kaistaa. Toki on rakennettu aika messeviä täyskaistasysteemeitä niinkin, että yhdessä rivissä on diskanttiribbonit, toisessa keskialuekomootit ja kolmannessa satsissa vielä bassokaiuttimia, lattiasta kattoon.

Kuulemma ovat, öbaut maailman parasta soundia. Tietty se vaatii melkoisen kartanonkin sitten, mihin sellainen systeemi sijoitellaan. Pitänee varmaan tähdätä munkin miksaamalla miljonäriksi.

Onneksi tää munkin tsydeemi on ihan perhanan hyvä, eikä maksanut miljardeja

Jos kiinnostaa hypätä syvään päätyyn, tämän asian kanssa, niin tässä errrittäin diippi keskusteluketju aiheesta. 
Ko. sivustolla on toki muitakin hyviä topiikkeja asian tiimoilta.

Riittäisiköhän toistaiseksi studiolle, nämä kolme ihan erilaista kuuntelua? Vain aika näyttää.