Menoa, sekä meininginomaisia tilanteita

Nyt on jotenkin niin mielettömän kova boogie meneillään, että pitää harrastaa hehkutusta.

Niinkuin pitkäaikaisemmat blogini lukijat, sekä alan ihmiset tietänevät, on syksy ja alkutalvi yleensä erinomaisen hiljaista aikaa, mitä keikkarintamaan tulee. Tästä poikkeuksena tietenkin pikkujoulukeikat. Mutta pääasiassa keikkasumat kasaantuvat keväälle ja kesälle.

Tämä vuosi on näemmä kohdallani poikkeus, siitä huolimatta (vaiko sen vuoksi?), että SEB löi toistaiseksi pillit bägiin. Sen lisäksi, että itseäni työllistää kiitettävästi masterointi ja miksaushommat studiollani, riittää puuhaa myös Yo Talo/Palatsiteatterillakin.
Onneksi ollaan saatu remmiin riittävästi erinomaisen monipuolisia ja päteviä ihmisiä, jotka eivät kavahda seminaari/musikaali/rap -komboa tms. tuotannollista aivopierua. (terkkuja). Noh onneksi uituja liemiä on takana sen verran moniaita, että tietää moisten olevan välillä taloudellisia välttämättömyyksiä taloille. Työmoodi päälle ja menoksi.

Silläkin eläis muutoin ihan jeppiksesti, mutta kun vaimon duunipaikka meni ajamaan itsensä konkkaan, joten tuleva kvartaalimme tuo muassaan haasteita. Se on kyllä tekijänaisia, joten en ole hänestä millään tavalla huolissani, mutta siirtymäajan se vaatii. Voishan tuo vaikka ihan vaan olla kuukauden, tai pari.

Vaan eipä siinä. Ensin soitti Emma Salokoski, että lähdenkö följyyn? No ei tarvinnut kauaa miettiä.
Sitten soitti Rönninki, että astuisinko saappaisiinsa Elastisen keulilla? No ei mennyt mitettimiseksi sekään homma.
Lisäksi Elias Gould tönii viesteillään vähän väliä, jotta pääsisinkö? Ja minähän ainakin yritän ehtiä. Vielä olis pari muutakin loistoartistia nykimässä ripaa ensi kevään rientoihin. Menee jo melkoiseksi aikatauluttamiseksi kyllä. Voipi olla, että pitää vähän delegoida keikkiä tutuille. Olen huomannut, että hyvä tulee kierrättäessä aina lopulta takaisin.

Elastishomman kanssa mulle esitettiin yllättävä kysymys: "Millä tiskillä sä haluisit tehdä keulan?" (Suomennos: Valitse itsellesi sopiva mikseri.) Minähän olen aina mennyt talon tiskeillä, edustamieni orkestereitten kanssa. Osin budjettisyistä ja osin sen takia, että pysyy homma mielenkiintoisena ja tatsi mahd. erillaisiin työkaluihin. No nyt kun meillä tulee olemaan kaikki kilkkeet omasta takaa, niin on erinomaisen järkevää kuljetella mukana myös omaa tiskiä.
Ja siinähän sitä riittikin pähkäilyä. On niin monta tapaa lähestyä tuota digimikseriä. Kaikissa on hyviä ja huonoja puolia.
Se on se soundi jonka pitäis ratkaista, mutta jos käyttöliittymä ei kohtaa ihmisen kanssa, niin boogie on väistämättä ikävä. Toisin sanoen, pitäis olla sekä ja että.
Lisäksi haluan, että kaiken tarvittavan prosessoinnin pitäis löytyä samasta paketista, ilman ulkoisia korttilaajenteita, tahi serverihässäköitä. Nimittäin jos joku laukeaa, niin se on oltava korvattavissa maakuntatasolla ja nopeasti. Ja mitä vähemmän on lauettavaa, niin sitä turvallisempi olo.
Eli Midakset ja Digicot jätän muille. Tiskin pitäis myös olla sellainen, että sillä pystyy tekemään niin  Ilosaaren päälavan, kuin Rukan Pisteenkin. Ja sehän karsiikin pois soundcraftin pätevämmät. Allen&Heatin ja Rolandin uudet kiinnostelisi, mutta onks niitä kellään? Entä pitkäaikaisia käyttökokemuksia? Minusta on moneen, muttei betatestaukseen. Varsinkin se Rolandin eka V-mikseri oli niin paska, etten tiedä, voinko antaa sitä ikinä anteeksi.
Ja jos tehdään muodikasta listantynkää, niin kokemuksieni perusteella, jos pelkkää soundia kuunnellaan, niin mun parhauslista menee, jotennii: Avid, Midas, Digico ja muut. Toivon jammu panee tuonkin pakan uusiksi. kunhan sitä pääsee kunnolla koeistamaan, nimittäin:

Myriaadien keikkojen perusteella, mulle on jäänyt Yamahan tiskeistä erinomaisen luotettava ja järkeenkäyvä kuva. Monet kilpailijat ovat tehneet hommat mm. soundillisesti erittäin paljon paremmin, mutta hintakin on ollut ihan eri luokassa ja sormi suussa huomattavasti useammin.
Mä olen luultavasti ainoa ihminen suomessa, joka julkisesti tunnustaa tykkäävänsä jopa LS-9 tiskistä.
Jos sitä kohtelee kaltoin, se kuulostaa hivenen paskalta, mutta oikein kohdeltuna siinä ei ole mitään vikaa. Ja se on yksinkertaisuudessaan ihan tajuttoman nopea käyttää ja yllättävän monipuolinen.

Pro tip: Pane se ensimmäisen dynaamiikan gate, kompuramoodiin hitailla asetuksille ja miedolla ratiolla ja se sitten se kakkoskompura perään nappaamaan nopeammin ja jyrkemmin, niin sulla on kanavassa ihan tajuttoman kova laulukompura!

Olen kierrellyt uusien CL-sarjalaisten ympärillä uteliaana jo tovin ja koskapa kokemukseni pikkuveljistään ja kollegoiden puolteiset lausunnot vakuutivat, päädyin lopulta CL-5 tiskiin.
Siitä löytyy riittävästi liukuja ja namiskoja hypisteltäväksi. Lisäksi perus Eq ja kompressori osastot ovat varsin pätevät ja neutraalit. Mutta lisäksi siitä löytyy Neven kikottimet ko. osastoille, tuomaan sitä lämpöä ja karaktääriä.
Jos mun pitäis valita yksi kompura loppuiäksein, se olisi luultavasti LA-2a Ja se on mallinnettu tuohon. Lisäksi on porticoa, pultekkiä ja dynaamista ekvalisointia. Hitto, siinä on koko studio yksissä kuorissa. Oikeesti, siitä saa vakiona piuhalla suoraan Danten kautta kaikki raidat talteen koneelle ja...
Oho, pahoittelen amatöörimäistä innostustani.

Kaiken kaikkiaan, vuodenvaihde vaikuttaa ihan mahtavan monipuoliselta, innostavalta ja haastavalta!