Snadi kesis
Tämä lienee hiljaisin kesä vuosiin, eikä ns. haittaa!
Hämentävää, että tänä vuonna ehtii näin "kesä"aikaan tekemään vallan kesäjuttuja.
On näetsen sen verran maltillisesti keikkoja, että ehtii tukkakin laskeutua välillä putkelta.
Ainakin ruotsiin pitäisi päästä jossain välissä sukuloimaan, mutta tietty sielläkin pitää ammattiharrastaa: Sovin puolihuolimattomasti, että otan mobiilikalustoa mukaan ja käyn samalla reissulla moikkaamassa faijan vanhaa tuttua, joka sattuu olemaan yksi tämän pallon kovimpia kontrabasisteja.
Mistä johtuikin mieleeni, että lainaappa mulle pari D&B:n 4006 -mikkiä. Yritän olla hukkaamatta, enkä maksa mitään. Tää on niitä "Taiteen piikkiin" projekteja. Siis ihan oikeesti!
Studiokuunteluni on tosissaan aevan ihana, enkä ole käsitykseni kanssa yksin. Työtuolini on kuolasta kostea, kun frendit on käyny riiputtamassa alaleukaansa.
Käsittämätöntä, miten noilla skobeilla on helppo tehdä hommia. Olen nyt miksannut mukavan kasan matskua ja masteroinutkin muutamia sävelteoksia ja ällistellyt samalla sitä, miten nopeasti kaikki tapahtuu. Meni tovi aikaa hämmästellessä sitä, että kun nostan biisin kanavat ylös, niin löydän balanssin hetkessä ja kaikki ekvalisoinnit ja dynamiikanhallintapäätökset ns. materialisoituu esiin. Jos ennen miksasin biisiä sen työpäivän ja palasin varmistelemaan vielä seuraavana, niin nyt homma valmistuu kolmessa, neljässä tunnissa.
Kerrankin sanonta: "Jos se on liian hyvää ollakseen totta..." menee huti. Ja duunit välittyvät muihinkin äänijärjestelmiin täydellisesti. (Pro-tip: 2009 vuoden 27" imackin sisäiset kaiuttimet on ihan törkeän hyvät nykyajan auratonemaiset referenssiskobet. Jos matsku potkii ja on selkeä niissä, niin ollaan vahvalla pohjalla! Sitten kun tästä työjuhdasta aika jättää, niin pitänee keksiä keino pitää toi soundi)
Se mitä myös olen fiilistellyt lähiaikoina, on armaan Thorensini tulille saattamista, sitten viime muuton. (Satuin nuorempana olemaan oikeassa paikassa, sekä geographisesti, että aika-akseliin nähden, ja sain haltuuni TD-320 mallin jollain superäänivarrella.) Kävin ihmettelemässä pari viikkoa sitten perunkirjoitukset Oulussa ja toin samalla reissulla murto-osan isäni levyistä kotiini. Mulla oli alun perin vakaa aie käydä ko. kokoelma läpi ns. isolla kädellä. Että nappaisin vinyylipinosta vain ne mulle tärkeimmät platat ja ehkä pari muuta fiilisteltävää. Loput kiikuttaisin Emulle. Jep jep.
no kyllä mä raaskin panna niistä kuitenkin noin kolmasosan eteenpäin.
Hitto miten hienoa kamaa sieltä pulpahtelee! Pitää joskus tehdä joku top kybä jazzivinskat esittelyineen.
Otetaan muuten vastaan vinkkejä tahosta, joka arvioi ja ostaa savikiekkoja. Niitäkin löytyi kosolti. Minttiä metrotyttöä etc...
Alunperin mun oli kyllä tarkoitus kertoilla tällä kertaa lähiaikojen keikoista ja kokemuksistani vastikää tapahtuneeista systeemisuunnittelijan seikkailuistani, mutta tää meni nyt näin. Hoksasin juuri, että ulkona paistaa aurinko ja mä hyökkään nyt siihen! Kohta sataa kuitenkin taas.
Hämentävää, että tänä vuonna ehtii näin "kesä"aikaan tekemään vallan kesäjuttuja.
On näetsen sen verran maltillisesti keikkoja, että ehtii tukkakin laskeutua välillä putkelta.
Ainakin ruotsiin pitäisi päästä jossain välissä sukuloimaan, mutta tietty sielläkin pitää ammattiharrastaa: Sovin puolihuolimattomasti, että otan mobiilikalustoa mukaan ja käyn samalla reissulla moikkaamassa faijan vanhaa tuttua, joka sattuu olemaan yksi tämän pallon kovimpia kontrabasisteja.
Mistä johtuikin mieleeni, että lainaappa mulle pari D&B:n 4006 -mikkiä. Yritän olla hukkaamatta, enkä maksa mitään. Tää on niitä "Taiteen piikkiin" projekteja. Siis ihan oikeesti!
Studiokuunteluni on tosissaan aevan ihana, enkä ole käsitykseni kanssa yksin. Työtuolini on kuolasta kostea, kun frendit on käyny riiputtamassa alaleukaansa.
Käsittämätöntä, miten noilla skobeilla on helppo tehdä hommia. Olen nyt miksannut mukavan kasan matskua ja masteroinutkin muutamia sävelteoksia ja ällistellyt samalla sitä, miten nopeasti kaikki tapahtuu. Meni tovi aikaa hämmästellessä sitä, että kun nostan biisin kanavat ylös, niin löydän balanssin hetkessä ja kaikki ekvalisoinnit ja dynamiikanhallintapäätökset ns. materialisoituu esiin. Jos ennen miksasin biisiä sen työpäivän ja palasin varmistelemaan vielä seuraavana, niin nyt homma valmistuu kolmessa, neljässä tunnissa.
Kerrankin sanonta: "Jos se on liian hyvää ollakseen totta..." menee huti. Ja duunit välittyvät muihinkin äänijärjestelmiin täydellisesti. (Pro-tip: 2009 vuoden 27" imackin sisäiset kaiuttimet on ihan törkeän hyvät nykyajan auratonemaiset referenssiskobet. Jos matsku potkii ja on selkeä niissä, niin ollaan vahvalla pohjalla! Sitten kun tästä työjuhdasta aika jättää, niin pitänee keksiä keino pitää toi soundi)
Se mitä myös olen fiilistellyt lähiaikoina, on armaan Thorensini tulille saattamista, sitten viime muuton. (Satuin nuorempana olemaan oikeassa paikassa, sekä geographisesti, että aika-akseliin nähden, ja sain haltuuni TD-320 mallin jollain superäänivarrella.) Kävin ihmettelemässä pari viikkoa sitten perunkirjoitukset Oulussa ja toin samalla reissulla murto-osan isäni levyistä kotiini. Mulla oli alun perin vakaa aie käydä ko. kokoelma läpi ns. isolla kädellä. Että nappaisin vinyylipinosta vain ne mulle tärkeimmät platat ja ehkä pari muuta fiilisteltävää. Loput kiikuttaisin Emulle. Jep jep.
no kyllä mä raaskin panna niistä kuitenkin noin kolmasosan eteenpäin.
Hitto miten hienoa kamaa sieltä pulpahtelee! Pitää joskus tehdä joku top kybä jazzivinskat esittelyineen.
Otetaan muuten vastaan vinkkejä tahosta, joka arvioi ja ostaa savikiekkoja. Niitäkin löytyi kosolti. Minttiä metrotyttöä etc...
Alunperin mun oli kyllä tarkoitus kertoilla tällä kertaa lähiaikojen keikoista ja kokemuksistani vastikää tapahtuneeista systeemisuunnittelijan seikkailuistani, mutta tää meni nyt näin. Hoksasin juuri, että ulkona paistaa aurinko ja mä hyökkään nyt siihen! Kohta sataa kuitenkin taas.
Kommentit
Lähetä kommentti