All you need is apple a day
Olipa muuten ihan mahottoman jännä sunnuntai-ilta. Onneksi ei tarvinnu valita kahdesta keskipahasta,
mutta lähellä oli! Nyt olis pari viikkoa aikaa tehdä ihme!
Se siitä poliittisesta journalismista tällä kertaa.
Tiesittekös että The Beatles on tehnyt monta biisiä ja niistä moni on vielä aika hyviä!
Itsehän kuulin moisia viikonloppuna aika liudan. Homman nimi oli nimittäin Beatleshäppeningin puikottaminen Tamperetalolla.
Bändejä oli iso liuta, moniaisista kansoista. Oli kotoista, Amerikkalaista, Hollantilaista, Japanialaista...
Jenkit veti ihan erinomaisen hyvin, mutta shown varasti ehdottomasti rumpali.
Ihan mahdoton vieteriukko. Älytön kohkaaminen ja irtonainen heiluminen näytti varsin holtittomalta, mutta hitto miten kova kannuisti oli tämä Boltonin Joni!
Symppispisteet vei komeesti Japanian tyttölauma Blue margarets. Maailman kohtelian bändi on löytynyt.
Muutenniinkin oli kovin leppoisa viikonloppu. Tekniikan ryhmä oli ihan parhaudesta rakennettu, eikä missään tullut vastaan minkään näköisiä ongelmia. Ei edes piuhan piuha pätkinyt lavapäässä. Tetri teki loistavaa! Bänditkin olivat kohtalaisen hyvin valmistautuneet. Ihan lavakarttoja pukkas ja biisilistojakin tuli kosolti. Amerikkalaisilla oli hämmentävästi kaksi vanhempaa herrasmiestä jo päivää aiemmin kattelemassa tonteilla backlinen ja tekniikan soveltuvuutta. Heillä oli siis kaksi kiertuemanageria, muttei yhtään teknistä henkilökuntaa. Mulle ja valomiehelle tuli vaan tarkat prujut, että mitä ja milloin ja miten.
Niin ja hra laitteisto, oli rigannut PA:n vallan nerokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Pinoja oli nimittäin vierekkäin kaksin kappalein. Toisilla toistimme bändin ja toisella nipulla laulun. Toimi!!! Siinä hommassa oli niin monia hyviä puolia, että ihan nauratti! Lisäksi Riku oli rakennellut tosi omituiselta vaikuttavia monitorikommuutteja, joiden soundi ja äänikuva saivat kylmät väreet selkäpiihin. Ja tämä oli siis erittäin positiivinen reaktio.
Bonuksena sain käyttöön kanavalohkon, jolla saa kesän keikoille putken lämpöä reggaebassoon ja toisaalta rokkikeikoille kivaa laulurupea. Kiva oli lauantain perusteella saturaatio, sekä lanaus.
Eikä hyvä vielä tähän loppunut: Menin aukaisemaan suuni oikeassa kohtaa ja samainen herra toi vielä kellarin täydeltä perunaa! Talkinabout työsuhde-edut!!!
Jukka Poika meni sitten pokaamaan samana viikonloppuna parhaan biisin Emman, sekä Parhaan live-Emman. Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi se live-emma sille meni? Mullehan se olis kuulunut! Ei esimerkiksi Provinssin keikalla olis ollu kovin kummoista showta, jos mä en olis ajanut sitä sen piipitystä sinne äänentoistolaitteisiin! Noh onnee silti ;)
mutta lähellä oli! Nyt olis pari viikkoa aikaa tehdä ihme!
Se siitä poliittisesta journalismista tällä kertaa.
Tiesittekös että The Beatles on tehnyt monta biisiä ja niistä moni on vielä aika hyviä!
Itsehän kuulin moisia viikonloppuna aika liudan. Homman nimi oli nimittäin Beatleshäppeningin puikottaminen Tamperetalolla.
Bändejä oli iso liuta, moniaisista kansoista. Oli kotoista, Amerikkalaista, Hollantilaista, Japanialaista...
Jenkit veti ihan erinomaisen hyvin, mutta shown varasti ehdottomasti rumpali.
Ihan mahdoton vieteriukko. Älytön kohkaaminen ja irtonainen heiluminen näytti varsin holtittomalta, mutta hitto miten kova kannuisti oli tämä Boltonin Joni!
Symppispisteet vei komeesti Japanian tyttölauma Blue margarets. Maailman kohtelian bändi on löytynyt.
Muutenniinkin oli kovin leppoisa viikonloppu. Tekniikan ryhmä oli ihan parhaudesta rakennettu, eikä missään tullut vastaan minkään näköisiä ongelmia. Ei edes piuhan piuha pätkinyt lavapäässä. Tetri teki loistavaa! Bänditkin olivat kohtalaisen hyvin valmistautuneet. Ihan lavakarttoja pukkas ja biisilistojakin tuli kosolti. Amerikkalaisilla oli hämmentävästi kaksi vanhempaa herrasmiestä jo päivää aiemmin kattelemassa tonteilla backlinen ja tekniikan soveltuvuutta. Heillä oli siis kaksi kiertuemanageria, muttei yhtään teknistä henkilökuntaa. Mulle ja valomiehelle tuli vaan tarkat prujut, että mitä ja milloin ja miten.
Niin ja hra laitteisto, oli rigannut PA:n vallan nerokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Pinoja oli nimittäin vierekkäin kaksin kappalein. Toisilla toistimme bändin ja toisella nipulla laulun. Toimi!!! Siinä hommassa oli niin monia hyviä puolia, että ihan nauratti! Lisäksi Riku oli rakennellut tosi omituiselta vaikuttavia monitorikommuutteja, joiden soundi ja äänikuva saivat kylmät väreet selkäpiihin. Ja tämä oli siis erittäin positiivinen reaktio.
Bonuksena sain käyttöön kanavalohkon, jolla saa kesän keikoille putken lämpöä reggaebassoon ja toisaalta rokkikeikoille kivaa laulurupea. Kiva oli lauantain perusteella saturaatio, sekä lanaus.
Eikä hyvä vielä tähän loppunut: Menin aukaisemaan suuni oikeassa kohtaa ja samainen herra toi vielä kellarin täydeltä perunaa! Talkinabout työsuhde-edut!!!
Jukka Poika meni sitten pokaamaan samana viikonloppuna parhaan biisin Emman, sekä Parhaan live-Emman. Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi se live-emma sille meni? Mullehan se olis kuulunut! Ei esimerkiksi Provinssin keikalla olis ollu kovin kummoista showta, jos mä en olis ajanut sitä sen piipitystä sinne äänentoistolaitteisiin! Noh onnee silti ;)
Kommentit
Lähetä kommentti