Paas pari Beliä lujemmalle!

Kauhean nopeasti menee tuo aika nykyään. Äsken oli vasta ja nyt taas!

Ette kuulkaa ikinä usko, kun sanon että olin taas viikonloppuna keikalla. Raappishan se siellä taas mikinvarressa heilui ja Mikkeli (kikkeli!) sekä Jyväskylä notkui regaen ystävistä. Mainioita keikkoja olivat molemmat. Mikkelissä jouduin pitkästä aikaa vetämään digidigillä. Älläsysilläpä tietennii ja sittenhän mä hokasin siitä napin, joka on aina ollut ilmeisen esillä, mutta jotenkin sokeassa pisteessä ja jossa luki äänitysaiheista. Tikku kylkeen ja rekki päälle. Avot, keikka nauhoitui. Mp3 muodossa tosin. Saiskohan siitä ulos myös pakkaamatonta? Ken tietää, kertokoot!

Jyväskylässä oli vähän luppoaikaa, joten eksytimme itsemme mm. prätkäkerhon salakapakkaan, sekä mystiseen soitinten hamstraajan/keräilijän/fiksailijan/myyjän luolaan, joka ei suostunut myymään bassolleni kaveriksi katossa roikkunutta Utrian sähkökitaraansa. Ainoa mitä minulta tässä maailmassa enää puuttuu :( Erikoismeininkiä toisin sanoen.
Piikuvelikin soitti tarpeessaan, mikä koski paitapainonsa radiomainosta. Saa olla kuulemma kummallinen. Soitti ilmeisesti oikealle ihmiselle, koskapa seuraavana aamuna silmiä auki repiessäni päädyin oheiseen dialogiin, joka pitäisi tänään nauhoittaa, kunhan herra näyttelijä-herra ehtii teatterihöpötyksiltään kahville.

-Päivää, mitenköhän voisin auttaa?

-...vää, tahtoisin T-paidan, kahvimukin, hiirimaton, sekä silakan, jonka rinnuksiin tulisi tämä valokuva lapsenlapasestani, selkään tilinumeroni, ja olkavarteen teksti: "itkin kun minulla ei ollut tätä T-paitaa, kunnes tapasin miehen jolla ei ollut torsoa."

-Selvempi homma. Tuleeko teksti silakan vasempaan vai oikeaan hihaan?

-Sinähän se olet ammattilainen, käytä graafista osaamistasi.

-Onnistuu kyllä!

-Hieno homma. Milloin voisin hakea yllämainitut tuotteet?

-Puolituntia ja täältä?

-Ja missäs minä olen?

-Olette Oulun paitapainossa Isokatu 19.

-Missä?


Eilen käytiin ostamassa olkkariin uudet verhot. Se on kuulkaa tarkkaa hommaa löytää just se oikea harmaan sävy. Kaks vuotta siihen meni, mutta nyt löyty 90% oikeanlaiset.

Illemmalla tuli pistäydyttyä Kekkosella morjenstamassa äänityön puurtajia salaseuramme kokouksessa. Meitä oli paikalla monta ja nautimme oluet.

Niin ja joku oli pannut jo nettiin viimeviikon Tampereen keikalta kännykkäkuvaa. On tää nykyteknologia vaan vekkulia!