Tarkoitusperäistä

Katsoin televisiosta ohjelmaa Haitin maanjäristyksen jälkeisestä menosta. Ihmisten kärsimyksestä, eläimellisyydestä, avustustyöntekijöiden sankaruudesta ja siitä, miten lapset osaavat olla lapsia kauheuden ja kurjuudenkin keskellä.
Ohjelman pysäyttävin hetki oli, kun vanha mies kitara kädessään soitti raunioiden keskellä tilanteesta kummunnutta biisiään...
"Maa tärisi, talot sortuivat, sillatkin sortuivat, ihmisiä kuoli..."
Jumalauta kuinka koskettavaa. Siinä vedettiin bluesia sydänverellä. Musiikin tekemisen lähtökohdat olivat ihan toisaalla, kuin siinä että onks tää kertsi tarpeeksi tarttuva ja honaaks emisonybmg homman tarpeeksi tuottavaksi?

Repikää siitä!