Schottin sekalaiset...

Huh huh. On se jännä miten sitä aina repii pienessä mielessään helpoista asioista stressiä.
Koko alkuvuosi on mennyt niin, että takaraivossa on painostaen siintänyt toiminimen ensimmäinen tilinpäätös ja veroilmoituksen räknääminen. No nakkasin just tilitoimistoon laput ja liput. Siinä meni kymmenen minuttia ja tuuleni nousi potenssiin. Miksi tätäkin piti vetkuttaa näin pitkälle?

Samalla reissulla piipahdin kampin antikvariaattiseen ( Se siinä hobbypointin vieressä) ja kas: luonnontieteiden hyllystä löytyi iso kasa halajiamani... halajamiani.. halvanmaukastalakritsaamiani Terra Cognitan kirjoja, joita on aina tosi nihkeetä löytää mistään. Riemustapomppimiseni tyssäytyi siihen, että koko läjä oli ilmeisesti samalta henkilöltä, joka oli alleviivannut niin maan helvetisti ja sutannut reunat täyteen huomautuksia. Jäivät sitten ostamatta. Ei vaan kykene keskittymään tekstiin, jos joku on päättänyt puolestasi painotuksia ja lisäksi kommentoi tekstiä.
Mutta jos asia ei jotakuta toista häirihe, niin hop ko. kauppaan siitä.
Toisaalta löysin kyllä sitten A.A.Milnen dekkarin, mikä lievensi kyllä kosolti pettyneisyyttäni.