Hammastekninen sattumus

Tänään kävi niin mieltäkiertävä tapaus, että pitää oikein jakaa kanssanne. Vaikkette te sitä usko kumminkaan. Epäluuloiset te!
Hampaastani irtosi paikka. Ei se kolo ollut kipeä tai mitään. Lähinnä ko. kolon olemassa olon huomasi vain ruokailun jälkeen, mutta sekin meni vararavinnon piikkiin. Jokatapauksessa moiset pitää kuitenkin hoitaa kuntoon, etteivät pahene tahi happane.

Ja ei kun nettiin kaivamaan lähimmän kunnallisen hammashoitolan ajanvarausnumeroa. Vajaassa vartissa löysinkin oikealle ja toiminnassa oleville sivuille ja pienen h4xxoroinnin jälkeen kaivoin esiin oikean numeron, jonne jonottamaan.... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... jonottamaan... Kunnes yllättäen ja varoittamatta:

-Halojaa?
-Hampaastani irtosi paikka.
-Saisikos sotua kiitos.
-Saisi.
-Sopisiko tulla puolentoistatunnin päästä?
-Sopisi.

Kerrankin onnistuin menemään lekurille oikein 10 minuttia etuajassa, ja juuri kun olin istahtanut mukavasti ja löytänyt mielikseni Cosmojen ja Menaisien seasta Tähdet ja avaruus lehden, niin setä jo ovella kutsuu nimeäni.
Kättäpäivää ja istumaan. Suu auki, pientä fiilaamista ja vajaan kymmenen minutin päästä lasku kourassa kotia kohti.

Eihän tän kunnallisen hammashoidon näin pitänyt toimia! yleensä potilaalle annetaan orientoitumisaikaa vähintään sellaiset puoli vuotta!