Fukinakashi ja muita muotoja

Eilen Hämeenlinnan Suistoklubin takahuoneessa ihmeteltiin paikallisen kanssa, miten on hienoa kun kaupunkiin on saatu ihan elävän musiikin klubi! Tuumasi: "Olin just muuttamaisillani pois täältä, mutta sitten tämä aukaistiin vuoden vaihteessa."
Ja hyvä oli muuten mesta. Viihtyisä miljöö verkatehtaalla, uudet hyvät kamat, mukavata henkilökuntaa, fiksu lavasysteemi ja kynnyksetön (!) roudaus. Ja mikä kummallisinta, paikan akustiikkaan oli panostettu! Jos nyt hakemalla haetaan napinaa, niin takahuone oli vähän pieni kymmenelle, ja milloinkahan se ei olis? Hyvä keikka, hyvää sakkia, hyvä tunnelma, hyvä hyvä! Läpän taso oli käsittämättömän levotonta koko illan. Kummasti yhteenlaskettujen keikkapäivien lukumäärä on suoraan verrannollinen ryhmän entropiaan.
Ja nyt soipi pahasti Moog Konttisen Onomatopoeettinen alkoholiliike.