Mjyysiq maestrone!

Olipas mukava loppuviikko. Torstaina oli tosiaan ne näyttelyn avajaiset, mi olivat suksee. Paikalla oli nelisen sataa ihmistä, mikä on taidenäyttelyn avajaisiksi melkoinen lauma. Taulut olivat hienoja, mitä niitä tungokselta näkyi. Pitänee mennä joskus tutkiin tarkemmin, kun on ryysäysvapaampaa. Muutenkaan ei jaksanut kauheen kauan roikkua mestoilla, kun flunssa yhdistettynä lauttamatkaan sai koko näyttelytilan keinumaan uhkaavasti. Meinas mennä jalat alta ihan oikeasti!

Perjantaina olin saanut onnekseni nujerrettua flunssan tyngäksi parin rommitotin avulla, joten YLE:n M1 studiolla lähti musisointi käyntiin erittäin hyvissä tunnelmissa. Viirin Jukka löi meille kamat pystyyn ja loisto kuuntelun, joten kyllä kelpasi pläigää! Helvetin nastaa soitantaa ja lopputuloksesta tuli loistava. Ei olla ikinä soitettu noin hyvin!
Iltapäivällä liukenimme pikkuveljen kanssa poikkeen, kun paikalle pelmahti Segerstamin Lefa, jatkamaan sessioita faijan kans.
Singahdimme siitä punavuoren ahvenen kabinetissa järkättyihin peli-iltamiin, jossa pelailin olusen lomassa pari matsia legendaarista turborakettia, amigalla. Oi nostalgian voimaa. Ihan paras peli edelleenkin! Jätin kuitenkin piakkoin veljeni kyykyttämään kavereitaan guitarherossa ja painuin itse kallioon musti laittoman kämpille jamittelemaan oikeilla instrumenteilla. Jäi vähän soitto nääs päälle. Oli huuruista, mutta ah niin kivaa soitantaa.
Jätkät on muuten saaneet just ulos uuden levyn, joka kuulosti ihan sairaan hyvältä. Oi analogin pörinää!