Luxemburgerista päivää

Tähän ollaan nyt tultu. Eli Luxemburgin sinfoniatönön bäkkärille, loppuunmyydyn keikan jälkitunnelmiin. Eilen oli lennon jälkeen heti hektisehköt tunnelmat, kun hotelliimme saavuttuamme mösjöö reseptionisti valitteli, että ikäväkyllä hotelli onkin ylibuukattu, joten meidän majoitus tapahtuisikin viereisessä viiden (*****) tähden hotellissa. Annoimme hänelle anteeksi :D
Illemmalla päädyimme ytimeen, erääseen intialaiseen raflaan, jossa vedin elämäni parhaat kanamätöt. Ihan uskomaton palvelu muuten. Leveästi hymyilevä intialais-setä tulee ovelle vastaan ja kättelee kaikki ja vaikka paikka oli melko tukossa, niin kiireettömyyden ja hyvän fiiliksen ilmapiiri oli vahva.
Tämän jälkeen lähdimme etsimään vähän äksöniä, olutkuppilan muodossa, mutta yllätykseksemme koko Luxemburgin keskusta oli täysin autio perjantai iltana. Noh vaimohan muisti lukeneensa, että kaikki häppeninki tapahtuu sellaisen "rotkon" aka laaksontapaisen pohjalla, johon kaikki asialliset kupilat ja rokkipaikat on tungettu. Tähän paikkaan kätevin kulkuyhteys oli ylläripylläri, hissillä! Eikä ihan millä tahansa hissillä... Eiku hetkinen, sehän oli kuin olikin siis ihan tavallinen kerrostalon hissi kallion seinässä!
Tällä vertikaalimetrolla alas, ja avot, kuinka ympäristö ja arkkitehtuuri mulahti ihan uusiin sfääreihin.
Jaa niin se keikka. No se oli täydellinen suksee.
Noh seikkalut jatkuvat. Belgian vois vaikka katsastaa seuraavaksi.