Hävettää

Nyt täytyy tunnustaa, että olen vähän pettynyt itseeni. Tuossa hakaniemen R-kioskin kulmilla päivystää säyseästi käsi ojossa kerjäämässä täti. Ei varmastikaan mikään alkoholisti, vain hullu.
Viimeksi kulkiessani ohitseen, rupesi takanani keski-ikäinen mieshenkilö, sellainen jolla on hikiläiskät kauluspaitansa kainaloissa ja muutaman vuoden vanha pikkuvikainen mersu silmäteränään, huutelemaan tälle hävyttömyyksiä:
"Vitun pummi, siinä paskot joka paikkaan yleisellä kadulla rehellisten ihmisten haitolla..."
Ja minä jatkoin kääntymättä matkaani!!! Hänet olisi ollut niiiin helppo parilla lauseella lyödä maanrakoon, kääntää yli-ihmismäinen rehvastelunsa häntä vastaan. Vaikka tiedän kyllä kokemuksesta että idioottien kanssa on ihan turha väitellä, ne kun eivät yksinkertaisesti ymmärrä mitään oman maailmansa ulkopuolelta, niin olisipahan ainakin miettinyt ensikerralla kahdesti, ennen kuin alkaa ylemmyyttään osoittamaan mielenterveyspotilaita ja heikompiaan alistamalla. Ja ehkäpä tuolla vilkkaasti liikennöidyllä kadulla olisi joku muukin kysynyt mielessään. "Miksen minä noussut tuota öykkäriä vastaan?"
Niin, miksen?