Tuolta se tuli ja tuonne se meni.

 Tsaijai, taas on luotu kuulkaas kontenttia, eli livetetty laiffia!

Alkuvuosi meni ihanasti työrintaman osalta kiertäessä Kilpeläistuuren ja Tehon kanssa Kevättaika konserttisalikiertueella, joka oli kaikinpuolin aivan ihana. Mentiin pienellä porukalla Suomi päästä päähän. Tuure ja Teho taiteili ja Minä ja Reiluville teknikoitiin. Välimatkat ajoi Ville ja mä lähinnä otin luppoajat valokuvia pikakamerallani ja kuvailin myös taas niitä maailman tylsimpiä Youtubevideoita. Tää Inarin tallustelu oli tähän astinen kliimaksi, kun lapissa ei tapahtunut, saatika kuulunut juurikaan mitään. Joku tikka vähän yrittää myrkyttää videon loppupuolella, mutta thäts it. Toi mesta oli siis meidän majapaikka. Luksusmökit lapin ytimessä. Siellä tiiättekö sielu lepäs. Esim. lounas oli siellä hoidettu niin, että artisimin ystävä kutsui meidät kotiinsa, jossa tarjosi just pyydettyä rautua, hyvän saunan ja avannon. Ja tosiaan ulkona oli niin hiljaista, että se sattui korviin. Ihanaa! Välillä kun joku alan ulkopuolinen kysyy, että eikö tuo ammattisi ole aika rankkaa, niin ei se ole. Erästä lähiantiikin filosofia lainatakseni: "Nää on helppoja hommia, johon on vaikea päästä". Mitä nyt tietty sille täytyy omistautua aikatavalla. Mutta eikös se ole silleesti kaikkien mielekkäiden asioiden kohdalla?

Kevättaika kiertue oli nimensä mukaisesti maagillinen. Jäbät veti Tuuren vanhempaa matskua, sekä muille tehtyjä biisejä ja turisi siinä välissä kaikista ko. kappaleiden synnyttämiseen johtaneista asioista. Mä väitän, että jos rupeette googlaan, että keille kaikille Kilpeläinen on tehny isoja biisejä ja/tai sanotuksia, niin pylllähdätte. Ja tsiisus että oli mahtavan intensiivistävää (Näin sitä kieltä kehitetään, tosta vaan!) kun joka keikka aloitettiin hiljentymällä. Ei siis mitään takahuoneretriittiä, vaan koko yleisö pyydettiin mukaan, sulkemaan silmät ja hiljentymään hetkeen. Ja sit kun pyydettiin vielä sulkemaan kännykätkin viemästä huomiota, niin tiedättekös mikä oli yleisin reaktio? No raivokkaat aplodit, bravoineen! Ehkä somessa on sen takia vähän vähemmän kuvia ja videoita, mutta ihmisillä on sitäkin intensiivisempiä keikkamuistoja. 

Tehon setti kilvoitti huomattavan määrän ihmetystä kärpäslätkineen ja kikottimineen, joten mä tekaisin rundin vikalla keikalla siitä videon. Ihme taikuri on hän!

Mä päätin Karavaanin pussitettua pillinsä, että mä teen tästä lähin vain keveitä, kivoja ja pienimuotoisia keikkoja ja keskityn enemmän masterointihommiin, puutarhanhoitoon ja kissojeni rapsutteluun. Esim. kesä oli tarkoitus lähinnä völläillä, hommata joku matkailuauto alle ja ihmetellä vaimon kanssa suvea. Eli siis oikein tieten tahtoen välttelisin sellaisia A1 luokan bändejä, jotka painaa läpi kaikki suomen isommat festarit ja joitten tuotanto täyttää vähintäänkin yhden kuorma-auton. Siis Vuodet Karavaanin matkassa oli aivan ihania, mutta huomasin olevani lopulta aika lopuhkossa, kun se rupeama tuli tiensä päähän.

Jaaaaaa sitten soi puhelin ja kas, mä löysin itseni Elastisen keulasta. Viimekerrasta olikin vierähtänyt rapiat seitsemisen vuotta, joten kai sitä nyt vähäsen voi käydä moikkaamassa vanhoja tuttuja? Ei sitä näemmä possu raidoistaan pääse. Mutta ei se haittaa. Ryhmä on valtavan ihanaa. Siinä on vaan sellainen veikeä asia, että mä astahdan tällä kertaa Raahen Gandalfin, eli Röningin Jannen maihareihin ja sehän vetää LV1 miksausjärjestelmällä, joka on mulle ihan umpituntematon systeemi. Mä oon analogi aikakauden kasvatteja ja tottunut siihen, että jos ammattitason digimikserin omilla prosessoreilla, ei pääse maaliin, niin sitten pitää vaihtaa mikseriä, tai miksaajaa. Mä lähinnä tuhahdan halveksivasti ihmisille, jotka mollaa LS9:ä. Täysin käyttökelpoinen ja uraa uurtava vekotin aikanaan. Toki nykyään on paaaljon parempia työkaluja, mutta vehkeet on nimenomaan työkaluja ja usein vähemmän on enemmän. Keep it simple stupid. Mulla ei ikinä oo ollu systeemissäni ulkopuolista tietskaria joka pyörittäis ulkopuolisia plugareita, jos tilanne ei ole sitä varsin vaatinut ja harvoin on vaatinut. No jotain etuastetta ja fiiliskaikua on toki ollut hardwarena kyllä. Mut sovitaanko, että se on eri asia?

Mä en siis oo mikään luddiiti, pois se minusta, mutta tää on ollu mun tapani toimia ja haastaa itseäni. Mutta nyt mä huomaan miksaavani kosketusnäytöllisellä PC tietokoneella ja sillä perhanan Windows käyttiksellä, jota vihaan! Ja kaikki plugarit on vieläpä Wavesin plugareita. Ja mä jumalauta halveksun Wavesia! Se antisemitistinen asiakkaitaan riistävä ja huijaava paskafirma tekee tosin perhanan hyviä plugareita ja lisäksi näemmä myös aika fiksun oloista miksausjärjestelmää. Janne piti mua Pa-treeneissä pari päivää kädestä ja jaksoi vastailla kärsivällisesti myriaadeihin kysymyksiini, mutta siis eihän tää vaatinu ku pientä filosofian muutosta, joustavuutta ja uusien toimintatapojen opettelua ja hitto että on kivaa! Tai no nyt on takana vasta kaks päivää treenejä ja yks keikka, mutta eihän tää voi kuin parantua entisestään! Aina kantsii haastaa itseään. Varsinkin mitä vanhemmaksi ja mukavuudenhaluisemmaksi tulee. 

Ja se jaksaa aina yllättää, että miten kaikki muka muuttuu, mutta ihmiset ei sitten kuitenkaan lopeensa. Vanhat tutut vastassa ja jatketaan juttua siitä, mihin aikoinaan jäätiin. Samanlaisia rakastettavia höpsöjä, jotka rakastaa sitä, mitä ne tekee!

Mistä tulikin mieleeni vieno pyyntö universumille: Oisko ens kesänä Sound Explosion Band:in tai jopa Soul Captain Bandin aika nousta kesän festarilavoille?