Erään aikakauden loppu, on toisen alku
Keikkakesä 2022 alkaa olla ns. "taputeltu". Itseasiassa koko mun fantastinen pestini Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani -yhtyeen kanssa päättyy parin jäähyväiskeikan jälkeen, jotka suoritamme Tampereen Frenckelillä, ensi viikonloppuna. Orkesteri lopettaa nimittäin nykymuotoisen toimintansa ja Tuure siirtyy uusille laduille. Bändi sinänsä ei ole lopettamassa, mutta tulevaisuudesta on tässä vaiheessa ennenaikaista jutustella.
Nämä on olleet aivan mahtavat +6 vuotta! Olen päässyt tekeen fantastisten tyyppien kanssa fantastisia keikkoja, mitä kummallisimpiin paikkoihin. Ollaan oltu niin ulkomaisten festareiden päälavalla, kuin sisävesiristeilijän kannella. Väännetty koronastriimiä ja ahtauduttu lappilaiseen tukkijätkäkämppään ja ihan mitä vaan siltä väliltä. Se on ollut ihan parasta tässä orkesterissa että vaikka hitit on radiossa voimasoitossa, niin se ei ole kiivennyt missään vaiheessa hattuun, vaan bändi on lähtenyt ihan mielellään Provinssirokista suoraan jonnekin tuppukylän kyläjuhlille kun kutsu on käynyt. Sillä tavalla nimittäin päätyy mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja hommat pysyy mielenkiintoisina ja tokikin aika haastavina näin teknikon näkökulmasta kyllä, mutta mielenkiintoisina! Hyvänä esimerkkinä taannoin Pellossa, (siis as-in "Pello") jossa kaiken järjen mukaan piti olla kaikki katastrofin ainekset ilmassa, niin infran, kuin ilmastonkin puolesta ja yhtäkkiä me löydetään itsemme jostain talkoilla rakennetusta koirien agilityhallista, johon voi peruttaa kuorkin suoraan sisään ja jossa olikin ihan järjettömän hyvä akustiikka. Ihanasti hääräävät mummot syöttämässä pullaa ja juottamassa kahvetta ja sitämyöten siitä muotoutuikin yks kesän parhaista keikoista!
Näiden vuosien varrelle mahtuu niin monta hienoa keikkaa ja seikkailua, että tila loppuis internetistä kesken kun niitä lähtis muisteleen. Toki aika monta reissua on jo tullutkin tähän blogiini tallennettua. Siitä vaan arkistoja kaivelemaan, jos kiinnostelee. Näillä kilometreillä onkin todella kummallista, että vuosien varrella on tullut vain yksi "no show". Ja sekin johtui vain siitä, että keskellä metsää sijaitsevaan tanssipaviljonkiin ei tullut myrskyn vuoksi sähköjä. Toki tänä kesänä jouduttiin kerran myös katkaisemaan keikka lyhyeen, kun Kemissä yltyi tuuli myrskylukemiin ja lavalla alkoi olla sen verran vaarallista operoida, että puhalsimme pelin poikki, ennenkuin pahempaa sattui.
Mutta tosiaan, aika aikaansa kutakin. Bändi on touhunnut tätä hommaa reilut 12 vuotta, joista mulla oli suuri kunnia miksata puolet. Herääkin kysymys, että mitäs seuraavaksi? Oisko sulla hyviä ideoita?
Erittäin pätevä äänimies etsii bändiä, jossa yhdistyisi kolme elementtiä: Hyvää, kivaa ja rahaa. Kaiken kolmen ei edes tarvi kohdata joka keikalla. Kaksikin kerrallaan riittää.
Mä olen tehnyt ennen Kaihon Karavaania mm. seuraavia bändejä: Jukka Poika & Sound Explosion band, Elastinen, Laura Närhi, Emma Salokoski, Plutonium 74, DISCO, Hidria Spacefolk, ynnä muita, ynnä muita. Tekniikkaa mä olen pyörittänyt mm. Kulttuuriarena Gloriassa, Kanneltalossa ja Tampereen YO talolla.
Seuraavan suosikkibändini ei tarvitse olla ns. "iso", tai edustaa jotain tiettyä genreä, vaan tärkeintä on mennä musa edellä ja hyvällä hengellä. Itseasiassa musagenre mua kiinnostelee kaikkein vähiten. Tärkeintä on musiikin sisältö! (No ok, accapellahommat taitaa olla ainoo musalaji, joka oikeesti tökkii [vaikka sitäkin on tullu tehtyä].)
Ehken ole yhtä halpa ja vetreä kuin joku parikymppinen nouseva tähtimiksaaja, mutta mulla on kokemusta senkin edestä. Tässä on kuitenkin tullut kierrettyä jo neljännesvuosisata ihan kaikenlaisissa paikoissa baarin-nurkista stadioneille ja siinä on tullut nähtyä kaikenlaista. Ihan kaikenlaista. Mun parhaat puoleni on luultavasti siinä, että mä en stressaa ja panikoi turhista. Ongelmat joita ei pysty ennaltaehkäisemään, ratkotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan ja tehdään aina niin hyvä keikka, kuin vain fyysisesti on mahdollista. Korjaan: Tehdään aina vähän parempi keikka, kuin luulis olevan mahdollista. Ja mikä tärkeintä: Pidetään aina huolta toisistamme ja toistemme hyvinvoinnista! Kitisemällä ja valittamalla ei olla koskaan saavutettu mitään hyvää.
Eli jos sulla sattuu olemaan tiedossa musa edellä ponnistava bändi, joka kaipaa timanttista äänikuvataiteilua, teknistä suorittamista ja hyvää seuraa, niin otapa yhteyttä. Kaikki menee jatsista dödikseen. Mitään puolen vuoden ulkkiskiertueita mä en tosin lähde tekeen, kun mulla on toi masterointistudiokin pyöritettävänä ja kissoja rapsuteltavana. ...Tai no jos Frank Rammstein soittaa, niin kyllä mä vastaan.
jazmanaut@gmail.com
Kommentit
Lähetä kommentti