Keikkakiireitä ja studiohommeleita.

Nykyään kaikki postaukseni tuntuvat alkamaan pahoitteluilla, kun ei ole miehestä kuulunut mitään taas toviin. No se trendi kyllä jatkuu, koko tämän vuoden.

Lähdemme nimittäin Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin kanssa ihan uskomattoman intensiiviselle konserttisalikiertueelle heti tuosta lokakuun alusta, jolla viihdymmekin sitten tuonne lokakuun loppupuolelle. On mulla tosin käynyt sellainenkin mielessä, että josko hommais pitkästä aikaa läppärin, niin vois reissuilla sitten näppärästi käsitellä kuvia ja päivittää esim. blogia.
Toisaalta mun pitäis myös investoida uuteen studiokoneeseen ja panna oikeastaan kaikki paukut siihen.


Viimekuussa oli tosiaan melkoista haipakkata, kun tehtiin tuommoiset 14 keikkaa siinä alta pois. Välillä piti tekniikkaryhmän jakaantua kahdeksi, niin että valo ja backlineri lähtivät hyvissä ajoin illan keikalle ja me monitori-ihmisen kanssa mentin kahdestaan riipiin bändin alkukeikka jonnekin muuanne. Omat haasteensa homman toi tietty sekin, että välillä oli joku teknikoista joko angiinassa, tahi muuten vain kuumetokkurassa. Onneksi meillä oli takataskussa varsin päteviä tuuraajia ja itse väistin jotenkin onnistuneesti ne pöpöt.

Ja voi mahoton miten maakuntatasolla on kyllä vielä hengissä jos jonkinlaista pipertäjää.
Se että luvataan riderin mukaiset kamat ja mulla menee eka vartti siihen, että kasailen niitten rimpuloista just ja just riittävän määrän ständejä, minkä jälkeen rupean penkomaan tarvittavan määrän edes etäisesti vetokelpoisia piuhoja, vain saadakseni eteen mikkisalkun, joka on sisällöllisesti kuin jonkun nuokkarin siivouskomerosta kaivettu, niin panee vähän sapettamaan.
Ei mun ensimmäinen hommani pitäis olla se, että käsken laitetoimittajan menemään kahville, pois jaloista pyörimästä, kun siitä ei ole muuta kuin harmia.
Kysykää, jos ette ole varmoja. Meillä on aika kattava kokemus ns. "kentältä". Toisaalta sekään ei takaa mitään, koska nytkin eräs firma teki hommat salanimellä, kun ne ei olis salettiin saanu tulla meidän lavaa viittä kilometriä lähemmäs, jos olis tiedetty.

Pliis rakkaat keikkajärjestäjät: Älkää vuokratko niitä kamoja siltä kylän halvimmalta "ihan mukavan oloiselta ukolta". Se että se tapahtuma meni viimeksikin ihan hyvin, johtuu luultavasti just siitä, että paikalle tuli bändi, jonka teknikot tulivat ja panivat sen menemään ihan hyvin.
Vanha kunnon: "Hesalaisille ei sitten mikään riitä!" sanonta, ei pidä paikkansa. Kyllä riittää. Hyvä riittää. Meille Tamperelaisillekin riittää.
Onneksi noita ammatikseen harrastajia alkaa oleen enenevässä määrin vähenemässä määrin.


Jaa niin siitähän mun on pitänyt jubailla jo aikaa sitten, jotta kävin tuottamassa tuossa keväämmällä aika kivan nauhoitteen sellaiselle akustisfolkahtavalle bändille, kuin Hellä Hermanni.
Juteltiin siinä aikamme visioista ja mehän oltiin välittömästi samoilla sivuilla, että luonnollisen kuuloista luomua lähdetään hakemaan ja mulla on pallo hyvin pitkälti hyppysissäni.
No käskin ensityökseni bändin treenata biisit niin hyvin, että studiossa ei tarvi enää hioa, vaan keskityttään täydelliseen ottoon. Ja kaikki äänitetään kans kerralla.

Yleensä tykkään tehdä studiossa kaiken itse, mutta nyt päädyin siihen, että pitäjänmäen E-studiolla missä on mun suuresti rakastamani äänitys-sali upeine akustiikkoineen, on myös lempiäänittäjäni Riikos Jyri. Joten annetaan hänen tehdä parhaansa. Ja se paras on muuten aika paljon!
Ajoituksemmekin oli hyvä: Legendaarinen E-studio (aiemmin Soundracks) nimittäin ajettiin sen kuun lopussa alas ja tilalle nousee asuintaloja. Hitto siellä on tullut vietettyä hienoja hetkiä ja tehtyä monen monta mahtavaa äänitettä.

Ainoa mikitystekninen suunnitelma mulla oli semmottinen, että lykätään keskelle salia blumlein mikkipari ja asetellaan bändi sen ympärille. Yleisbalanssi haetaan sitten soittajien etäisyydellä ja sermeillä. Tähän sitten yhdistetään lähimikkejä tarpeen mukaan.
Meniköhän meillä kaiken kaikkiaan kahdeksisen tuntia kahden biisin taltiointiin, jotka sitten miksailin kasaan parissa päivässä studiollani. Hyvin kun suunnittelee ja treenaa etukäteen, niin ekselantin tekeminen on huomattavasti helpompaa.
Kerralla kaikki purkkiin, paitsi vokaalit vedettiin vielä uudelleen Rapurecordsin studiolla.