lauantaina, huhtikuuta 09, 2016

Koirat ei hauku, mutta...

Terveisiä lappilimbosta! Vastahan me oltiin Elastisen kanssa kiertämässä hiihtokeskushässäköitä ja nyt taas. Orkesteri on vain muuttunut. Kuinka se nyt sillain?



Kirjoitin tuossa taannoin naamakirjan statuspäivityksekseni, jotta:

"Äänimiehen hommelit on oikeastaan hyvin helppoja: Pannaan bändi kuulostamaan vähän paremmalta, kuin kukaan voisi kuvitella olevan mahdollista. Ja jos matkalla tulee ongelmia, niin fiksataan ne."

Voi kuulostaa äkkiseltään vähän arrogantiltakin, mutta kun asia on juurikin niin. Ainoatakaan esintyjää, kiljupunkkareista ternimaitoesittelijään, en ole äänentoistanut puolivillaisesti. Vaikka kuinka vituttaisi, niin se ei vaan saa kuulua lopputuloksesta. Se että lepakkomiehen kellarissa, talon seppä kieltää laittamasta overheadeja, kun "pellit kyllä tulee ilmankin", mutta se yks biisi vaatii rumpuihin tilakaiun, niin sehän virkataan! Tai Factoryn PA:sta toimii vain yksi yläpää, kaksi monitoria ja mikseriin kaatui juuri asiakkaan kalja: Noh, met otamma kolvin käteen, mikserin päälle kaadetaan baarin kirkkainta viinaa syrjäyttämään kosteutta ja loput sävelletään lennosta.
Yksikään keikka ei ole jäänyt kamoista, tai niiden puutteesta hoitamatta.
Ela 3
No ehkäpä juuri tällä omistautumisella mä pääsin ihan vakavamielisesti sanomaan vastikään kosketinsoitintaiteilijalle, että: "Varo, ettei fagotti osu hanuriin".

Loikkasin nimittäin vauhdissa Elastisen bändistä iki-ihanaan Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaaniin. Kuulin bändiä muutama vuosi sitten, silloisen lapinlimbon välipäivänä Rukalla ja olin ihan että "Hitto miten siistiä, olis päästä tekeen juuri tätä kamaa!"
Kandee näemmä varoa, mitä toivoo ("Köh*Queen of the stoneage*Köh), nimittäin viime vuoden lopulla Tuure sitten soitti ja pyysi följyyn. Ei tarvinnut miettiä kovinkaan pitkään. Lähinnä piti sovittaa Elastiskuviot niin, että löytyy oiva seppä tilalleni (Go Pihlainen!!!) ja rundit kohdilleen.

Ensimmäinen keikka olikin sitten "Löysät pois" -tyyppinen konsertti, Kuopion kaupunginorkesterin kanssa, jossa kiipparisti/hanuristi sijoittui lavalla puupuhaltimien eteen.

Elastisen ryhmä oli ihan mahtavuusporukkaa joka ikinen ja meillä oli toudella hienoja keikkoja, Tavastiasta Tuiskulaan. Vähän harmitti luopua siitä orkesterista, semminkin kun kesän festarikeikoilla olis päässy veteleen ns. isollaan. Mutta elämä on valintoja. Jotenkin melkolailla ihanat on nämä mun ongelmani, kun valinnat ovat tämmöisiä. Emma Salokoskikin menee toistaiseksi varamiehityksellä, ja kuulemma vieläpä hyvin!
Pirtukirkko
Rakastan työtäni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti