Cracias plutskut!

Ihme homma oli viikonloppuna, kun joutui pitkästä aikaa tekemään ihan oikeita röitä!


Torjantaina ei niinkään ollut duunihommia, vaan sitävastoin rentouttavaa nuoruusmulahtelua. Menimme vaimon kanssa nimittäin ihan vallan "maksavina" "asiakkaina" Jou talolle ytsimään Radiopuhelimien nykykuntoa. No eiväthän nuo ikiviriilit duracellpupuset näemmä väsähdä kuunaan. Ihan mieletön meininki!

Perjantaina kävi kutsu Treen Klubille, musiikki & media häppeninkiin tekemään soundia sellaiselle messevälle uudelle tuttavuudelle, kuin Cracias & The Globe Band. Loisto ryhmää, jotka soittivat loistomusaa. Todella päräyttävää ja kansainvälistä soundia! Yleensä moisissa ammattilaistapahtumissa jengi tuppaa olemaan jäykkiä kuin ne kuuluisat puunkappaleet eksermentissä, kunnes ollaan niin soseessa että kaikki on hyvää, paitsi se lavalla keskustelua ja dokaamista haittaava bändi. Noh nyt tuntui se bändikin toimivan, yleisöreaktioista päätellen.

Lauantaina hilpasin maamme pääkaupunkimme neitsytöljyyn tsekkailemaan Plutonium 74:n äänentarkistusta. Ai kun olikin kiva nähdä ukkoi ja akkoi piiitkästä aikaa!
Talon puolesta meitä hemmottelivat Räsänen ja Liuhu, joiden pinna oli hämmästyttävän pitkä, ottaen huomioon että talossa oli kolme haisevaa hippiorkesteria ja meno sen mukaista:
"Hei mulla tulis vielä tuo kirkkourku yhteen biisiin ja se steppiryhmä, joka tulee feattaan, ai eiks siitä ollut vielä puhetta, niin se..."
Ja päälle tietty ne pakolliset bänditreenit. Kiitos ja anteeksi!
Noh säädön määrä on vakio, riippumatta onko sitä enemmän vai vähemmän.
Mutta kova meininki se vaan on ja pysyy.
Alku oli vähän jäyhä, olihan viime keikasta puolisen vuotta aikaa. Mutta jumaliste sentäs kun meno lämpeni, niin sitten olikin kohta jo infernaalisen kuumat bileet käynnissä. Ai kun mä nautin!

Midaksen laskukoneversioon oli tullut venkula kelamankkaplugari, jonka lykkäsin kokeeksi masteriin ja hei, sehän toimi! hetken puljailulla sain sen pyöristämään mukavan inasen räyhäkkäimpiä transientteja, ja muutenkin suttaamaan soundia silleen just hyvällä tavalla, joka sopii moiseen musaan kuin nyrkki voihin. On se vänkää, kun ennen voivoteltiin kehnojen analogitiskien tuhnuista soundia ja nyt silotellaan ylierottelevia digitiskejä. Ikinä ei ole paremmin!
Tykkään kyllä ihan vallan midaksen digeistä, vaikkei ihan hallussa näillä kilometreillä olekkaan, mutta  se ihmetyttää kyllä kovin, että mitä ihmettä se kompuran "presence" namikka on muka tekenevinään???

Keikan jälkeen tuli nautittua muutenkin. Menimme poikain studiolle jatkoille ja siinä vaiheessa kun suunnittelimme vaimon kanssa lähtevämme Villen soffalle goisaamaan, hoksasimme että aamujunat Tampereelle kulkevat jo täyttä häkää. Että semmoista pistokeikkaa.

Hali
PS. Oksulle vielä kiitosta Vegan lipuista. Tytöt tykkäsivät!

Kommentit

  1. Eipä kestä. Koetan keksii peipäkkii joskus.

    VastaaPoista
  2. Ostatie: Eräs Midasguru osasi kertoa, että se kompuran presence nappula höllää yläpään kompuraa jotennii silleen, ettei se syö selkeyttä rutistettaessa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit