Suuri välineurheiluväline postaus

Se tuli mun uniini. Ei jättänyt rauhaan päivälläkään. Asialle piti tehdä jotakin.

Kas kun sain päähäni, että tarvitsen kokoelmieni kruunuksi ja keikkareissujeni piristykseksi sellaisen laudan, joka olisi ketterä kuin sinpanssi, kevyt kuin lotka ja monipuolinen kuin Väyrynen. 
Siis lonkkari, joka taipuu parkkipaikkakikkailusta kaupunkien koluamiseen, siirtymisiin ja jopa pieniin mäkiin. All in one.

Mieluiten bambua, koskapa se on kevyehköä, tarjoaa kivan fleksin ja ennenkaikkea, koska bambu on ihku materiaali. Mikä tärkeintä, bambu on materiaalina hygieeninen ja antibakteerinen. Sehän on kuitenkin se rullalaudan tärkein ominaisuus.

Dropthru rakenne pitää olla, koska matala lauta on näppärämpi matkanteossa ja no... se on mun juttuni.
Teili ja kikkikin pitää oleman, jotta parkkiksella, kuskin lakisääteisellä tauolla voi treenailla shuvitteja, no-complyja ja muita asiallisen retroja eläkeläistemppuja. Lisäksi dekin tulee olla vähintään 40" pitkä, koskapa olen tällainen hujoppi ja nämä isot räpylät pitää mahduttaa laudan päälle mukavasti. Symmetrinen muoto on plussaa.

Melkoisen taustatyön perusteella päädyin lopulta valitsemaan joko Airfown pump actionin, tai Raynen Vendettan välillä. Melkein sorruin ja harkitsin jo hetken vakavissani Lushin Symbianiakin offshoresta, muttei tälläkertaa kuitenkaan. Bambua sen pitämän. Kun johonkin fiksautuu niin... Ja se antibakteerisuus! Siinä ei vaahtera paljoa paina. Lisäksi mä veikkaan, että kun dekistä aika jättää, niin sen vai haudata maahan ja kohta on bambuviljelmä tosiasia.

Loppujen lopuksi, luettuani massiiviset määrät ainoastaan ylistävää hehkutusta, päädyin siihen Vendettaan. Lisäksi kun se tuntui jalan alla pienellä testillä just hyvältä, ja koska boardsporttiin ei tuntunut tulevan tämän kauden aikana airflowsta jäykemmän fleksin omaavaa kappaletta oli valinta lopultakin helppo.
Trukeiksi valkkasin mielenkiinnosta perus 180mm Parisit. Itselläni kun ei ole ollut kuin Sabreja, niin ajattelin vaihtelun tuovan uusia kokemuksia. Parisit tulevat divinen 90a" -duron barreli/cone combolla, mikä tuntui ainakin mun massalleni ja pituudelleni turhan epäherkältä ja letkulta yhdistelmältä, joten panin päälle venomin 83a" barrelin flätillä prikalla ja johan pomppasi. Siis hyvällä tavalla. Vehje kääntyy vaikka kolikon ympäri, mutta palauttaa silti keskelle, ihan salamana. Eikä muuten renkaanpuremaa saa aikaiseksi moisella combolla sitten millään. Barreli stoppaa sivuttais-suunnassa hangerin kuppiin kivasti. En mä näillä isompiin mäkiin lähtis, sen verran epävakaampi kurvailusetuppi tämä on, mutta niihin hommiin löytyykin sitten joko savuporo/sabre tai jos ihan hurjaksi äityy, niin vandella/sabre-yhdistelmä.

Renkaiden kohdallakin meinasin vallan hullutella ja ottaa alle Cultin Classicit, mutta miksi hyvää vaihtamaan. Pidin kiinni Metro motioneista. Nekin luistaa vaikka ja kuinka, mutteivät koskaan arvaamattomasti. Lisäksi ne ovat mahtavan hiljaiset. Ei kuulu sitä mursunpoikasen valitusta, kun panee laudan poikittain.

Ai niin. Luhin valikoimista hankin vielä uudet hansikkaat herrasmiesten tarpeisiin. Istuvat kuin hansikkaat ja hengittävätkin pirulaiset. Bonarina voi leikkiä kuuluvansa Ryhmä -X:ään

Panin Vaimon pinnerin vielä kunnon karvailutikkiin ja sehän tykkää siitä kuin puurosta. Siinä on tällähetkellä sabreissa vanomin 90a" barrelit pohjilla ja sabren Xbarrelit päällä. Lisäksi miedot kulmaraiserit ja fiilis on erinomaisen surf ja cool. Kun tyttö saa vielä lisää varmuutta ja skilssejä kurvailuun, niin pitää testata siinä viiskymppisiä calibereita alla.

Jaa, mutta nyt on länkytetty välineurheiluvälineistä ihan tarpeeksi, ulkona paistaa aurinko ja minä lähden koluamaan katuja ja kontuja!