keskiviikkona, joulukuuta 14, 2011

Akustillista pohjustusta

Tiedättekös, mikä voi ajaa ihmisen hulluuden tuntumaan? Vajavaiset tiedot ja taidot, mutta palava halu päästä priimaan.


Anekdootin tynkää alá "setä muistelee:"


Aikoinaan eräässä kohtalaisen kokoisessa kalliolaisessa kellaripajassa, päätimme nuorten miesten rajoittamattomalla itseluottamuksella, panna akustiikan kuntoon ihan omatoimisesti. Viereisen teatterin varastosta kerjäsimme raskaita kankaita takaseinälle ja lisäksi rakensimme kipsilevystä ja vuorivillasta ihan helevetin järeitä bassoresonaattoreita.yhteensä jotain neljä neliötä. Ihme, jos ei nillä huminat kaikkoa.
Ihme tapahtui kuin tapahtuikin ja ihan samanlainen bassokomotus jatkui entisellään.

Kierot keinot käyttöön ja mallasviskiä ostamaan. Tällä lahjoimme erään kaverin isän tutun, vanhan liiton akustiikkagurun piipahtamaan pajallamme. Ensin ukko tuumasi, että jotta noi rakentamamme paneelit toimisivat, pitäis niitä olla rutkasti enemmän. Sitten hän kaivoi taskustaan mittanauhan, johon oli merkattu aallonpituudet, nosti kaiuttimet ihan eri mestaan, käänsi koko kuuntelurintaman toisin päin ja ennen kuin rupesi mittailemaan huoneen vasteita, tarkisti hän että itse pöntöt toimittaa suht suoraa ääntä. Toimittivathan nuo. Noh ääntä ulos ja kas, soundi oli kerrasta mitä erinomaisin. Vielä lähtiessä evästi, että jos halutaan priimaa, niin laskekaa kattoa kuuntelupaikan yltä, niin paljon kuin vaan kehtaatte ja tunkekaa täyteen hengittävää materiaalia.
Luovina jässiköinä, pulttasimme yhden pajan osakkaan futonin rungon ylösalaisin kattoon ja kävimme ryöstämässä uffin keräyslaatikon akustillisiin tarpeisiimme.
Siitä tuli kuulkaas niin hyvä, että mulla on ollut sitä kuuntelua monesti ikävä. Soundi asettui nätisti
kolmen desibelin haarukkaan, mikä on loistava suoritus, mille tahansa huippustudiolle. Kyllä kelpas pommarissa kuulkaas vääntää teknoa ja rokkiva!
Ono M1
Kuva ei liity tapaukseen, vaan on veljeni Ylen M1 studiolla.

Tämä siunaus oli samalla myös kirous; Koskapa soundi sattui kerrasta niin herkulliseksi, ei me musan väännöltämme ikinä maltettu viimeistellä pajan muita tiloja, vaan mesta näytti rakennustyömaalta hamaan tappiinsa asti.

-------------------------------

Ja tämä jorina on vähän niinkuin pohjustus seuraavalle postaukselleni, jossa vihdoinkin tulee olemaan niitä mittaustuloksia mm. niitten tubetrappien tiimoilta. Tässä on kuulkaas mittailtu ja pähkäilty optimaallista kuuntelua jo pari päivää. Alkaa asettua yllättävän hyväksi, tosin yllättävin ratkaisuin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti