Moro nääs

Aika pahasti näyttäis nyt siltä, että Jazmanautin perhekunta on muuttamassa Tampesteriin.

Vaimo sai sieltä ihan ylittämättömän työtarjouksen, niin siinä on vähän hankala asettua poikkiteloin.
Semminkin, kun ei ole mitään syytä. Mun duunini on kerta sen verta liikkuvaista, että Tampere on oikeastaan parempi paikka, kuin Tsadi. Tai isäni sanoin: "Helsinkihän se on syrjäkaupunki ja Tampere keskellä."
Pääkaupunkiseudulle kuiteski heilahtaa aina tarvittaessa puolessatoista tunnissa, jos niikseen.

Kämppäkin on kateltuna keskustan tuntumassa. Ja täytyy sanoa, että vuokrataso panee hymyilyttämään.
Mä saan esimerkiksi oman työhuoneen, työnurkkauksen sijaan. Parvekkeella on näsin-neula, miekkailusali ja kirjasto on alta kahdensadanmetrin päässä ja tamperehan on mukavan mäkirikas kaupunki, noin niinku lonkkarointia silmälläpitäen. Niin ja avokeittiö sekä oma sauna on melkomoiset plussat!

Nyt pitäis pakata kaikki 13vuoden ajalta kertyneet sälät. Siinä on hieman tekkiskää.

Eilen oli miekkatreeneissä ihan kunnon mittelöä. Kalpa kouraan ja ukko sähköihin. On se kumma tunne kun snadi adrenaliinihyöky saa hymyn kasvoille. Nyt huomaa, että olis voinu hiukka himmaillakin. Meinaan että hyvä kun koivet liikkuu. Toinen nivunen on ilmeisesti revähtänyt ja muuta pientä.
Tää on kyllä yks siisteimmistä ja vaikeimmista lajeista, mitä oon puuhannu. Saa olla nimittäin melkoset refleksit ja hoksottimet, jotta hommasta tulee jotain.
Onneksi levymiksaaminen on istumatyötä.