tiistaina, syyskuuta 13, 2011

Seikkaillen ja miekkaillen

Uusi postaus alle viikossa, whoaa!!!

Toissaviikonloppuna kävimme vaihteeksi Jyväskylän Lutakon nyppäämässä täyteen porukkaa. vihdoinkin se niitten uus crestin tiski oli iskussaan. Jotain ihme logiikkaongelmia sen kans oli pukannu, kun ne on sitä fiksailleet ja vaihdelleet jo tovin. Noh nyt toimi ja tykkäsin.


Seuraavana päivänä vuoron sai Kuopion puikkari. Mä en oo satavarma, mutta jotenkin musta tuntuu, että mesta oli mulle joko ihan uus tuttavuus, tai sitten mä oon käyny siellä joskus aikojen alussa disco-orkesterin kanssa. Oli miten oli, tupa oli ihan äärilleen tukossa ja ilmeisesti homma toimi, vaikka tsekissä meinaskin usko loppua, kun PA-ei ollu ihan tätä päivää ja akustiikka oli perinteisen suomalaisen musiikkiklubin mukainen, eli kauhee riipivä kammio. Paha mennä sit sanomaan sieltä huoneen toisesta päästä, mutta ainakin niitä käsiä oli pystyssä siinä välissämme siihen malliin, että taisi kelvata.
Seuraavana aamuna suurin osa bändistä oli lähteneet jo aamujunalla  toiselle keikalle, joten roudaamassa oli aika alimittanen väestö... ja väsynyt. Tommi (flunssansa takia roudauksesta vapautettu) osuvasti tuumasikin, että "Jasse sitten kiroili kamat bussiin"


Siitä seuraava viikonloppu meni puolestaan Tampesterissa ja Mikkelissä. Tampereella oli Klubin 10v synttärit, missä oli taas ihan mahdoton meno. Ja meille oli vielä hoidettu siitä läheisestä postitalosta kattoterassillinen saunatilakin, missä kelpasi katsella yli kaupungin ja nauttia olosta.


Mikkelissä sama meno jatkui, kun meidän bäkkäri oli myös viereisen laitoksen kattoterassillinen saunaosasto. Ton vois oikeastaan panna ihan raideriin: Artistilämpiön tulee olla vähintään 5.krksen kattoterassilla ja saunalla varustetussa kokous tms. tilassa.
Keikan nimi oli jotkut opiskelijakemut teltassa. Ei oollut ihan niin hurmosta ja paljoa ihmistä, mutta olipahan kuitennii harvinaisen lupsakka ja kiva keikka.


Nonnii. Semmosta työrintamalle. Muutoin olemme suunnitelleet vaimon kanssa lomareissun yksityiskohtia, kuten maita ja mantuja.
Lisäksi aloitimme yhteisen urheiluharrasteen.
Itselleni ei sovi kamalasti nuo itsepuolustusharjoitteet, kun niistä jää tyhmät refleksinomaiset kelaukset päähän roikkumaan, enkä jaksa elää jatkuvassa valmiudessa, ninjojen yllätyshyökkäyksien varalta. Näin ollen täytyi keksiä jotain muuta refleksiharjoitetta, kuin nyt esim. taannoinen aikido.
Noh, vaimo taas on unelmoinut aina miekkailusta ja oli jo ilmoittanut itsensä tunneille ja minähän innostuin lyhyen pähkäilyn jälkeen kanssa! Jumalauta, säilällä tökitään toista kapealla kentällä herrasmiesmäisesti. Eli ei mitään vaaraa, että moisesta olisi mitään käytännön apua modernissa väkivaltatilanteessa! Eilen oli eka treenit ja sehän vaikutti vielä siistimmältä touhulta, kuin olisin arvannut. Nyt ilmoittelee ruumis ihan uusista lihaksista, mitä kummallisimmissa paikoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti