keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011

Resonanssipiikit, nuo studioittemme pienet loiseliöt

Törmäsin rokkipoliisit.com:issa keskusteluun, jossa virtuaalihenkilö Triskal tuskaili äänitteensä laulusoundin kanssa. Näyte oli mielestään periaatteessa ihan kelvohko, mutta jokin siinä tukotti korvat ja hajoitti pään. Olin samaa mieltä.
Oheisella videolla näkyypi syy/seuraus-suhde, mi onpi nimeltään resonanssipiikit. Ne muodostuvat yleensä mikin rungossa, tahi paskassa etuasteessa, tai jopa äänitystilan ensiheijasteissa. Ja jos niiden ei olemassaolosta ei tiedä, eikä korva ole niitä harjaantunut etsimään, on niitä aika paha löytää.
Oheisella metodilla ne löytää näppärästi. Ja niinkuin näytteestäkin huomaa, kun niitä boostaa on tulos ilmeinen, mutta sitten kun ne on löydetty ja vaarna törröttää syömmessään, on lopputulema melko mieto, mutta silleen mukavasti jotenkin parempi.

2 kommenttia:

  1. Hyvä video!
    Eikös yksi syyllinen ole myös itse mikrofonikapsuli? Kähinnä, että heidän vaste kun ylipäätään viritetään oikeaan kuosiin nimenomaan resonansseilla. Ja toisaalta esim tästä syystä nauhamikrofoneissa yläpää ei ole läheskään yhtä kiusallinen ja kestää enemmän eq:ta kun ominaisresonanssit ovat vallan matalalla.

    -Niko

    VastaaPoista
  2. Kyllä, Olet harvinaisen oikeassa. Ja esimerkiksi sonylla on käsittääkseni korkeammalle viritetyt kapselit, mitä noikulla ja siten saatu resonanssipiikki ylemmä.

    VastaaPoista