Purtilointia
Kas moro taas! Ei oo ehtiny, on pitäny kiirettä. Tai viimeviikon viikonloppuna olis kyllä ollu kosolti aikaa päivitellä tätäkin, mutta koskapa itse tapahtuma, josta kertoa, tapahtui nimeisellä hetkellä, en tohtinut ennustaa tulevaa. Vaikkei se tietty näin jälkikäteen niin vaikeaa olisi ollutkaan (daa.)
Närhen kera kävi kutsu ruåttin laivalle To-Su akselille. Viimeisimmästä laivakeikasta olikin venähtänyt jo reilut kymmenen vuotta, joten ajattelin ajan olevan kypsän revanssille. Kovalevy täyteen dokkareita ja viihdettä, sekä laukku täyteen kirjoja, niin eiköhän se siitä. Ja siitähän se.
Kerrankin oli keskinkertaisesta varautumisesta jotain hyötyä, kun laivan yäkerhon mikserille varaama paikka olis ollu siellä jossain perätuhdon pilsnaakkerin touvin-nokassa, mutta meitin kaukokaapeli oli kriittiset parimetriä liian lyhyt, niin "jouduin" läväyttämään mikserin siihen tanssilattian tuntumaan, josta jopa kuulikin, mitä se orkesteri veivasi.
Itse vetoja oli yhteensä kolme ja ne meni luonnollisesti hyvin. Kanavat auki ja menoksi. Muutoin hommahan on melkoista ajan tappamista ja humalaisten väistelyä. Lähinnä kökötin hytissä, kuuntelin jatsinpaskaa ja kävin läpi kreikankuvia, katselin niitä dokkareita ja luin pari kirjaa. Niin ja sit me käytiin aina siinä yhdessä asiallisessa ravintelissa syömässä pitkän kaavan kautta, kun henksuflaboilla sai kolmen ruokalajin menun viiteentoista euroon.
Kohokohta, tai ainakin korkein kohta reissussa koettiin, kun hoksattiin vähän lirkutella risteilyemännälle, niin sehän päästi meidät kurkkaamaan komentosillalle. Sieltä näkyi kauas! Niin ja niitten mikserissä oli enämpi kummallisia nappuloita kuin mulla.
Vihdoin koitti vapaus purtilosta ja välipäivät menivät teknopoppisinkkua miksatessa, kunnes Jukka Poika liikkui keskiviikkona Turkkuseen. Klubi oli tukossa ja liekeissä ja seinältään bongasin julisteen, jossa mainostettiin 14pv "No Means No"-keikkaa!!! Ajattelin ottaa vaimon kainaloon ja livahtaa ihan vapaaehtoisesti ja omalla ajallani musiikkiesitykseen. Kelatkaa kuis kreisii hei!
Närhen kera kävi kutsu ruåttin laivalle To-Su akselille. Viimeisimmästä laivakeikasta olikin venähtänyt jo reilut kymmenen vuotta, joten ajattelin ajan olevan kypsän revanssille. Kovalevy täyteen dokkareita ja viihdettä, sekä laukku täyteen kirjoja, niin eiköhän se siitä. Ja siitähän se.
Kerrankin oli keskinkertaisesta varautumisesta jotain hyötyä, kun laivan yäkerhon mikserille varaama paikka olis ollu siellä jossain perätuhdon pilsnaakkerin touvin-nokassa, mutta meitin kaukokaapeli oli kriittiset parimetriä liian lyhyt, niin "jouduin" läväyttämään mikserin siihen tanssilattian tuntumaan, josta jopa kuulikin, mitä se orkesteri veivasi.
Itse vetoja oli yhteensä kolme ja ne meni luonnollisesti hyvin. Kanavat auki ja menoksi. Muutoin hommahan on melkoista ajan tappamista ja humalaisten väistelyä. Lähinnä kökötin hytissä, kuuntelin jatsinpaskaa ja kävin läpi kreikankuvia, katselin niitä dokkareita ja luin pari kirjaa. Niin ja sit me käytiin aina siinä yhdessä asiallisessa ravintelissa syömässä pitkän kaavan kautta, kun henksuflaboilla sai kolmen ruokalajin menun viiteentoista euroon.
Kohokohta, tai ainakin korkein kohta reissussa koettiin, kun hoksattiin vähän lirkutella risteilyemännälle, niin sehän päästi meidät kurkkaamaan komentosillalle. Sieltä näkyi kauas! Niin ja niitten mikserissä oli enämpi kummallisia nappuloita kuin mulla.
Vihdoin koitti vapaus purtilosta ja välipäivät menivät teknopoppisinkkua miksatessa, kunnes Jukka Poika liikkui keskiviikkona Turkkuseen. Klubi oli tukossa ja liekeissä ja seinältään bongasin julisteen, jossa mainostettiin 14pv "No Means No"-keikkaa!!! Ajattelin ottaa vaimon kainaloon ja livahtaa ihan vapaaehtoisesti ja omalla ajallani musiikkiesitykseen. Kelatkaa kuis kreisii hei!
Joo, toi ruotsinlaivailu on rankkaa. Onneksi tuo eilen päättynyt 7kk Karibian/Välimeren reissu oli mielenkiintoinen ja virikkeitä täynnä :)
VastaaPoista