tiistaina, maaliskuuta 29, 2011

Pelivehjes

Nyt tulee niin teknistä laitearviota, jotta pitää heikompia varoittaa täten!


Nyt kun on tuo Joemeekin OneQ- kanavalohko ollu tulilla useammilla keikoilla, studiossa ja erityyppisillä solisteilla, niin voi vähän jakaa fiiliksiä:

Tän lävitte on nyt äännelleet Neukun KMS-104 lävitte Laura närhi, joka ei ole niitä kovimpia huutajia. Päin vastoin. Hiljaisesta kohtalaiseen on dynamiikkansa. Jukka Poika, Senkun e935 kourassaan. Ja jukkahan vetää hyvällä balanssilla, mutta intoutuu väliin huudahtelemaan mittarit punaiselle, jos ei pidä varaansa. Lisäksi olen vetänyt tämän läpi studiossa Jani Orpanan rokkilaulantaa Mojave Audion putkimikin läpi, mikä osoittautui instant-rock-to-go ratkaisuksi!

Ensinnäkin itse etunen on mitä mainioimman kuuloinen. Vallan puhdas, dynaaminen ja sitämyöten oikein yleispätevä. Laitteesta löytyy myös "iron" nappi, joka tekee jonkun erilaisen etuastekytkennän, jolla saa soundiin vähän erilaisuutta. Tää on taas näitä -"kumpikohan näistä kahdesta hyvästä soundista on parempi?"-nappeja.

Ekvalisaattori on erinomaisen musikaalinen. Sellanen herrasmiesmäisen hienostunut.
Sekä leikkaukset että boostaukset taittuvat nasevasti. Yläpää on raikas ja botne läski.

De-esser toimii erinomaisen hyvin miedoilla asetuksilla ja sen "listen" nappula on erinomaisen nopeuttava ominaisuus, kunhan muistaa, ettei läväytä kanavaa täysille, tai sillä saa kätevästi kuulovaurion aikaiseksi ;)

Enchancerkin laitteessa on. Varmaan ihan kiva, jos haluu ylihypetettyä ysärifiilistä.
Mulle on riittänyt ihan vaan Eq:n 14k HF jos tarvii sitä ilmaa.

Se on se Joemeek sellanen laitos, että sen kompuran pitää louhia sitä soundia tarvittaessa. Silläpä tätä vehjestä pitää oikeasti opetella käyttämään, jos haluaa transparenttia soundia. Tää ei tosiaankaan ole mikään over-easy laitos.
Ratio muuttuu tiukemmaksi, mitä enemmän lyttää. Eli kannattaa lähtä miedoilla asetuksilla liikkeelle ja pistää kone haukkaamaan Eq:n jälkeen. Hyvä lähtökohta on pitää kaikki napit klo:12.ssa. Mutta kun sinunkaupat on tehty, on tääkin jotenkin melko rakastettava. Vähän niinku teinipoika joka häiriköi luokassa, kun se turhautuu opetuksen hitaaseen tasoon.

Digilähdötkin löytyy, mikä on äänityshommissa mitä näppärintä. Kaikki namikat ja liitimet on erinomaisesti toteutettu. Varsinkin gainin ja ulostulon potikat on jotenkin loistavan lineaariset ja nopeat hallita. Toisinaan joissain vehkeissä sitä makeuspistettä on hankala löytää, kun yhtäkkiä tasot harppaavatkin enemmän, kuin pitäis. Pieniä mutta isoja juttuja.

Kaikenkaikkiaan hintaisekseen erinomainen peli, kun opettelee sielunmaiseman.
Mihinkään äänifirman räkkiin, jota käyttää muutkin en todellakaan suosittele!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti