sunnuntaina, joulukuuta 05, 2010

Tip´n tap!

Kas, sehän on jo joutuiarmas-aika.

Ette kuulkaas ikinä usko, kun sanon että mullapa oli viime viikonloppuna ihan vapaata, oikein ajan kanssa!
Niin että enpäs tehnytkään mitään ammattitautista, vaan ihan vaan pussailtiin vaimon kanssa kotosalla, nautittiin punaviintä, juustoja ja rakennettiin palapeliä. Voin suositella vilpittömästi!


Toinen mukaavuutta lisännyt tekijä on ollut se, ettei tarvihe enää ihmetellä, mikä miestä vaivaa.
Tässä on nimittäin talven mittaan vahvistunut kummalliset oireilut, joihin kuuluu mm. raajojen puutumista, tajunnan heittelyä ja muuta pientä kivaa pahanolon tunnetta. Arvauskeskuslääkärit, sen paremmin kuin yksityisetkään eivät löytäneet miehestä mitään vikaa, mutta osteopaattipa hoksas heti, että herrallahan on niskat ja hartiat liiallisesta bussissa kököttämisestä ja päätetyöskentelystä menneet niin jumiin, että herranen aika sentään! Niin että ei ole ihme, että oireilee, kun ei veri ja hermosignaalit pääse kaularangasta eteenpäin.
Kolme varttia käsittelyä ja olin kuin uudestisyntynyt. Sitä jatkuikin kokonaiset kaksi päivää, kunnes piti lähteä pistokeikalle Joensuuhun, josta tulimme samaa kyytiä yöllä vielä takaisinkin. Kolmetoista tuntia vuorokaudessa pakussa istumista ja arvatkaa tekikö hyvää! Noh torjantaina on taas uusi aika ekspertille.

Tänä perjantaina livahdin lentolakosta huolimatta kommenverkkien kautta Ouluun. Närhen kanssa on ollut näet pari keikkaa. Nelivitonen rokkas toissapäivänä ja eilen oli joku semimassiivinen pikkujouluhäppeninki, jossa pikkutakkiherrat opettivat minulle miksauksen alkeita ja puumat olisivat varmaan opettaneet loput, jollen olisi karannut paikalta hetimiten.
Äiti huusi "syömään". Kuuliaisena poikana tottelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti