Närhi (Garrulus glandarius) on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.
Viikonloppu meni hyvin pitkälti Närhen kera puljaillessa Tampesterissa ja Mikkelissä.
YO-Talo nyt toimii, niinku pohjalta jees. Vähän olin kasailuvaiheessa vaan sormi suussa, kun näin setupin ekaa kertaa. Bändiltähän ei tuu siis kauheesti tuota suoraa, akustista soundia ulos, vaan homma on hoidettu harvinaisen tietokoneavusteisesti. Eli kannut, kiipparit, perkat ja jopa rummut tulevat digisähköisesti, pääasiassa soittajien läppäreitten ja logicin mainstagen lävitte. Koko bändi kun vetää vielä korvamonitoroinnilla, niin ainoot akustiset äänekset mitä lavalta tulee, on basso, sello ja laulu. Eli kun mä vedän masterin alas, niin tulos on hämmentävä :D
Tampereelta lähtiessä venailtiin siinä asemankulmilla liikennevaloja, kun satuin kääntämään katseeni stokkan suuntaan. Ei olisi kannattanut. Satuin nimittäin silminnäkemään, kun mummo hulahti bussin takarenkaitten alle. Tilanne näytti ihan yhtä pahalta, kuin olikin. Ei tullut oikein hyvä fiilis moisesta.
YO-Talo nyt toimii, niinku pohjalta jees. Vähän olin kasailuvaiheessa vaan sormi suussa, kun näin setupin ekaa kertaa. Bändiltähän ei tuu siis kauheesti tuota suoraa, akustista soundia ulos, vaan homma on hoidettu harvinaisen tietokoneavusteisesti. Eli kannut, kiipparit, perkat ja jopa rummut tulevat digisähköisesti, pääasiassa soittajien läppäreitten ja logicin mainstagen lävitte. Koko bändi kun vetää vielä korvamonitoroinnilla, niin ainoot akustiset äänekset mitä lavalta tulee, on basso, sello ja laulu. Eli kun mä vedän masterin alas, niin tulos on hämmentävä :D
 |
Jälkeenpäin kuulin uutisesta, jossa paikallinen palopäälliikkö oli kommentoinut tapausta hienotunteisesti:
"Lähti mummon jalka lunastukseen"
Mikkelissä oltiin melko perinteisissä merkeissä uudessa tuttavuudessa, ravinteli Wilhelmissä. Sen takahuoneessa huomas, miten pienet asiat ovat isoja asioita. Nimittäin jo sellaiset hommat, että siellä bäkkärillä on valmiiksi paperia ja tussi biisilistoja varten, nostaa fiilistä. Puhumattakaan pikkupurtavasta ja lukittavasta ovesta, jonka avain löytyy naulasta, ettei sitä tarvi sitten ihmetellä hikisenä heti keikan jälkeen etc...
Illan veto meni sekin mainosti, vaikka kasausvaiheessa meinasi usko loppua. Välimatkalta mukaan saamamme PA-kalusto käyttäytyi nimittäin todella vekkulisti. Aktiivi spliteri ja räkki DI-boksit olivat ilmeisesti manattuja. Mm. kun joku kytki mihin kanavaan tahansa piuhan, niin etupään LS-9 paukahti kuuluvasti PA:n oikeasta kanavasta ja lujaa JA KAIUTETTUNA!!!
Vekkulia tästä tekee sen, että mulla oli tiski perustilassa, kaikki kanavat ja masterit kiinni, mukaanlukien ne kaiut, enkä mä ollut edes konfannut viä kaikujen ulostuloja. Lisäksi jotkut kanavat hävisivät kesken tsekin, kaikki DI-kanavat sekä hurisivat, että pirisivät, että pitivät samanlaista ääntä, kuin jos kaksi sympaattista robottia juttelisivat keskenään. Ja niin edelleen. Neljä tuntia säädettiin tunnin kasausta ja saatiinhan me kaikki kanavat kuulumaan. Vielä hetki ennen keikkaa, monitoritiskiltä hävis päälaulu, vain tullakseen takaisin. Syytä emme tiedä. Pelotti!
Mutta Eq:illa ja geiteillä peittelimme surinaa ja luotimme musiikin voimaan, eikä lopulta yhtäkään häikkää jaksanut itse keikalle.
Aina sattuu kun tapahtuu.
Mikkelissä oltiin melko perinteisissä merkeissä uudessa tuttavuudessa, ravinteli Wilhelmissä. Sen takahuoneessa huomas, miten pienet asiat ovat isoja asioita. Nimittäin jo sellaiset hommat, että siellä bäkkärillä on valmiiksi paperia ja tussi biisilistoja varten, nostaa fiilistä. Puhumattakaan pikkupurtavasta ja lukittavasta ovesta, jonka avain löytyy naulasta, ettei sitä tarvi sitten ihmetellä hikisenä heti keikan jälkeen etc...
Illan veto meni sekin mainosti, vaikka kasausvaiheessa meinasi usko loppua. Välimatkalta mukaan saamamme PA-kalusto käyttäytyi nimittäin todella vekkulisti. Aktiivi spliteri ja räkki DI-boksit olivat ilmeisesti manattuja. Mm. kun joku kytki mihin kanavaan tahansa piuhan, niin etupään LS-9 paukahti kuuluvasti PA:n oikeasta kanavasta ja lujaa JA KAIUTETTUNA!!!
Vekkulia tästä tekee sen, että mulla oli tiski perustilassa, kaikki kanavat ja masterit kiinni, mukaanlukien ne kaiut, enkä mä ollut edes konfannut viä kaikujen ulostuloja. Lisäksi jotkut kanavat hävisivät kesken tsekin, kaikki DI-kanavat sekä hurisivat, että pirisivät, että pitivät samanlaista ääntä, kuin jos kaksi sympaattista robottia juttelisivat keskenään. Ja niin edelleen. Neljä tuntia säädettiin tunnin kasausta ja saatiinhan me kaikki kanavat kuulumaan. Vielä hetki ennen keikkaa, monitoritiskiltä hävis päälaulu, vain tullakseen takaisin. Syytä emme tiedä. Pelotti!
Mutta Eq:illa ja geiteillä peittelimme surinaa ja luotimme musiikin voimaan, eikä lopulta yhtäkään häikkää jaksanut itse keikalle.
Aina sattuu kun tapahtuu.
 |
| Lähettäjä Garrulus glandarius |
Kommentit
Lähetä kommentti