keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010

Joutalosta lutakkoon

Matka kävi perjantaina Berliinistä takaisin kotimaan kamaralle niin hyvissä ajoin, että ehdin jopa käydä kotona suihkussa ja napata puhtaat vaihtovaatteet repun pohjalle, ennen kuin matka jatkui kaapelille.

Kaapelilta pakkauduimme Jukka Pojan ja bändinpoikain kera Handen kyytiin, joka luotsasi meidät Tampereelle. Sen illan keikkapaikka oli YO-talo, johon astuttuani koin järkytyksen. Hei, enhän mä olekaan käynyt täällä ennen!?! On kuitenkin tullut tampesterissa keikkailtua noin gaziljoona kertaa, mutta tää on jotenkin kiertynyt ohi.
Tsekissä oli pari ihme hässäkkää, kun tuli ilmoitus, että master Eq oli kaputt. Onneksi pino oli ihan jeppis vireessä. Paitti se botnen puutostila siinä salin keskellä. Loput sitten kompensoitiin kanavissa. Toinen hirvitystä herättävä homma tuli, kun löin delaylaitteeni pöytään kiinni, niin se piti vain rätinää ja kohinaa. Piuhanvaihtokaan ei auttanut, eikä se, että auxlähdön vaihtoi kasista seiskaan. Noh Rumpalinerohan hoksas ehdottaa että tastataanko huvikseen sitä ko. kitarapedaalia vallan skittan ja skoben välissä ja avot, sehän futas niinkuin pitikin. Löin sen sitten tiskin ykkösauxiin, joka nyt ainakin toimi talon delayn kanssa ja kas! Vika olikin tiskin kahdessa viimeisessä auxissa, eikä laitteessa/lentoyhtiössä jonka ruumassa se oli matkustanut. Huokaisin helpotuksesta.

Noh lopputsekki meni mainiosti ja kateltiin siinä, kun jonoa muodostui kivasti. Lopulta paikka oli myyty loppuun, joten ajateltiin vetää se keikka pois kuleksimasta ja olikin muuten erinomainen meno! Mielihyvää-hitin jälkeen jengi rupes huutaan/möykkään/kirkuun niin tajuttoman kovaa, että minun, kuten myös eturivin muusikoidenkin piti tunkea sormet syvälle korviin. Oli nimittäin ihan Dingoa se itseään ruokkiva äänihurmos, jota vielä kesti minuutti kaupalla.
Ihme sakkia noi tampereen fanit. Positiivisessa mielessä toki.


Ai niin ja meillä oli messissä ihka uus paitamyyjäkin ihka uusine paitoineen.
Kävin ennen keikkaa kysyyn, käykö kauppa? No se tuumas virnuillen, että parissa tunnissa se on myyny enemmän paitoja, kuin toisen edustamansa bändin paitoja kaikilla keikoilla yhteensä.
Näistä paidoista pidettiin vielä reissun aikana valokuvasessiotkin. Hyvät tuli ja kun oli rentoutus kunnossa, niin ei edes kamera tärähtänyt :D


Keikan jälkeen monet muut lähti vielä klubbaileen, vaan mulla oli jokseenkin tuuperruttava matkaväsymys, joten singahdin hotellille.

Seuraavana päivänä kokoonnuimme lähistön thaikkuraflaan, jossa nautimme mainioita keittoja ja salaatteja. Siitä sitten nopea roudaus ja nokka kohti Jyväskylää. Lutakko oli mulle kyllä ennestäänkin tuttu paikka. Niin nytkin. Tsekidi tsek, master Eq todella monelle mutkalle ja hyvä tuli. Keikka toimi sielläkin ja populaa riitti jälleen ostamaan jokaisen lipun.


Takahuoneessa tovi höpinää ja siitä sitten paikalliseen yökerhoon, jossa oli kamalat jonot. Noh mä olin jotenkin niin reippaalla tuulella, tai siis en jaksanut jonottaa, joten kävin loihemassa pokelle pari ystävällistä sanaa, jolla meidän reilu kymmenhenkinen poppoomme pääsi jonon ohi ilimatteeksi inessiiviin.
No siellä sisällähän oli kamala tungos ja metakka, joten lähdimme sieltä aika pian mitä mainioimmille jatkoille. Sielläkin oli lysthiä.


Tänään olisi Le bonkissa pitkästä aikaa ja pitkään aikaan Reino & The Rhinosin keikka. Viikonloppuna sit taas Jukkaa Forssassa ja Kuopiossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti