torstaina, syyskuuta 09, 2010

Hello homohitlers!

Hommelityöni pullauttivat minut Berliiniin. Ensimmäistä kertaa muuten ihan ajan kanssa, toisin kuin yleensä, jolloin matka on vain taittunut kaupungin läpi. Homman nimi on täällä Popkom-musiikkimessut ja holhokkibändinä toimii TV-OFF. Tiistaina tultiin ja silloin keskityimme lähinnä eksymiseen ja hyvin syömiseen. Asialistalla oli sushi ja ruokajuomana erinomainen uusi tuttavuus Umeshu. = Herkkuva! Myös muualla tuli käytyä, mutten kerro missä, koskapa se paljastaisi vaimon tuliaisen luonteen.
Lopun iltaa vietin köllimällä hotellihuoneen ammeessa punaviinin ja kirjan parissa. Unikin tuli helposti.


Eilinen meni sitten työn merkeissä. Päiväkeikka oli ihan mielettömän messevässä La vie En Rose-kabaree klubissa. Todella aito moulinrouge pheelis. Ens viikolla siellä on muuten thaimaalainen ladyboy show. Pitäkääs mielessä, mikäli matkanne vie kaupunkiin.


Keikan jälkeen kävimme ihmettelemässä itse popkom messuja. No siellä oli just sitä mitä odottaa saattaa. Identtisiä ständejä ja saksalaisia sekä suomalaisia törmäilemässä toisiinsa.
Musexin ständi erottui joukosta juomavesiautomaatillaan.
Tämän jälkeen odottelimme noin tunnin verran pakun lähtöä, jolla roudauksen tuli tapahtua illan keikkaklubille. Sitten vihdoin kun auto liikahti, selvisi että sinne olisi kävellyt parissa minutissa. Eli se C-clubi oli heti kadun toisella puolella. Noh auton Xbox ehti vallan käynnistyä Matkan aikana. Pelit jäi kyllä nyt pelaamatta. Kamat mestoille ja sitten soikin jo puhelin, jossa Hemppa, tuo armoitettu ääniystävä käski kaljalle johonkin lähikuppilaan. He olivat Capital beatin kanssa lähistöllä keikalla, joten sikäli. Siinäpä sitten oluen ja huonon huumorin parissa, kunnes piti lähtä valumaan takaisin päin linjatsekkiin. Sekin keikka meni oikein mainiosti ja ihmiset tuntuivat tykkäävän. Vähän tosin pitäis hioa noita smalltalk taitoja, kun joku tuli kesken keikan hehkuttaan soundeja, niin mä automaattisesti vastasin että "Yeah, i know" vaikka se varmaan jotain kiitosta siinä kalasteli kohteliaisuudestaan.


Siitä sitten oman keikan jälkeen nopean purun jälkeen taas kadun toiselle puolelle tsekkaamaan jo aiemmin mainitun kapitalin keikkaa jonka jälkeen taas kadun toiselle puolelle takaisin höpisemään omien pariin. Minä olisin ollut jo aikeissa mennä uinumaan, mutta muut olivat sitä mieltä, että kun ollaan kerta Berliinissä, niin mulle täytyy näyttää paikan suurin ja kaunein klubi. No siinä oli perustelua kerrakseen, joten taksilla sitten suhattiin jonnekin teollisuusalueentapaiselle, jossa häämötti sen näköinen rakennus, että siellä tehdään valtameriristeilijöitä. Vesi-aihe tosin puuttui lähistöltä. Eniveis tää megamesta oli kiinni, joten läksimme Berliinin toisiksi kuumimpaan menomestaan, jonka jonossa jo toivoin, ettei mua prätkätakissani laskettais sisälle, vaan pääsisin nukkumahan, mutta olinkin sitten vissiin ihan trendikkään oloinen nuorimies. Mesta osoittautui monikerroksiseksi saksan vastineeksi ale-pubista. DJ:t tosin soittivat parempaa musaa. Tunsin itseni vanhaksi ja väsyneeksi, jota paikkasin tilaamalla oluen. Tämä korjasi tilannetta siten, että tunsin itseni vanhaksi, päihtyneeksi ja väsyneeksi.


Nyt makselen laulujeni lunnaita. Horisontissa häämöttää kebukka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti