keskiviikkona, toukokuuta 05, 2010

Erään levytyksen tarina

Lehtikolumneja kierrättämässä. Osa 10.

J
oukko musiikillisesti määrätietoisia ihmisiä ovat kohdanneet ja perustaneet bändin. Basisti tulee viikon viimeisiin pommisuojassa tapahtuviin bänditreeneihin pari sointukiertoa mukanaan, esittää ne kohtalotovereilleen ja pyytää mielipiteitä. Kitaristi innostuu ja rakentaa päälle sointumaton, mistä rumpali inspiroituu ja kas, biisin aihio on kasvamassa kukkaansa. Kosketinsoittajan hyppysistä irtoaa lähes maagisesti biisin melodinen koukku ja säkenöivä kertosäde. Laulajakin on saanut jo pari värssyä rustattua. Tätä biisin raakiletta sitten hiotaan miehissä, treeneissä ja keikoilla kunnes muotopuolesta hahmottuu timantti.

Seuraava askel onkin mennä levyttämään kappale. Tätä varten pestataan yleensä tuottaja, äänittäjä, sekä miksaaja. Tuottajan toimi on tuoda objektiivinen näkemyksensä kappaleeseen. Ehdottaa esimerkiksi erillaisia soinnutuksia, lauluharmonioita, jousisektioita, tai mitä ikinä biisi mielestään tarvitsee. Jos biisi on sinällään täydellinen, on tuottajan tehtävä kertoa sekin. Hän valitsee myös bändin kanssa oikean äänittäjän, miksaajan ja valitsee studion, sen mukaan, mikä palvelee parhaiten orkesterin, sekä musiikin tarpeita.

Äänittäjän tehtävä on olla studion käyttömestari, joka mikrofoni, sekä laitevalinnoillaan taltioi asianmukaisesti soittosuoritteen. Tämäkin on itsessään oma taiteenlajinsa. Mikä toimii heavyyn, ei välttämättä toimi jatsiin ja niin edelleen.

Kun biisi on ns. ”purkissa” on aika ojentaa se miksaajalle, joka yhdessä tuottajan kanssa miettii äänimaailman, jota kohden tähdätään. Jos tehdään vaikkapa iskelmää, niin haetaanko vanhahtavaa Olavi Virtaa, vai olisiko modernimpi Yölintumainen lähestymistapa se juttu? Vai unohdetaanko referenssit ja tehdään jotain ennenkuulumatonta? Tältä pohjalta miksaaja tekee soundibalanssin toisinaan jopa satoihin äänitettyihin raitoihin, jotta ne soisivat täydellisesti yhdessä, kuulostaen vaivattomalta ja yhtenäiseltä kokonaisuudelta, eli bändiltä itseltään.

Sitten kun miksaus on saatu vihdoin valmiiksi on vuorossa vielä masterointi. Se on erikoishommaa se. Huippuunsa viritetyssä pajassaan hän vielä vesihioo tämän timantin. Jos otetaan analogia autopuolelta, niin mestari mekaanikko hienosäätää moottorin virityksen huippuunsa ja vahaa vielä päälle peltiosat täyteen kiiltoonsa.

Tänä aikana graafikko on luovinut bändin taiteellisten ja levy-yhtiön kaupallisten paineiden ristiaallokossa tehden kansigrafiikoita ja nyt vihdoin levy on valmis ja lähtee painoon. Sieltä valmis tuote päätyy levy-yhtiölle, jonka henkilöt toimittavat sen jakelijoille, jotka toimittavat sen kauppoihin. Samaan aikaan toiset levy-yhtiön ihmiset ramppaavat radioasemien pomojen luona, josko he vaikka soittaisivat sitä ja hoitavat muutoin mainostusta, sekä toimittavat toimittajille arvosteltavaksi.

No niin. Hus levykauppaan siitä, työllistämään aimolaumaa ihmisiä. Harvoin saa pikkurahalla niin paljon vastinetta ja mielihyvää itselleen!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti