keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010

Ulkomaillakin on tullut käytyä

Tuli sitten käytyä rapakon takana tuossa viikonloppuna. Tallinn Music Week oli häspeningi ja Sielut oli poikabändi, mi´ soitelivat, jot´miksasin.

Perjantaina keikkapaikka oli ihan siinä hotlan vieressä, entisen yökerhon tiloissa, joka oli tätänykyä tyyliltään parkkihallimaisen minimalistinen. Eli ihan betonille ajettu halli.
Keskelle moista tilaa, oli rakennettu lava L:n muootoon, jonka toisessa reunassa esiinnyimme me ja muissa osissa mm. joku paikallinen tyttöbändi, sun muuta sirkushuvia.
Jotain kaljaa ne siellä lanseerasivat samalla. Akustiikka oli paska ja PA hyyyvin levällään. Mutta bändi soitti hyvin, niin hyvin että Rumban seurapiiritoimittajakin noteerasi moisen.

Seuraavana päivänä oli hyvin luppoa. Hoidimme nimittäin hommamme sille mallille, että pääsimme hakemaan kamamme vasta neljän pintaan päivällä, kun tsekki oli sovittu viideksi.
Pyörin kaupungilla turistina ja ostin pullon kunnon kirkasta, mitä vain venäläiset osaavat tehdä kunnolla ja vaimolle hommasin helyt korviin. Samalla huomasin unohtaneeni elektronini pankkiautomaatin syövereihin, jonka varmuudeksi vielä kuoletinkin. Onneksi oli vielä toinen kortti. Tämä lauantai-illan mesta oli omaperäisesti nimetty Rock Stars klubiksi ja se osoittautui oikein viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi pikku rokkiluolaksi, ihan keskustan laitamilla. Juuri sillä rajalla, missä meno on muuttumaisillaan epäilyttäväksi.
Tsekin jälkeen oli jälleen luppoa puolen yön keikkaan, joten vedin päikkärit ja menin sitten toviksi istumaan hotlan raflaan Amojen kanssa.
Siitä sitten yötä myöten keikka päälle, mikä meni noh, ihan jees. Pojat oli vähän vaisumpia ja mulla oli snadeja riitoja multiefektinperkeleen kanssa. (Miks pitää tunkea sekää ja ettää yhteen purkkiin!??) Grillin kautta nukkumaan. Ettei mitään jatkoja sittenkään. Ei auta, ei vanha jaksa.

Sunnuntaina lähtö oli vasta iltapäivällä, niin siirsin huoneen luovutusta ja päädyin taas palloilemaan turistina. Kävin ostamassa tupakkia ja kalligrafiaopuksen. Ja hotlalla törmäsin taas niihin Amoihin, joiden keralla intialaiseen.
Pääsimme me sitten laivaankin ja ihan kotiokin. Maanantaina väsytti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti