torstaina, marraskuuta 26, 2009

Es-Bå

Minua on nyt huiputettu kataluudellisesti! Laistin eilen luvan kanssa roudauksesta, kun paku täyttyi ihmisistä. Silläpä sitten päädyimme bassotaiteilija Hulkkosen ja kitarisaisti Sepin kanssa olutravinteliin, missä yritimme kukistaa toisemme laatuolutvalinnoillamme. Nyt sitten on hutera olo. Vaikka tuopit olivat kalliita. Niin on. Hutera on. Että nimimerkillä "kysynpähän vaan", tässä kirjoittelen.

Oli tosiaan ehta konserttisalikiertue eilen. Sali oli Espoon sellosali ja kiertue se oli siksi, että olettekos ikinä koettaneet mennä kyseiseen laitokseen? Ensinnäkin, se asema on lepävaarassa, kun pitää jäädä pois, eikä niinkuin espoossa! Toisekseen, se kauppakeskus sello, jonka läpi on suunnistettava, on suunniteltu niin ettet ikinä löydä sieltä ulos, kun kerran jalallasi sisään astut. Olen tehnyt saman virheen nyt kahdesti ja uskoisin olevani tuomitun sen vielä kolmantamaan.

Jaa niin keikka... No Reino sarvikuonoineen veti oikein nätisti ja minäkin miksailin kiltisti.
Taas tuli kyllä nokankoputtamista, kun keski-ikäinen rouvashenkilö tuli väliajalla ripittäytymään, miten tulee sitä bassoa niin kovin, että ihan rintaan pistää. Ja minä kun mielestäni ajoin botnea hirveän maltillisesti. Oikein hirvitti, kun reggaeen nähden oli vähän ohkanen pheelis, mutta konserttisalissa ei oikein voi luukuttaa eniveis. No mutta jos ei ole tottunut, niin ei ole. Kahden markan kotiminihifisarjasta ei moinen toistu ja se viikingarna tms. ei tanssipaikoissa jymise.

Eikä tämä ole suinkaan fiduilua tai mitään. Kaikkien mielipide otetaan huomioon kyllä.
Tahdon vain tietää ne syyt ja vaikuttimet mielipiteiden takana. Sen perusteella sitten päätän, josko niissä on tolkkua vaiko ei. Aika monesti vaan turhauttaa, kun jengi kuuntelee jossain nurkassa tai muuten akustisesti mahdollisimman huonossa paikassa, eivätkä edes mikserille vaivautuessaan huomaa soundin muuttuvan radikaalisti. Kerran tuli muuten pariskunta neljästi möykkäämään, kun laulu ei kuulu. Asiaa selvitettyäni valkeni, että he istuivat PA:n TAKANA!!! Ei voi mitään. Miksaaja on paska.

Eniveis, tällä kertaa kyse oli puhtaasti tunneperäisyydellisyydestä. Taisin jopa napata bassoa deppan alespäin toiseen settiin. Mutta silloin bändi soitti muutenkin jo paremmassa balanssissa, kun olivat päässeet tilan kanssa jo enemmän sinuiksi.

2 kommenttia:

  1. Joskus nuorena miksailin ja lähes aina sain huonoa palautetta: bändi tykkäs-yleisö ei ja toisin päin. Pahin asiakas oli sibiksen musateorian opettaja. Ei oikein päästy mistään sopimukseen. Osa "kolleegoista" on kyl kova korvasia ja itepäisiä. Kiva blogi.

    VastaaPoista
  2. Jytisihän se aivan saatanasti nelifemmassakin, välillä oikeinnii salapas henkiäkkii, mutta laiskuuteni voittaneena nautinkin loppukeikan tyytyväisenä miksaukseen ja bändin suoritukseen kun jaksoin astahtaa kolme askelta ravintolan takaseinästä irti. :D

    VastaaPoista