Flow pojat
Perjantaina jäin jumittamaan plutskujen audiovirta-remiksiä ihan viimetinkaan, kun huomasin että sitähän pitäis lähtä Flow-festareille tsekkiin. Onneksi sade näytti etäiseltä eikä matkaa ollut pitkälti, joten nappasin cresentin alleni ja viiletin festarialueelle just sopivasti.
Bändin kaverit oli mestoilla nimittäin samalla kellonlyömällä, itseni kanssa. Lappu kaulaan ja etupäähän leikkimään Rööningin kans. Oli sinänsä sääli että lavalla oli niin erikoiskokoonpano: Hulppeat kuus vokalistia ja seitsemän soittajaa, niin aattelin että tyhmän kannattaa pitää homma simppelinä, enkä edes pohtinut vakavammin ottavani käyttöön niitä kaikkia avalonin, dbx:n etc. etusia ja erikoismeininkejä. Rivistä pantiin debban 160 (perus)kompuraa, kun niitä oli riittävästi. Ne on oikeestaan vähän niinku inva-kompuroita: Vain tavittavat kolme nappia, iso ja selkee mittari, kestää kovaa käyttöä, eikä laadussa ole pihistelty.
Siinä tupakkia aikamme polteltiin ja vaihdettiin kuulumisia, jonka jälkeen singahdin lavalle kahteleen toimintaa. Vähän jotain yrittivät murista, kun lista meni joiltain osin uusiksi, mutta sitähän sattuu, kun on uus kokoonpano, joka eli vielä viimehetkiin asti.
Oli muuten kesän ekat festarit, missä oli kunnolla aikaa säätää ja tsekata ja ylläri pylläri kaikki aika meni taas ja vähän ylikin. Onneksi jengi valui alueelle laiskasti, niin pysty raottaan pinkkaa ihan oikeestikin. Hyvältähän se soundas, niin ei stressiä siltäkään suunnalta.
Vaimokin oli tulossa kovasti keikalle ja siirtymistään helpottaakseni kävin ihan vartavasten tsekkaamassa vippiportilla, jotta hänen passinsa salettii löytyy, mistä pitää ja näin vakuutettiin. Noh kun vaimo tulee viimetingassa ko. portille, niin hälle ilmoitetaankin että se on pääportilla, joka on siis toisella puolella koko aluetta. Noh siellä taas tietty kerrotaankin, että passi on siellä vippiportilla. Ja eiku takas. No siellähän se oli ku pitikin, mutta sitten kun hän on tulossa sisään, niin hälle kerrotaankin että sillä pitää mennä pääportista. Vaimo on pieni, ihana, söpö ja herttainen, mutta oli kuulemma isot poket vaan lennelly oikealle ja vasemmalle, kun hän oli raivannut itsensä sisään siitä lähimmästä sisäänkäynnistä... ja missannu keikan enivei.
Mun puolestani keikka meni mainiosti, valomiehellämme ei niinkään. Toinen valotiski meni juntturaan kesken keikan ja jätti kaikki parrit posottamaan täböllä. Noh onneksi oli päivä, eikä yö.
Kaikesta pikkuharmista huolimatta festarit oli yhdet parhaiten järkätyt, mitä oon ollu todistamassa. En kauheesti jaksanu kyllä illemmalla mitään bändejä ihmetellä. vanhuus iskee tai jotain. Mika vainion solut puhdistavaa noisea tuli kyllä vähän diggailtua, mutta muuten loppu ilta meni paskaa ja kaljaa jauhaessa, kavereitten kanssa. Lauantaina en edes jaksanut vaivautua paikalle, vaikka setuppi olis ollu mielenkiintoisempi, kuin perjantaina.
Tänäänhän tuolla ulkosalla sataa, niin mepä kelattiin lähtä sealifeen katteleen enemmän vettä. pulipuli!
Bändin kaverit oli mestoilla nimittäin samalla kellonlyömällä, itseni kanssa. Lappu kaulaan ja etupäähän leikkimään Rööningin kans. Oli sinänsä sääli että lavalla oli niin erikoiskokoonpano: Hulppeat kuus vokalistia ja seitsemän soittajaa, niin aattelin että tyhmän kannattaa pitää homma simppelinä, enkä edes pohtinut vakavammin ottavani käyttöön niitä kaikkia avalonin, dbx:n etc. etusia ja erikoismeininkejä. Rivistä pantiin debban 160 (perus)kompuraa, kun niitä oli riittävästi. Ne on oikeestaan vähän niinku inva-kompuroita: Vain tavittavat kolme nappia, iso ja selkee mittari, kestää kovaa käyttöä, eikä laadussa ole pihistelty.
Siinä tupakkia aikamme polteltiin ja vaihdettiin kuulumisia, jonka jälkeen singahdin lavalle kahteleen toimintaa. Vähän jotain yrittivät murista, kun lista meni joiltain osin uusiksi, mutta sitähän sattuu, kun on uus kokoonpano, joka eli vielä viimehetkiin asti.
Oli muuten kesän ekat festarit, missä oli kunnolla aikaa säätää ja tsekata ja ylläri pylläri kaikki aika meni taas ja vähän ylikin. Onneksi jengi valui alueelle laiskasti, niin pysty raottaan pinkkaa ihan oikeestikin. Hyvältähän se soundas, niin ei stressiä siltäkään suunnalta.
Vaimokin oli tulossa kovasti keikalle ja siirtymistään helpottaakseni kävin ihan vartavasten tsekkaamassa vippiportilla, jotta hänen passinsa salettii löytyy, mistä pitää ja näin vakuutettiin. Noh kun vaimo tulee viimetingassa ko. portille, niin hälle ilmoitetaankin että se on pääportilla, joka on siis toisella puolella koko aluetta. Noh siellä taas tietty kerrotaankin, että passi on siellä vippiportilla. Ja eiku takas. No siellähän se oli ku pitikin, mutta sitten kun hän on tulossa sisään, niin hälle kerrotaankin että sillä pitää mennä pääportista. Vaimo on pieni, ihana, söpö ja herttainen, mutta oli kuulemma isot poket vaan lennelly oikealle ja vasemmalle, kun hän oli raivannut itsensä sisään siitä lähimmästä sisäänkäynnistä... ja missannu keikan enivei.
Mun puolestani keikka meni mainiosti, valomiehellämme ei niinkään. Toinen valotiski meni juntturaan kesken keikan ja jätti kaikki parrit posottamaan täböllä. Noh onneksi oli päivä, eikä yö.
Kaikesta pikkuharmista huolimatta festarit oli yhdet parhaiten järkätyt, mitä oon ollu todistamassa. En kauheesti jaksanu kyllä illemmalla mitään bändejä ihmetellä. vanhuus iskee tai jotain. Mika vainion solut puhdistavaa noisea tuli kyllä vähän diggailtua, mutta muuten loppu ilta meni paskaa ja kaljaa jauhaessa, kavereitten kanssa. Lauantaina en edes jaksanut vaivautua paikalle, vaikka setuppi olis ollu mielenkiintoisempi, kuin perjantaina.
Tänäänhän tuolla ulkosalla sataa, niin mepä kelattiin lähtä sealifeen katteleen enemmän vettä. pulipuli!
Röningille kiitokset tästäkin suunnasta Flown tiimoilta.
VastaaPoista