Karroteenia kerrakseen

Eilen tosiaankin pelasteltiin maailmaa porkkanamafian häppeningissä Tavastialla. Tupa oli täysi ja musiikki raikasi. Sellainen kävi soundcheckin aikana mielessä, että kun tässä ajetaan energiatehokkuuden rattahia, niin pitäiskö miksata to-del-la hiljaisella volalla. Meinaan ettei noi äänentoistolaitteidenkaan sähkönkulutukset oo ihan mitättömiä. No enpä sitten.

Marinadiakin näin, hän kun tuli sanomaan keikan aikana moi, ottaen kyynärvarrestani kosketusta. Jääkylmät kädet, lämpöisellä ihmisellä.

Kävelymatka kotiin meni rattoisasti, kun löysin taskustani Reiskan lavalle hukkaaman ja sieltä pelastamani huuliharpun. Opettelin sitä sitten soittelemaan.
Vaimo tämän kuultuaan totesi että hän yrittää yleensä kyllä ihan päinvastoin yösyömmellä kulkea mahdollisimman huomaamattomasti tuon pahamaineisen kaisaniemenpuiston lävitte.
Vasta-argumentoin, että kukas nyt iloista soittoniekkaa tulisi pitelemään pahoin?


Kommentit

  1. No kun se olut oli kylmentänyt kätöseni :) Hyvä oli meininki!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit