perjantaina, helmikuuta 20, 2009

Studiosta tuhahtaa

Hitto että oli jouhevat sessiot eilen. Aamusta pamahettiin soundtrackille ja ruvettiin kasaileen kamoja. Pojat löysivät paikkansa nopeasti ja rumpusounditkin oli hallussa ykkösellä. Mikit vaan vähän sinnepäin... Niin tai siis tottahan niitä olin edeltäkäsin funtsinut kovastikin, mutta teoria kohtasi käytännön, tälläkertaa heittämällä. Tomeja nyt joutu vähän virittelemään, mutta se rituaali on käytävä näköjään aina läpi. Tällä kertaa nappasin muuten overit perinteisen Ribbonit blumleinasemassa-lisäksi ns. Glyn John´s tyyliin, jota olen aiemmin käytänyt sovellettuna pienissä paikoissa livenä, vaan en kuunaan studio oloissa. Kuulkaas kun sanon: Toimii! Soundi olis periaatteessa kohillaan jo näillä parilla hassulla mikillä. Vielä kun vähän avaa basaria ja snarea, niin täyttyy modernimmankin kuulijan vaatimukset. Toinen hyvä kokeilu oli panna isokalvonen konkka basarin ja haitsun väliin pallona. Siinä on periaatteessa kaikki tarvittava informaatio, mitä tähänkin projektiin tarvitaan. Otis Redding in da house!
Panenpa nyt piruuttani mp3 pätkät ko. overisettingeistä ihmeteltäviksenne:
Ekka 2x Ribboneita Blumlein suuntimassa: Kuuntele.
Tokka se Glyn John´sin kahden mikin metodi: Kuuntele.
Ja viimeisenä tää yhden mikin taktiikka: Kuuntele.

Kuvaa klikkaamalla pääsee ihmettelemään settiä lähemmin.
Setti
Edit:Niin joo, pannaas vielä signaalitie, kun sitä kuitenkin kohta joku kyselee:
Eka esimerkki: SE Elektronics (?)-Ribbonit->Api etuset->Studerin 24 kelaraituri->Lynxin AD-muuntimet.
Kaks vikaa: Neumann u87->Tridentin tiski->Studerin 24 kelaraituri->Lynxin AD-muuntimet.
Ja muistakaa: Soundi lähtee näpeistä, ei vehkeistä!

1 kommentti:

  1. Soundi lähtee näpeistä, ei vehkeistä!

    Ei se nyt ihan noinkaan mene. Pitää siinä nyt edes vähän olla munaa!

    VastaaPoista