maanantaina, helmikuuta 09, 2009

Born to be alive

Onpas kiva olla elossa. Viikonloppu vierähti Raapanan messissä. Perjantaina keikkailtiin Mikkelissä ja lauantaina tuli käytyä taas vaihteeksi Joensuussa. Keikat olivat sukseet yleisöllisesti, sekä musiikillisesti. Bändi on timantin tiukka ja henkilökemialtaan parasta a-ryhmää. Kaiken kaikkiaan kaikki meni kitkattomasti ja kummaltakin keikalta löytyi riittävästi botnea, mikä on tällasessa reggaetyyppisessä musassa ehdotonta.

Vaan kylläpä oli sitten jouheuden vastapainoksi jännä paluumatka sunnuntaina. Kaikki meni varkauteen asti mainiosti, mutta sitten ihmeteltiin miehissä, että onkohan edellä ajavalla rekalla kaikki kondiksessa, kun perävaunu heittelee puolelta toiselle? Ei vissiin ollut, eikä ollut kohta meilläkään. Samoin tein päätti bussin perä lähtä alta! Tie oli nimittäin ihan peilijäässä ja jään päällä oli vielä räntäkerros. Olin jo ihan varma, että nyt tulee ruumiita, kun bussi sinkoilee kahdeksaakymppiä tien laidalta toiselle, ollen välillä ihan poikittainkin keskellä tietä ja henkilöautoa pukkaa vastaan. Kiitos skeittaavan kuskimme yli-inhimillisten refleksien ja käsittämättömän tuurin, sai Aki auton takas omalle kaistalleen, ennen kuin vastaantulijat pääsivät kohdalle.
Siinä sitten toppautettiin hetkeksi ja kummasti myös tupakoinnin lopettaneet musikantitkin pummasivat siinä röökin, jos toisenkin.

Jännää muuten huomata, että siihen nähden kuinka monta ziljoonaa kilometriä sitä on tullut keikkabusseissa istuttua, oli tämä ensimmäinen läheltäpiti tilanne.
Lähettäjä Raappanan reissu

1 kommentti:

  1. Aika kylmäävää moinen tieakrobatia. Siellä on vissiin nyt ihan oikea talvi tielläkin.

    Kyllähän tosta nyt varmaa expaa ropisee kun ei hengestään päässy, mut hyvä että oli refleksit ja taidot hanskassa vaikka ehkä ziljardi kilometriä voikin turruttaa kuskin ku kuskin.

    VastaaPoista