Verta ja lihaa

Viikon kuvan nimi on:
"Hän putosi maahan ja jäi perävanun pyörien alla, kun rekka lähti liikkeelle Helsingin keskustaan päin",

Tällä kertaa turman uhri oli itse töpeksinyt hengen itseltään, mutta tuossa sturen ja mäkelänkadun risteyksessä nähty onnettomuus ei ollut ensimmäinen laatuaan. Siinä on liioittelematta joka neljäs kerta peltiä rutussa, kun ohitse osun ja monta läheltä piti tilannetta näkee joka kerta. Jengillä on niin pirun kiirus päästä läpi vielä vanhoilla vihreillä ja sitten juututaan jumiin nurkan taakse, valoissa seisovien perään. Yleensä suojatien päälle tietenkin. Onko se kaahaamalla säästetty minutti tosiaankin niin kuolemantärkeä, siinä puolen tunnin ruuhkassa seisomisen seassa?

Ja taas kerran ihmetyttää autonvalmistajien ahneus ja autonostajien säästäminen väärästä paikasta: Siitä ilmastoinnista ja vähän isommasta koneesta ollaan kyllä valmiita maksamaan vähän ekstraa, mutta vilkusta ei. Muutenkin vilkkujen tulisi olla autoissa vakiovarusteina, mutta varsinkin vähänkään kalliimmista menopeleistä ne tuntuvat puuttuvan järjestään.